Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘media’

Suomalaismedia näkyy Twitterissä jo hyvin

Maanantai, Toukokuu 25, 2009

Katri Lietsala // Kotimaamme perinteinen media on lähtenyt paljon räväkämmin mukaan Twitter-palveluun kuin muiden toimialojen yritykset. Kokosin alle listan suomalaismedian Twittereistä. Todennäköisesti kaikkia ei ole mainittu listassa, joten kommenteissa voi ehdottaa lisäyksiä, niin täydennän valikoimaa.

Aamulehti (0 seurattavaa / 118 tilaajaa) **
Helsingin Sanomat (0 seurattavaa / 75 tilaajaa)
Ilta-Sanomat (1 seurattava / 33 tilaajaa)
Karjalainen (617 seurattavaa / 224 tilaajaa)
Kauppalehti (48 seurattavaa / 95 tilaajaa)
Seiska (0 seurattavaa / 10 tilaajaa)
Talouselämä (1 seurattava / 6 tilaajaa)
Taloussanomat (0 seurattavaa, 103 tilaajaa)
Tekniikka&Talous (0 seurattavaa, 52 tilaajaa)
Tietokone (122 seurattavaa / 120 tilaajaa)

Yleisradio on osannut profiloida Twitterinsä eikä tuota kaikkea samaan kanavaan. Joku on ahkeroinut vallan kovasti, sillä heidän valikoimansa on jo näinkin laaja Twitterissä:

Twitterissä näyttää olevan ainakin neljä eri tapaa reagoida, seuraisiko ketään vaiko eikö. Ensimmäinen ryhmä seuraa yhtä monta kuin on seuraajaa, toinen ryhmä ei seuraa ketään julkisesti ja kolmas ryhmä seuraa vain oman yrityksensä Twittereitä nostaakseen niitä esiin tai vain omia ystäviään, joita tuntee. Neljäs ryhmä valitsee Twitter-virrat, joita ehtii oikeasti kunnolla seurata ja joiden sisällöllä on arvoa. Arvioni on täysin mutua, mutta väittäisin, että tämä neljäs ryhmä alkaa olla harvinaisin.

Fiksuimmat ovat hoksanneet saman kuin Twitterin tosikäyttäjät: Seuraaminen kannattaa. Seuraajien listassa näkyminen on ilmainen linkki omaan Twitteriin sen lisäksi, että seuratuista sisällöistä voi olla iloa. Joskus.

Osalle Twitterin käyttäjiä vastavuoroisesta seurannasta näyttää tulleen jopa etiketti: Jos seuraat minua, seuraan kiitokseksi sinua.

Kaikilla mediataloilla ei jostain syystä ole ketään, jota seurata. Miksi kummassa ei? Lähteethän löytyvät toimituksen ulkopuolelta.

** Sulkeissa esitetään ensin, montako Twitteriä kyseisen kanavan omistaja seuraa ja sen jälkeen, montako kertaa kyseinen kanava on merkitty seurattavaksi. Luku ei ole sama kuin käyttäjien määrä, sillä yksittäisellä käyttäjällä voi olla useita omia Twittereitä, joissa hän merkitsee kanavan suosikikseen.

Facebookissa yli miljoona suomalaista

Torstai, Helmikuu 12, 2009

Arto Liukkonen // Kuten noin kuukausi sitten arvioimme, suomalaisten määrä Facebookissa on nyt ylittänyt miljoonan rajan. Tarkka määrä kirjoitushetkellä on 1 038 720 käyttäjää. Keskimääräinen tahti on siis ollut jopa odotettua kovempi, sillä edellisestä merkinnästä lähtien palveluun on liittynyt suomalaisia 4 400 ihmisen päivävauhtia.

Facebookissa Yhdysvaltojen nopeiten kasvava ryhmä on nykyisin yli 55-vuotiaat naiset. Myös Suomessa on havaittavissa vastaava trendi, joten kasvu jatkunee vielä pitkään. Suomalaisista Facebook-käyttäjistä puolet on alle 25-vuotiaita, kun taas yli 40-vuotiaat kattavat ainoastaan 10 %:ia.

