Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘osallistumistalous’

Yli 100 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot julkaistiin netissä

Maanantai, Elokuu 2, 2010

Arto Liukkonen // Kyllä, otsikon uutinen on jo vanha, mutta sain vasta äskettäin käsiteltyä vuotanutta dataa lähemmin. Tapauksessa on kyse siis tietoturva-asiantuntija Ron Bowlesin julkaisemista tiedostoista, joista käy selville yli 100 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot. Moni käyttäjä oli tästä vuodosta kauhuissaan, ja moni jopa aikoi poistaa profiilinsa tai sen tietoja.

Julkaistusta tiedostosta selviää muun muassa kaikkien Facebook-haussa mukana olevien käyttäjien url-osoite ja henkilökohtaisia tietoja.

- HS.fi

Media tottakai otti uutisen heti omakseen ja paisuttelivat asiaa reilusti. Helsingin Sanomien mukaan tietojen joukoissa oli käyttäjien “henkilökohtaisia tietoja”.

Mitä oikeasti “vuoti”?

Bowlesin julkaisema torrent-julkaisu pitää sisällään muutamia tekstitiedostoja, joissa on otteita käyttäjien tiedoista. Yksi tiedosto sisältää linkit käyttäjien julkiseen Facebook-profiiliin ja toinen tiedosto käyttäjien nimet. Loput tiedostot ovat erinäisiä statistiikkoja nimien perusteella, esimerkiksi yksittäisten nimien määrä, suosituimmat etunimet, suosituimmat etunimen ja sukunimen alkukirjaimen yhdistelmät, ja niin edelleen. Nimilistat ovat käytännössä merkityksettömiä, sillä näitä ei ole tiedostoissa yhdistetty käyttäjäprofiileihin. Käytännössä ne ovat siis kuin puhelinluettelo josta puuttuu osoitteet ja numerot.

Profiililinkit sisältävää tiedostoa käsittelemällä sain erotettua siitä käyttäjien ID-tunnisteet. Tämä tunniste on julkinen tieto ja se löytyy jokaisesta profiilista. Loin näiden tunnisteiden avulla pienen esimerkin, joka esittelee tämän “vuodon” vakavuutta. Esimerkki löytyy osoitteesta http://51.fi/fbleak/. Esimerkki on myös upotettu tämän blogimerkinnän loppuun. Selaamalla sivua alaspäin listaan latautuu uusia henkilöitä lähes loputtomiin (reilu 171 miljoonaa kappaletta). Paljoa tämän pahempaa tuolla vuotaneella datasetillä ei saa aikaiseksi. Löydätkö itsesi listalta? Tai kaverisi?

Huolestuitko itse tästä vuodosta? Oletko muuttanut yksityisyysasetuksiasi? Kysy ja kommentoi alle.

Facebook uudistui yhteisöllisemmäksi

Perjantai, Huhtikuu 23, 2010

Arto Liukkonen // Facebook julkaisi jälleen suuren kasan uudistuksia, jotka eivät kuitenkaan tällä kertaa näy niin selvästi peruskäyttäjälle kuin aiemmat muutokset. Käyn tässä blogauksessa läpi listan tärkeimmistä uudistuksista sekä käyttäjien että yritysten ja kehittäjien kannalta.

Fanitus on nyt tykkäämistä

Facebook lievensi “fanituksen” “tykkäämiseksi”. Käytännössä tässä vaihtui vain nimitys, mutta peruskäyttäjän mielestä yhteys on miedompi kuin ennen. Sinun ei enää tarvitse nimenomaan fanittaa jotain tuotetta, vaan voit vain ilmaista tykkääväsi siitä. Fanimäärien odotetaankin kasvavan reilusti muutoksen myötä.

