30 syytä miksi järjestelmät eivät toimi

Syitä voi olla useita, miksi työpaikalle hankittu järjestelmä ei enää toimi niin hyvin kuin voisi - tai ei ehkä ole koskaan toiminut. Listasimme 30 syytä, miksi järjestelmät eivät toimi.

1. Hankintavaiheen virhe

Tilaaja tekee virheen hankinnassa ja valitsee väärillä perusteilla järjestelmän. Siitä seuraa, että työpaikalle tulee huono järjestelmä.

2. Hinnan illuusio

Ylin johto saattoi asettaa kilpailutukseen ohjeeksi valita kaikista halvimman toimittajan. Järjestelmähankinnan hintalappu oli hankinnassa halpa, kun katsottiin vain tarjouksen loppusummaa, mutta lopuksi järjestelmä ei vastannut sitä, mitä työpaikalle tarvittiin, joten hankinta olikin kaikkein kallein.

Ylin johto saattaa päätyä valitsemaan kaikkein kalleimman tai melko kalliin ajatellen, että hinta-laatu vastaa toisiaan, mutta toimittaja osoittautuu toisenlaiseksi. Korkea hinta ei ole laadun tae järjestelmätoimituksissa yksinään, mutta se takaa paremmat mahdollisuudet onnistua, jos järjestelmä ja toimittaja ovat myös korkeatasoisia.

3. Vaatimusten ja toiveiden paradoksi

Jos henkilön mielestä järjestelmä ei hänen työssään toimi niin kuin pitää, voi kyseessä olla vaatimusten ja toiveiden paradoksi. Tilaaja on saanut mitä tilasi ja mistä maksoi, ja tilaaja itsekin sen tietää, mutta käyttäjät eivät. Käyttäjät arvioivat palvelua toiveidensa perusteella, toimittaja vaatimusten.

Hankinnassa tilaajan on ymmärrettävä, mitä hinnalla oikeasti saa, jotta tilaaja ei päädy tilaamaan järjestelmää, joka ei käyttäjiensä mielestä toimi niin kuin pitää, vaikka järjestelmätoimittajanne toimittama palvelu toimisi hintaansa nähden oikein ja/tai tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti.

Paradoksaalista kyllä, todella monien ihmisten toiveiden täyttäminen voi joskus jopa heikentää järjestelmää, vaikka luulisi käyvän päinvastoin.

4. Alati kehittyvä ei ole koskaan valmis

Kun järjestelmä otetaan käyttöön, käyttäjät alkavat vaatia lisää ominaisuuksia tai toteutusta eri tavalla kuin on alunperin toimitettu, koska vasta käytössä huomataan, mitä ei etukäteen ollut mahdollista edes määritellä. Käyttäjät tajuavat ehkä ensimmäistä kertaa, millainen käyttöliittymä tai ominaisuus itse asiassa voisikin olla paras, koska heidän ymmärryksensä kokonaisuudesta on kasvanut järjestelmää käyttämällä.

Opittuaan enemmän asiakkaan ympäristöstä, toimintakulttuurista ja liiketoiminnasta osaava toimittaja huomaa, mitä järjestelmässä kannattaisi vielä muuttaa. Toimittaja oppii asiakkaansa liiketoiminnasta kuuntelemalla käyttäjien käyttökokemuksia.

Tilaajan tarjouspyyntö ei avaa samalla tavalla lähtötilannetta ja taustoja kuin työskentely yhdessä sekä loppukäyttäjien käyttökokemukset sitten, kun järjestelmä on ihan oikeasti käytössä, eikä vain demona testattu tai pilottiryhmällä.

Jos tähän vaiheeseen ei ole enää varaa, mutta on opittu jo uutta ja siksi keksitty uusia järjestelmän kehitysideoita, voi olla aika varma, että käyttäjästä tuntuu, ettei järjestelmä toimi.