Muita tammikuun Facebook-kohokohtia:

  • Lähes miljoona italialaista liittyi Facebookiin.
  • Yli puoli miljoonaa espanjalaista liittyi Facebookiin.
  • 52 maassa Facebookin kävijämäärät kasvoivat yli 10 %:ia ja 13 maassa kasvua oli yli 20 %:ia.
  • 30 maassa kasvua kertyi tammikuussa yli 25 %:ia enemmän verrattuna vuoden 2008 joulukuuhun.
  • Kävijämäärä kasvoi nopeiten Indonesiassa – kasvu oli lähes 40 %:ia käyttäjämäärän nousten yli 1,1 miljoonaan indonesialaiseen.

TNS Gallupin mukaan Suomen viisi suosituinta verkkosivustoa ovat Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3, Suomi24.fi ja YLE. Facebook kolkuttelee vauhdilla näiden sivustojen käyttäjämääriä.

Tanskalaistutkimus: Perinteinen pärjää verkossa

Tiistai, Lokakuu 21, 2008

Katri Lietsala // Viime vuoden vaalien aikaan Tanskassa odotettiin Internetin nousevan yhtä tärkeäksi mediaksi kuin television ja että Web 2.0 aiheuttaisi Internetin läpimurron ihmisten miettiessä, ketä äänestää. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Huomasimme, että verkkoa käytettiin lisänä, ei niinkään korvikkeena. Televisio säilyi ykkösenä, mutta Internet nousi lehtien rinnalle. – Jakob Linaa Jensen-

Ihmiset olivat myös edelleen uskollisia perinteiselle medialle. He käyttivät tuttujen televisiokanavien, radioiden ja lehtien verkkosivuja, joten Internetin käytöllä ei oikeastaan ollut vaikutusta poliittiseen agendaan. Tutut vanhat kanavat tarjosivat sisällön.

Eniten tanskalaiset käyttivät erilaisia poliittisia kyselyjä ja testejä verkossa tai seurasivat online-mielipidekyselyjä. Yli 40 prosenttia myös osallistui verkkokyselyihin itse eikä vain katsonut niiden tuloksia, kun taas vain 5,6 prosenttia oli kysellyt tai kommentoinut puolueiden tai poliitikkojen blogeissa.

Taas yksi esimerkki, miten vaivattomuus leimaa osallistumista verkossa. Mitä helpommin tanskalainen pystyi osallistumaan, sen todennäköisempää vaaleihin liittyvän palvelun käyttö oli.

Jensen kertoi, että käyttäjät, jotka eivät olleet sinut Internetin kanssa, suhtautuivat verkkoon kielteisesti. Heille Internet edusti edelleen lähinnä pedofiilien tyyssijaa. Jensenin vastaus heille oli varsin ymmärrettävä. Se sopii myös vastaukseksi heille, jotka Suomessa ensimmäiseksi osoittivat sormellaan Internetiä, kun mietittiin, mikä motivoi Kauhajoen murhaajaa.

- Internet ei vahingoita, vaan ihmiset, jotka Internetiä käyttävät.

Jensenin tulokset perustuvat 5080 käyttäjän paneeliin ja kyselyyn, johon vastasi 980 ihmistä. Heistä 25,4 prosenttia oli hyvin kiinnostuneita politiikasta ja 45,9 % jonkin verran kiinnostuneita. Vain 3,6 vastaajista ilmoitti, ettei heitä kiinnosta politiikka.

Jensen puhui AOIR-konferenssissa viime viikolla Kööpenhaminassa.

Kansalaisjournalismi kiskoo kommentoimaan paremmin kuin perinteinen

Lauantai, Lokakuu 18, 2008

Katri Lietsala // YouDecide2007-kampanjassa toteutettiin Australian asukkaille alusta, jolla asukkaat saivat raportoida huomaamistaan asioista. Parhaimmat jutuista päätyivät perinteiseen mediaan myös, kun toimittajat kiinnostuivat aiheista.

- Emme odottaneet, että alueilla, joissa oli surkea Internet-yhteys, ihmiset olisivat hypänneet mukaan, mutta niin vain kävi. – Axel Bruns -

Syynä saattoi olla, ettei alueilla ollut laatujournalismia tai välttämättä mitään juttuja näiden ihmisten asuinalueista.

Hankkeesta opittiin, että palveluun kannattaa laittaa siemeneksi jotain sisältöjä, joiden avulla palvelu lähtee käyntiin ja ihmisillä on jotain mihin tarttua. Lisäksi sivuston ylläpitäjien, “toimituksen“, kannattaa seurata, mitä palvelussa tapahtuu.