Mielenkiinnot muuttuu fanitukseksi

Eilisestä lähtien käyttäjille on ilmestynyt omaan profiiliin mennessä ilmoitus, jossa pyydetään käyttäjää luomaan yhteys omiin mielenkiinnonkohteisiinsa. Tässä tykkää-termistä on erityisesti hyötyä, sillä harva olisi valmis fanittamaan kaikkea, mitä on profiiliinsa merkannut. Käytännössä monen fanisivun jäsenmäärät moninkertaistuvat, sillä esimerkiksi moni on varmasti merkannut lempiyhtyeisiinsä bändin The Beatles, mutta ei ole kuitenkaan liittynyt faniksi. Muutoksen myötä kaikki tällaiset käyttäjät liittyvät sivujen faniksi.

Mielenkiintojen muunto fanitukseksi

Muutos on aiheuttanut myös negatiivista palautetta, sillä ennen yksityiset mielenkiinnonkohteet muuttuvat nyt julkisiksi “tykkäämisiksi”. Henkilökohtaisesti pidän kuitenkin tästä muutoksesta, sillä nyt ennen sekavat ja väärin erotellut listat muodostetaan automaattisesti järkevästi linkitetyksi listaksi.

Yhteisösivut jakavat ylläpitotaakan

Yksi suurimmista muutoksista on yhteisösivujen julkaisu. Yhteisösivut ovat kuin fanisivuja, mutta niillä ei ole yhtä nimettyä ylläpitäjää, vaan ylläpitäjäksi voi ilmoittautua kuka tahansa. Yhteisösivuja voi myös verrata jossain määrin ryhmiin.

cooking

Esimerkeiksi luotuja yhteisösivuja ovat esimerkiksi kokkaukseen ja  kemiaan liityen. Sivuille haetaan automaattisesti Wikipedia-artikkeli aiheesta sekä käyttäjien julkisia tilapäivityksiä, joissa mainitaan yhteisön nimi. Jatkossa myös yhteisö voi ylläpitää sivun sisältöä, mutta tällä hetkellä voi ainoastaan ilmaista olevansa kiinnostunut ylläpidosta.

Profiilien ulkoasu muuttuu

Käyttäjä- ja yritysprofiilit kokevat suuria muutoksia lähiaikoina, sillä profiililaatikot ja Laatikot-välilehti poistuvat kokonaan. Samalla kaikkien välilehtien leveys kapenee huomattavasti. Jatkossa sovellusten ainoa tapa integroitua profiileihin on siis välilehtien avulla. Tämä vaatii useaan sovellukseen suuria muutoksia, sillä esimerkiksi Gemilon sovelluksista osa on perustunut pääasiassa profiililaatikoihin.

Välilehtien kapenemisen myötä jokaiselle välilehdelle tulee näkyviin käyttäjän profiilikuva, kaveriverkosto ja käyttäjän perustiedot. Käyttäjäprofiileissa tämä muutos ei ole kovinkaan suuri, mutta yritysprofiileissa tämä muutos on erittäin toivottu. Uudella ulkoasulla fanisivun sisääntulosivun saa brändättyä entistä paremmin yrityksen mukaiseksi.

Facebook laajenee kaikkialle webiin

Facebook julkaisi ison kasan sosiaalisia vimpaimia (Social Plugins), joita mikä tahansa sivusto voi ottaa helposti käyttöön. Laajennosten avulla esimerkiksi Facebookista tuttu tykkää -ominaisuus (en tarkoita vanhaa “fanittamista”, vaan esim. tilapäivitysten ja kuvien yhteydessä olevaa tykkäämistä) voidaan ottaa käyttöön millä tahansa sivulla. Nyt voit siis tykätä yksittäisestä blogipostista Gemilon blogissa ja tästä siirtyy tieto kavereidesi uutisvirtaan. Sivun tykkääminen on siis miedompi toiminto kuin sivun jakaminen suoraan uutisvirtaan.


Yllä toimiva esimerkki tykkäämisestä. Klikkaa Tykkää niin näet ominaisuuden toiminnassa.