Yhtälö on huono, jos samanaikaisesti toimittajalla on hyvin vähän mahdollisuuksia enää vastata toiveisiin paitsi omana tuotekehitysinvestointina.

5. Todella vanha

Jokaisella tuotekehitystä tekevällä ohjelmistoyrityksillä on paljon työtä jonossa, jos mielii pitää järjestelmänsä ajan tasalla. Alati kehittyvässä maailmassa kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Jopa ohjelmointikielet muuttuvat.

Joskus syy, miksi järjestelmä ei enää toimi, on sellaisen toimittajan järjestelmä, jonka ylläpidosta järjestelmätoimittaja ei ole huolehtinut tai jonka ylläpito ja jatkokehitys on saatettu jopa lopettaa. Mitä vanhempaa järjestelmäversiota tai järjestelmää käytätte, sen todennäköisempää on, ettei se toimi moderneissa www-selaimissa kunnolla tai mobiilissa ollenkaan.

6. Todella uusi

Jos järjestelmä on upouusi, siinä on useammin vikoja kuin vanhassa jo pitkään käytössä olleessa järjestelmässä. Uutta järjestelmää kehitetään aktiivisesti ja uusia ominaisuuksia, näkymiä ja työkaluja tulee lisää. Silloin virheen mahdollisuus on isompi kuin järjestelmässä, jota ei enää muuteta.

7. Väärä tai vanhentunut selain

Jotkut järjestelmätoimittajat eivät tue kuin osaa www-selaimista. Silloin järjestelmä ei enää tue uusia selaimia ja se kannattaa vaihtaa, tai ainakin tehdä vikailmoitus järjestelmänne toimittajalle, jos heidän toimittamansa järjestelmä ei enää toimi kunnolla. Toinen vaihtoehto on, että käyttäjän nettiselain on jäänyt päivittämättä uusimpaan versioon, eikä vanha selaimen versio ole yhteensopiva enää järjestelmätoimittajanne toimittamaan palveluun, joka on koodattu uudempia selaimia varten.

8. Ei rahaa tilata muutoksia

Toiveiden toteuttaminen on myöhäistä, jos tilaajan ja toimittajan toimitusprojekti on jo ohi ja tilaajan järjestelmähankintoihin varattu budjettikin kokonaisuudessaan käytetty.

Tilaaja, jolla ei ole rahaa, ei kysy lisätöistä tarjouksia tai tilaa muutoksia. Silloin järjestelmässä pienempikin käyttäjää kaihertava työ jää tekemättä, ja käyttäjä kokee, että taas yksi järjestelmä, joka ei toimi, mutta ohjelmistoyritys ei pysty auttamaan, koska ohjelmistojen kehitys maksaa rahaa: Kyse on liiketoiminnasta eikä hyväntekeväisyydestä.

Järjestelmähankinnan epäonnistumisriskiä pienentää, että tilaaja budjetoi riittävästi resurssia tehdä muutoksia järjestelmään. Lähes kaikkia it-ratkaisuja voi hankinnan jälkeen muuttaa, jos tilaajalla vain on budjettia jäljellä.

9. Melko hyvän politikka

Tilaajat, joille riittää melko hyvä, ovat ostaneet tietyn järjestelmän omista syistään, jotka eivät ole välttämättä samoja syitä, joilla työntekijä valitsisi työkalut vain omaan käyttöönsä. Joskus hankinnan tekijän syyt eivät ole sellaisia, miksi työnantaja valitsisi järjestelmän. Hankinta etenee ja järjestelmä tulee käyttöön.

Henkilöstö joutuu sopeutumaan siihen, millainen järjestelmä tuli hankittua ja ottamaan sen käyttöön. Tilaaja on silloin tarkoituksella jättänyt huomiotta henkilöiden toiveita, koska muut syyt kuin käyttökokemus ja käyttöarvo yritykselle ovat ohjanneet hankintapäätöksen tekemistä.