On myös järkevä suunnitella erilaisia tapoja, joilla kävijä voi osallistua vain hieman kokonaishankkeeseen, jos hänellä ei ole halua, aikaa tai osaamista tehdä esimerkiksi kokonaista artikkelia. Se lisää sivuston houkuttelevuutta.

- Suosituimmat artikkelit oli kirjoitettu perinteisen journalismin tyyliin ja siksi ne ehkä olivat myös helpommin haettavissa. Kaikki kommentoiduimmat artikkelit olivat kansalaisjournalistien kirjoittamia. Amatöörien artikkelit herättävät enemmän keskustelua kuin perinteiseen journalistiseen tapaan kirjoitettu artikkeli. - Axel Bruns -

Juttelin Brunsin kanssa, mikä tähän mahtaa olla syynä. Tutkimusryhmä ei ole vielä haastatellut osallistujia, mutta hän aavisteli syyn olevan toimittajien tavassa irrottaa itsensä jutuista, esitellä vain faktat.

- Niin sanottujen amatöörien jutut on kirjoitettu enemmän sydämellä kuin järjellä, vaikka se onkin ehkä vähän ikävästi sanottu. Kansalaisjournalismissa on perinteistä journalismia enemmän koukkuja, jotka osallistavat muut keskusteluun. - Axel Bruns -

Brunsin mukaan menestyneimmät kansalaisjournalismisivustot ovat onnistuneet yhdistämään kansalaisjournalismin ja perinteisen journalismin. Sisällöt tulisi myös yhdistellä maantieteellisesti, jotta asukkaat löytävät itseään kiinnostavat aiheet paikan mukaan.

Bruns puhui AOIR-konferenssissa Kööpenhaminassa. Bruns on kirjoittanut aiheesta artikkelin yhdessä Jason Wilsonin ja Barry Saundersin kanssa.

Katso myös Gatewatching.org, jos aihe kiinnostaa. Sieltä löydät lisää tietoa samoin kuin Brunsin omalta sivulta.

Käyttäjien sisällöt yhä kaukana journalistista

Perjantai, Lokakuu 17, 2008

Katri Lietsala // Journalistien normit, rutiinit, ihanteet ja arvot vaikuttavat siihen, mitä odotuksia myös journalismille on. Toisaalta myös markkinat vaikuttavat journalismiin.

- Erottautumisen tarve on yhä isompi, mutta samalla resurssit kilpailijoista erottautumiseen ovat yhä pienemmät. - Arne H. Krumsvik -

Krumsvik toteaa mediayhtiöiden etsineen verkosta kaupallista menestystä ja kun sitä ei ole tullut, verkon työkaluja on alettu pitää liian kalliina suhteessa niistä saatuun hyötyyn. Esimerkiksi 50 ihmistä konferenssisalissa on hieno juttu, kun taas CNN:lle 50 ihmistä ei ole mitään.

Tutkimuksen kohteena olivat kaksi mediayhtiötä CNN (Cable News Network) ja NRK (Norwegian Broadcasting Corporation).

Krumsvik siteerasi erästä haastateltua, jota käyttäjäsisällöt eivät kiinnostaneet, koska haastateltu ei yksinkertaisesti keksinyt, miten media voisi tuotteena hyötyä näistä sisällöistä.

NRK:n tapauksessa käyttäjäsisällöt ja verkkojournalismit nähtiin keinona lisätä asiakasuskollisuutta yleisössä, joka on hyvin segmentoitunut ja jolla on omat nichensä.

CNN:llä taas on kaupallistettuna tuote iReport, jonka kautta kerätään uutisaineistoa ihmisiltä. Krumsvikin mukaan kyse on kuitenkin televisiota varten tehdystä jutusta ilman, että se olisi merkittävä osa CNN:n online-tarjontaa.

Käyttäjä ja hänen tuottamansa sisältö jää ikään kuin mausteeksi tai näkyy viihdepuolella videoiden jakamisena, sen sijaan, että se olisi jotenkin olennainen osa journalistin työkalupakkia. Olen käsitellyt samaa asiaa Esa Sirkkusen kanssa kirjassamme.

Arne H. Krumsvik Oslosta on tutkinut mediaa journalismin, yhtiön strategian ja portfolion näkulmasta. Aineisto perustui 35 haastatteluun.