Muita vimpaimia on esimerkiksi “suositukset”, joka näyttää kyseiseltä sivustolta eniten jaetut sisällöt. Näet tästä esimerkin blogimme oikeassa laidassa. Vimpaimia on kaiken kaikkiaan kahdeksan, mutta loput ovat käytännössä vanhoja juttuja tehtynä uudelleen helpommin käyttöönotettavassa muodossa, kuten esimerkiksi Facebook Connect -kirjautuminen.

Avoimiin standardeihin Graph API:lla

Julkaisuissa pienoisena yllätyksenä oli koko Facebookin rajapinnan uudelleentoteutus OAuth 2.0 -standardin päälle. Facebook kutsuu toteutustaan Graph API:ksi ja nopean testauksen perusteella se osoittautui erittäin potentiaaliseksi toteutukseksi. Facebook julkaisi tuen myös Open Graph -protokollalle, joka mahdollistaa oman sivuston paremman näkyvyyden Facebookissa jakamisten ja tykkäämisten yhteydessä. Gemilon blogi on myös päivitetty tukemaan uutta protokollaa, joten mikäli “tykkäät” tästä viestistä, tietää Facebook suoraan käyttää Gemilon logoa uutisvirrassa ja myös, että tykkäyksesi koskee blogimerkintää.

Tulemme melko varmasti käyttämään vielä pitkään jatkossakin termejä “fanittaminen”, “fani” ja “fanisivu”, sillä uusi termi ei taivu käytössä niin hyvin. Termejä esiintyy myös varmasti sekaisin.

Fanit tuovat sosiaalisen median yrityksiin

Tiistai, Marraskuu 3, 2009

Katri Lietsala // En ole yksin sosiaalisen median addiktioni kanssa enää. Se on mukavaa. Vielä kun saisin myös työelämään mukaan muillekin samat työkalut, joilla omaa arkeaan voi helpottaa, niin se vasta olisi hulppeaa.

- Olen sosiaalisen median fanaatikko vapaa-ajalla, mutta en työelämässä. Toivon vieväni niitä sinne pian. Jos yrityksissä on sosiaalisen median faneja, ehkä muutos tapahtuu nopeammin. – Pauliina Mäkelä, Nokia Siemens Networks, DCL 2009 -

Mäkelällä on 500 ystävää Facebookissa ja yli 1200 ihmistä seuraa hänen Twitteriään. Mäkelä aloitti Twitterissä maaliskuussa ja laittoi toukokuussa ensimmäisen linkin. Hän seuraa vapaa-ajallaan myös Plaxoa ja LinkedIniä, jota pitää potentiaalisena rekrytointikanavana yrityksille.

- Minulle on hyvin tärkeä verkostoitua ihmisten kanssa ja siihen Twitter on erinomainen työkalu. Joku totesi Twitterissä, että Pauliina on Twitter-kuningatar Suomessa. Onhan se mukava, että ihmiset huomaa, että olet olemassa ja sitten se retwiitataan. Minä olen ajajan paikalla, ja se tuntuu hyvältä. Mä rakastan verkostoitumista, tulkaa vaan reippaasti juttelemaan - Pauliina Mäkelä, Nokia Siemens Network -

Toimitusjohtaja Janne Ruohisto Intunex Oy:ltä nosti esiin Paulo Coelhon Twitterin. Coelho visersi, että älä selittele, sillä ystäväsi eivät kaipaa selityksiä, eivätkä kilpailijasi usko niitä. Viesti käännettiin saman tien useille eri kielille. Ruohisto käänsi viestin suomeksi ja sai kiitoksen käännöksestä suoraan Coelholta. Kirjoittaja kertoi, ettei ollut itsekään odottanut virtaa, vaan kuvitteli vain kääntävänsä viestin portugaliksi ja se siitä.