10. Epäonnistunut ohjelmistoprojekti

Henkilöt ovat toteutukseen varattua tuntimäärääkin suurempi riski järjestelmähankinnoissa. Järjestelmä saattaa toimia käyttäjän näkökulmasta huonosti, koska ihmiset päättivät virheelliset käyttäjätarpeiden vastaiset vaatimukset tai valitsivat virheellisin perustein järjestelmän, joka on toimiva, mutta eri asiaan, mitä käyttäjät olisivat halunneet.

Kuka tahansa hyvinkin taitava alansa asiantuntija saattaa oikeasti olla "väärä henkilö tehtävään" tai "taitamaton" järjestelmäprojektin vetäjäksi. Jos hän ei ymmärrä loppukäyttäjiä ja mikä on järjestelmän todellinen käyttöarvo yhtiölle, on iso riski, että lopussa se olikin asiakkaan oma sisäinen hallinto, joka tuuppasi järjestelmän "toimimattomaksi". Paikka on vaativa. On osattava sekä keskustella teknologiakumppanin kanssa että laittaa oikeaan mittakaavaan pakolliset vaatimukset verrattuna aikatauluun, resursseihin ja budjettiin, joka järjestelmähankintaan on. On osattava ja saatava päättää asioista.

Samalla tavalla teknologiatoimittajan oman vetäjän pitää osata projektinsa tai tulee toimimattomia järjestelmiä lopputuloksena.

Toimimaton järjestelmä saadaan estettyä, kun yhdessä on saatu aikaan vaatimukset, joihin järjestelmä myös vastaa. Ei vaadittu turhaa, jonka vuoksi jotain olennaista jäi tekemättä. Käyttäjä kiittää.

11. Liiketoimintaymmärrys puuttui

Lopputulos on toimiva järjestelmä, kun toimittaja ymmärtää asiakkaansa liiketoimintaa, tietää mistä järjestelmän arvo tulee asiakkaalle ja mistä yksittäiselle käyttäjälle, ja kun asiakas on osannut pukea sanoiksi, mitä haluttiin saada aikaan ymmärtäen myös itse omaa liiketoimintaansa. Toimittajan asia on osata teknologia. Asiakas antaa riittävät tiedot, jotta teknologia saadaan tukemaan liiketoimintaa. Jos liiketoimintaymmärrystä ei ole, toinen puhuu koodista ja toinen bisneksestä, jolloin järjestelmästä tulee helpommin sellainen, ettei se käyttäjien mielestä toimi, vaikka olisi teknisesti upea.

Parveilu ei tarkoita aina, että se olisi liiketoimintaa hyödyttävää parviälyä. Esimerkki: Järjestelmäprojektinne saattoi alkaa niin, että tilaajanne otti mallia toisen organisaation hankinnasta ja tilasi samaa kuin joku muu. Näin huonostakin järjestelmästä voi tulla markkinoilla ns. de facto -valinta, jonka valinnasta ei syytetä ketään, mutta käyttäjät maksavat valinnan kalliisti.

12. Motivaatio ja lupa muuttaa asioita hukassa

Listalla on jo monta syytä, miten käyttäjä päätyy tilanteeseen, että työpaikalla on järjestelmä, joka ei tunnu toimivan. Valitettavasti huono tai vaikka vain huonolta tuntuva järjestelmä pysyy teillä käytössä niin kauan, kunnes joku ihminen oikeasti ottaa asiakseen korjata tilanteen.

Oletko sinä hän tai tunnetko kollegan tai johtajan, joka on kyseinen sankari?

Järjestelmähankintaa tai järjestelmän räätälöintiprojektia on helpompi kritisoida sivusta kuin osallistua itse asioiden kehittämiseen. Henkilö, joka tähän tiiminsä kanssa lähtee, on rohkea ja tarvitsee ylimmän johdon luvan muuttaa asioita sekä riittävät resurssit.

13. Kokonaisuus unohdettu

Ylin johto ja omistajat ovat joskus liian kaukana järjestelmähankinnoista, vaikka päätöksellä olisi isotkin vaikutukset liiketoimintaan. Se on sääli ja voi osaltaan johtaa järjestelmään, joka ei toimi niin kuin pitää.

Jos ohjeena on, että tilaajan pitää vain säästää hankinnassa, tilaaja jättää satavarmasti osan toimittajan tarjoamista töistä tilaamatta, vaikka ne voisivat olla merkittäviä parannuksia käyttöarvolle ja käyttökokemukselle eikä kukaan olisi voinut kohtuudella huomata näitä vaatimuksia ennen käyttöä.

14. Toimintatapaa ei muutettu

Jos järjestelmän käyttö tilaajankin mielestä edellytti toimiintatapojen muuttumista, mutta ihminen ei muuta toimintatapaansa, kyseisestä ihmisestä alkaa tuntua, että järjestelmä ei toimi oikein. Syynä on vanha toimintatapa, josta henkilö ei halua luopua muutosvastarinnan ja tottumuksensa vuoksi.

Uuden oppiminen on kivuliaampaa aluksi kuin pitää vanhasta kiinni. Se on inhimillistä, mutta aiheuttaa yllä kuvatun ongelman työpaikalla järjestelmän käyttöönottovaiheessa. Järjestelmä toimii. Ihminen kieltäytyy toimimasta niin kuin pitäisi toimia.

Kuin laittaisi poimurin kätensä ja mustikkapensaan väliin, mutta yrittää poimia silti käsin mustikan poimurin piikkien välistä. Huono poimuri, eikö niin?

15. Käyttäjiä ei huomioitu tarpeeksi

Järjestelmän käytettävyys ja käyttökokemus saattavat aiheuttaa, että toimittajanne teille toimittama järjestelmä ei vastaa, mitä ihminen tarvitsee saadakseen työnsä tehtyä, vaikka teknisesti järjestelmä olisi virheetön. Käytettävyysongelma tai puuttuva ominaisuus saatetaan huomata vasta, kun järjestelmä otetaan kunnolla käyttöön.

Jos järjestelmä aina vain toimii samalla tavalla eli käyttäjien mielestä huonosti edellä mainitusta syystä, varmista, että toimittajaanne on oltu yhteydessä, muutostöihin on rahoitus ja uusi hankintapäätös tehty. Jos kyseessä on valmisohjelma, jota ei voi muuttaa, teidän on tyydyttävä nykyiseen ratkaisuun tai vaihdettava järjestelmä.

16. Toimittajan inhimillinen virhe tai huolimattomuus

Kukaan toimittaja ei halua toimittaa virheellistä toimitusta, koska korjaukset maksavat toimittajalle ja pienentävät toimittajan katetta. Silti näin käy niin isoissa kuin pienissä ohjelmistoyrityksissä. Järjestelmät eivät aina toimi, koska niissä on ohjelmiston tekninen vika (bugit). Jotain on koodissa teknisesti niin vialla, että järjestelmä tai sen ominaisuus ei toimi.

17. Muutosten vuoksi

Mikään ei aiheuta niin paljon virheitä kuin muutos. Kun tehdään uusi ominaisuus, monimutkaisissa kokonaisuuksissa se on kuin heittäisi onnistuneesti leipiä veteen. Muistathan näyn, kun lapsena seisoi rannalla ja tarttui tasaisimpaan litteään kiveen, jonka sai pomppaamaan järven pinnasta aina vain pidemmälle ja pidemmälle, jos oli taitava? Yhdestä kivestä jäi veden pintaan pyöreitä aaltoja niihin kaikkiin kohtiin, joihin kivi osui.

No, koodauksessa tavoite on, että koodi uppoaa juuri siihen kohtaan, mihin se taidolla koodattiin eikä näy missään muualla kuin niissä kohdissa, joissa oli tarkoituskin. Tahtomatta silti joskus käy niin kuin leipäkiveä heittäneelle.