- Rohkeasti mukaan kokeilemaan ja kyselemään. Ei kannata lannistua, vaan mennä yli. – Pauliina Mäkelä, NSN -

- Jos ajattelee, että itsellä on oltava kaikki tieto, on vaikeaa hypätä tällaiseen asiaan mukaan, olen riittämätön, pärjäänkö, selviänkö ja jos johtaja on samaan aikaan kaikki tietävä ja haluaa hallita kaikki asiat. Pitää uskaltaa kysyä, ei tarvitse tietää kaikkea. Sosiaalisessa mediassa jeesataan toisia, porukka auttaa. – Janne Ruohisto, Intunex -

Esitys oli tehty Prezillä ja valmisteltu wikissä. En tiedä, toimiko Prezi ihan täysillä, mutta kokeilunhalusta ja luovuudesta iso käsi puhujille. Ruohistolla oli myös kokemuksia, ettei Prezi toiminutkaan ja esiintyjä jäi “hampaattomaksi leijonaksi“.

Ehkä Preziä voisi käyttää varmemmin sen jälkeen, kun se toimii myös offline? Täytynee testata, toimiiko klikkeri vai onko sivuja pakko vaihtaa aina tietokoneen näppäimistön tai hiiren avulla. Jos ei toimi, niin olen jäärä ja pysyn ppt-setissä.

Sosiaalisen median kehittäjän muistilista

Torstai, Lokakuu 1, 2009

Katri Lietsala // Sosiaalisen median kehittäjillä on paljon opittavaa niin kuin median soveltajillakin. Tässä yksi muistilista, jonka avulla kehitysprojektista saattaa päästä helpommalla:

  1. ‘Tuotteen pitää olla hyödyllinen ja dokumentoitu alusta saakka.
  2. Yhteisö ei ala aktiiviseksi itsestään. Sinunkin pitää olla aktiivinen luodaksesi yhteisön.
  3. Käytä alustoja ja työkaluja, jotka sopivat lähestymistapaasi.
  4. Hyväksy, että yhteisö osallistuu hyvin eri tavoin.
  5. Yhteisön tukeminen vaatii ponnisteluja ja sitoutumista: Suunnittele se etukäteen.
  6. Yhteisöt toimivat Pareton ja Anderssonin lakien mukaan. Todennäköisesti 20 %:ia osallistujista tuottaa 80 %:ia tuloksista.
  7. Älä kohtele yhteisöä käyttäjinä, jotka eivät maksa mitään ja asiakkaita käyttäjinä, jotka eivät osallistu. Käyttäjät voidaan jakaa nykyisin nelikenttään, jossa  on maksavia käyttäjiä (user)  ja käyttäjiä, jotka eivät maksa. Lisäksi on osallistuvia käyttäjiä (contributor), jotka maksavat ja niitä, jotka osallistuvat, mutta eivät maksa.
  8. Älä pidä kiirettä, Master Meriadoc!

Lista perustuu Ignacio Correasin puheenvuoroon MindTrekissa lokakuussa 2009. Correas tuli yrityksestä nimeltä eBox. Se aloitti toimintansa jo vuonna 2004. Palvelu kasvaa 8 %:n vauhtia kuukausittain, 40 000 jo käytössä.

Kun eBox aloitettiin, ei Correasin mukaan ollut Ubuntua. Ajan kuluessa palvelu on kuitenkin siirretty Ubuntun varaan, mikä hänen mukaansa oli välttämätön päätös.

eBoxin yhteisö ei välttämättä tuota koodia monta riviä, mutta jäsenistä on ollut apua testauksessa ja bugien ilmoittajina. Kun yhteisön jäsenet ovat uskollisia, se myös motivoi teknologiatiimiä, joka näkee koodinsa lopulta käytössä.