18. Jäi testaamatta tai huonot testit

Järjestelmäkoodissa on riippuvaisuuksia, joita ei aina huomata, vaikka olisi miten kokenut koodari. Isoissa järjestelmissä on runsaasti vanhaa koodia, joka vaikuttaa uuteen koodiin ja uusi koodi vastaavasti tuohon vanhaan koodiin. Siksi järjestelmätoimittajat tekevät usealla eri tavalla testausta: itse, käyttäjien kanssa ja automaattisesti oikeaa tilannetta vastaavalla datalla. Jos järjestelmässä on paljon virheitä, testejä puuttuu tai ne on unohdettu tehdä. Hyvällä järjestelmätoimittajalla on koodikatselmoinnit. Sekään ei takaa täysin virheetöntä järjestelmää, joka toimisi aina niin kuin pitää.

Kun toimittaja pyysi testaamaan palvelua, asiakas saattoi jättää testaamatta järjestelmän tai laittoi jonkun sellaisen henkilön testaamaan, joka ei tiedä, miten ja mihin järjestelmää oikeasti kuuluisi käyttää työpaikalla. Myöhemmin huomataan asioita, jotka olisi voitu huomata jo testausvaiheessa, kun siihen olisi muistettu käyttää omaa henkilöresurssia.

19. Järjestelmän ylläpidon vuoksi

Järjestelmissä käytetään erilaisia kirjastoja, moduuleja, liitännäisiä, rajapintoja ja komponentteja, joiden yhteensopivuus aiheuttaa pulmia ja jotka vanhenevat eri aikaan. Osa voi olla avointa lähdekoodia, osa kaupallisella lisenssillä. Lisenssien vanhentuessa järjestelmän toimintakyky vaarantuu. Jonkin ulkopuolisen osan ylläpito saattaa loppua kokonaan ja se pitää vaihtaa.

Vaihto on muutos, muutos on riski. Muuttamatta jättäminen olisi vielä isompi riski.

Uusia koodeja yhdistetään toisiinsa ja järjestelmän olemassa olevaan koodiin, kun useat eri koodarit tekevät samaan järjestelmään muutoksia. Myös siinä voi sattua virheitä.

Järjestelmä ei toimi, kun järjestelmässä on käyttökatko. Käyttökatkot voivat olla suunniteltuja ja suunnittelemattomia. Järjestelmätoimittajien sanastossa käytetään esim. sanaa "huolto-ikkuna". Toimittaja haluaa sopia huolto-ikkunan, jotta voi varmistaa, että tilaajalle on ok, että järjestelmä ei toimi ennakkoon varatun käyttökatkon aikana. Näin palvelua voidaan ylläpitää ja esim. päivittää uusimpaan versioon tai tuoda korjaukset paikalleen järjestelmään.

20. Palvelimen vuoksi

Järjestelmä tarvitsee palvelimen toimiakseen. Koodin, konfiguraatioiden ja tietokannan pitää olla jossain tallessa. Palvelimia voi olla hajautetusti tai sama palvelin on jaettu usean eri asiakkaan palveluille. Palvelimen vika, täyttyminen ja ylikuormittuminen estävät järjestelmän käytön. Pääsyä järjestelmään ei ole, jos palvelin on "alhaalla".

21. Rajapinnat tilaamatta

Asiakkaalla voi olla niin laaja tietojärjestelmien valikoima, että vasta tilatun järjestelmän käyttöarvo heikkenee, ellei sitä saada käyttötarkoituksensa mukaisiin muihin järjestelmiin yhdistettyä. Miksi rajapintaliittymiä ei aina ole? Syynä tähän ovat esim. raha ja tekniset seikat järjestelmässä, joka pitäisi liittää toiseen tai järjestelmätoimittajien haluttomuus lähteä avaamaan rajapintaa. Onneksi tästä on päästy nykypäivänä jo aika hyvin eroon ja moderneissa järjestelmissä on hyvät rajapintaliittymät datan siirtoihin järjestelmästä toiseen.

22. Mykkäkoulu

Joskus organisaatiossa pidetään toimittajan suuntaan mykkäkoulua kuin huonosti hoidetussa parisuhteessa. Työpaikalla on huomattu, että järjestelmä on huono ja siitä kärsitään. Kukaan ei kerro toimittajalle, jotta toimittaja voisi tehdä muutoksia järjestelmään.

Järjestelmä jää sellaiseksi kuin on eli asiakkaan mielestä huonoksi. Asiakas hukkaa resurssia sisäiseen narinaan, joka heikentää työilmapiiriä. Kun yleinen tyytymättömyys leviää, on vaikea saada asenne-ilmapiiriä enää muutettua, ja tilaaja saattaa irtisanoa toimittajansa järjestelmän sellaisista syistä, jotka järjestelmätoimittaja olisi ratkaissut, jos olisi tiennyt niistä. Tässä on syytä myös toimittajissa. Asiakkaisiin kannattaa olla yhteydessä eikä luottaa, että hiljainen asiakas on tyytyväinen asiakas.

23. Käyttäjähallinnan vuoksi

Järjestelmiin ei pääse, jos käyttäjä muistaa salasanan tai käyttäjätunnuksensa väärin tai on tekninen vika käyttäjätunnistuksessa. Joskus se, että työpaikalla ei ollut vielä luotuna käyttäjätunnusta työntekijälle tai liitetty käyttäjän tiliä oikeisiin oikeusryhmiin, voi aiheuttaa käyttäjälle tunteen, ettei järjestelmä toimi, kun todellisuudessa se onkin järjestelmän ulkopuolinen prosessi, joka ei edennyt.

Kun oikeudet on asetettu järjestelmään oikein ja käyttäjällä on tarvittavat oikeusryhmät ja roolit, käyttäjä pääsee tunnistuksen jälkeen tekemään järjestelmässä niitä asioita, joita kuuluu.

24. Käyttäjä käyttää eri tavalla kuin suunniteltu

Käyttäjät keksivät tapoja, joihin toimittajat eivät ole osanneet varautua. Vaikka järjestelmissä olisi ohjeistettu, miten ja mihin järjestelmää käytetään, ihmisellä on erinominainen kyky keksiä uusia tapoja ja käyttökohteita järjestelmille.

Jos järjestelmää tai tietokantarakennetta ei ollut suunniteltu tiettyyn käyttöön, voi käydä niin, että jossain vaiheessa järjestelmä ei enää käyttäjän mielestä toimi niin kuin pitää. Järjestelmä toimii sen kehittäjän mielestä oikein, mutta uuden käyttötavan keksineellä on muunlainen käyttötarkoitus mielessä.

25. Sisäinen sabotaasi

Se, että järjestelmä ei toimi niin kuin pitää, on työpaikoilla joskus kuin mielipidekysymys. Kun sellaisetkin ihmiset, jotka eivät edes käytä järjestelmää, alkavat ajatella ja puhua, että järjestelmä ei toimi niin kuin pitää, tilaaja joutuu keksimään, miten estää tällainen sisäinen sabotaasi. Sisäisen sabotaasin aiheuttaa yleensä tilanne, jossa joku tai jotkut henkilöt eivät halua käyttää järjestelmää ja vaikuttaja-persoonan on helppo saada muut ajattelemaan, että järjestelmä ei toimi, vaikka se oikeasti toimii niin kuin pitää.

26. Muutosvastarinta

Työyhteisö saattaa toimia niin, että edes tilaaja ei tiedä työpaikkansa ihmisten ajattelevan, että järjestelmä ei toimi niin kuin pitää. Ilman kunnollista dialogia ja avointa työyhteisöviestintää asia hautautuu muiden töiden alle.