Spotify joukoitti soittolistat

Keskiviikko, Maaliskuu 11, 2009

Spotify

Katri Lietsala // Musiikin kuunteluun on verkossa paljon mahdollisuuksia. Ruotsalaisten kehittämä Spotify on tästä tuorein esimerkki. Palvelu muistuttaa omaa henkilökohtaista nettiradiota tai jukeboksia, josta voi rajoituksetta kuunnella musiikkia ja tehdä kappaleista joko henkilökohtaisia tai jaettuja soittolistoja.

Etenkin Spotifyin jaetut soittolistat (englanniksi collaborative playlist) ovat hauska ominaisuus. Tosin toteutus on jäänyt turhan kankeaksi, koska soittolistan jakaminen edellyttää, että käyttäjä osaa ensin napsauttaa listansa jaetuksi (Vinkki: Mene soittolistan päälle ja klikkaa hiiren oikealla, valitse ‘collaborative playlist‘).

Sen jälkeen pitää vielä ymmärtää jakaa kavereille soittolistan linkki  (Vinkki: mene soittolistan päälle, klikkaa hiiren oikealla ja valitse Copy HTTP link tai Copy Spotify URI), jonka laitat haluamillesi ihmisille chatissa, Skypessä, Facebookissa, blogissa, sähköpostilla, miten ikinä kätevimmäksi näet.

Saman soittolistan jakaneet ihmiset voivat muokata soittolistan kappaleiden järjestystä sekä lisätä sekä poistaa kappaleita. Musiikki voi kerrankin miellyttää mökkireissulla tai juhlissa kaikkia: ainakin itse lisättyjen kappaleiden verran. Jos olette samanaikaisesti järjestelemässä soittolistaa, näet reaaliaikaisesti, miten kappaleiden otsikot vaihtavat järjestystä näytölläsi, kun ystäväsi siirtelee niitä eri kohtiin.

Jos on laiska tai muuten vain liian kiireinen lisäilemään kappaleita soittolistoille, jaettu soittolista auttaa silloinkin. Täytyy vain jaksaa hakea soittolista omaan Spotify-soittimeensa. Sen jälkeen soittolista päivittyy sitä mukaa, kun muut ihmiset sitä muokkailevat.

Spotyshare.com auttaa ketä tahansa tuomaan soittolistansa julkiseksi, jonka jälkeen yhteisö voi yhdessä ylläpitää listaa. Sivustolta näkee myös arvioita, miten hyvä julkisesti jaettu soittolista on. Koska avoimia soittolistoja voi vandalisoida, on ehkä haettu edes jonkinlaista suojaa sillä, että Spotyshare edellyttää käyttäjän kirjautuvan sisään ennen kuin soittolistan saa ladattua.

Spotifyin heikkoutena on, että ainakin suomalaisesta musiikista puuttuu osa. Leevi and the Leavingsin ystävänä oli katkera huomata, ettei heidän tuotannostaan löydy kuin Kadonnut laakso -albumi. Toinen rasittava seikka on palvelua ilmaiseksi käyttäville tuupatut ääni- ja bannermainokset, joissa suomalaista mainostajista ovat ensimmäisenä olleet mukana Verkkokauppa.com ja Autollasi on arvo.

Osaa netin käyttäjistä ärsyttänee, että Spotify edellyttää ohjelmiston lataamista omalle koneelle, mikä erottaa sen useimmista sosiaalisen median palveluista, joita käytetään suoraan verkon yli.

Saa nähdä, jääkö Spotify säilöksi vai tuleeko palveluun enemmän yhteisöllisiä ominaisuuksia ja sosiaalista mediaa. Nythän kappaleisiin tai albumeihin ei voi lisätä muistiinpanoja tai avainsanoja eikä Spotify näytä, kuka omista ystävistä käyttää palvelua.

Spotifyista pystyy joka tapauksessa jo viemään kuuntelemansa musiikin näkyville esimerkiksi LastFM-palveluun, jossa naapurusto, tagit ja arvioiden lisäys on otettu huomioon, joten sosiaalisen median kerroskin on jo tavallaan olemassa: tosin toisessa palvelussa.