Tähän on monia organisaatiokulttuuriin, henkilön työtyytyväisyyteen, omaan elämäntilanteeseen ja sosiaaliseen vallan käyttöön liittyviä syitä, jotka ovat mitä ovat, toimi järjestelmä miten hyvin tai huonosti tahansa.

27. Perehdytysten, koulutusten ja esimerkin unohtaminen

Kun ihmisestä tuntuu, että järjestelmä toimii niin kuin pitää, usein suurin syy on käyttöönotossa ja koulutuksissa, joista kiireinen tilaaja ei säästänytkään kuvitellen säästävänsä työpaikan rahaa. Onnistuneissa toimituksissa henkilöstön ei oleteta pystyvän omaksumaan uusi systeemi ilman koulutuksiakin.

Suurin osa työntekijöistä on käyttänyt elämänsä aikana jo jotain järjestelmää, ja koska järjestelmät toimivat eri tavalla, tekijä saattaa ajatella järjestelmän toimivan eri tavalla kuin pitää vain siksi, että vanhasta tottumuksesta yrittää käyttää uutta järjestelmää niin kuin käytti vanhaa, vaikka kyse on kahdesta täysin eri järjestelmästä.

Perehdytettynä uuden toimintatavan oppiminen ja soveltaminen omaan työhön ei jää niin helposti tekemättä ja käyttäjästä ala tuntua, että järjestelmä ei toimi. Kun on hyviä esimerkkejä, uusi käyttäjä pääsee helpommalla.

28. Jääty kiinni vanhaan

Kaikilla työntekijöillä on oma tapansa tehdä asioita. Se ei välttämättä olekaan niin kuin tilaaja kuvitteli. Silloin käyttäjä saattaa ajatella, että järjestelmä ei toimi niin kuin pitää, koska järjestelmän käyttö vaatii oman toimintatavan muutosta.

Omien toimintatapojen muuttaminen vaatii opettelua ja on yleensä alussa tuskallista. Se on kuin ottaisi eri puhelinvalmistajan puhelimen käyttöön, jossa yhtäkkiä kaikki tuttu tehdäänkin vähän eri tavalla. Puhelin ei ole välttämättä yhtään huonompi, ominaisuudet toimivat teknisesti, ja jonkin ajan kuluttua laite tuntuu taas parhaalta mahdolliselta, kunhan alkuvaiheen kynnys on ylitetty.

29. Organisaation lamaannus

Ratkaisu saattaa jäädä pitkäksi aikaa käyttöön hukaten resursseja, koska kukaan ei ole tyytyväinen, mutta ei myöskään valmis enää aloittamaan hankintaa uudelleen. Jäädään ns. tuleen makaamaan.

30. Toimitustavan vuoksi

Jos ei ole täysin varma järjestelmän osuvuudesta omaan käyttöön, varmin tapa estää toimimaton järjestelmä, on ottaa sellainen järjestelmä, jota pystyy muuttamaan itse käyttäjänä tai jota toimittaja pystyy muuttamaan tilauksesta. Järjestelmä toimii parhaiten, kun asiakas osallistuu ja pääsee vaikuttamaan lopputulokseen.

Gemilon 30 syytä miksi järjestelmät eivät toimi -lista perustuu alan tuntemukseen usean vuosikymmenen ajalta. Kiitos keskusteluista eri järjestelmätoimittajille ja tilaajien edustajille sekä käyttäjille, joiden kokemukset on tiivistetty nyt tähän listaan.

Mietittekö järjestelmähankintaa? Onnistuneet ratkaisut Gemilolta.

Tutustu Gemilo Storen valikoimaan.

Lisätietoja allekirjoittaneelta tai ota yhteyttä Gemilon myyntiin.

Authors

thumbnail_image thumbnail_image
Name Katri Lietsala
Job title Toimitusjohtaja
Phone number 040 749 9072
Email
comments powered by Disqus