Katri Lietsala // Suomen pelimarkkina on 1,4 miljardia, josta RAY:n osuus on 650 miljoonaa euroa. Ulkomaille liikenee suomalaispelaajien rahaa arviolta 100-140 miljoonaa euroa ja ennakoidaan, että ulkomaille pelaaminen kasvaa nimellisesti jopa 20 prosenttia vuosittain.

Kotimaisia pelejä kulutetaan jostain syystä vähemmän kuin ennen. Vuonna 2000 osuus kotitalouksien tuloista oli 1,9 prosenttia, kun taas nykyisin kukin kotitalous käyttää vuositulostaan arviolta 1,7 prosenttia pelaamiseen.

Raha-automaattiyhdistyksellä on rutkasti paineita saada aikaan lisää pelituloja.

Valtio on korottanut kaksi kertaa arpajaisveroa, kuntia kiusaa heikko talous ja järjestöillä riittää isoja hanketoiveita. RAY avustaa tänä vuonna 312 miljoonan euron arvosta, avustuksen saajia oli 1132. Moni jäi rannalle tyhjin käsin, sillä avustuksia haettiin 3 657 kohteelle ja toiveiden tynnyrin arvo oli kaikkiaan 618 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan ihmisillä on vähentynyt käteisen määrä, mikä tarkoittaa, ettei peliautomaatteihin kilauteta yhtä helposti kolikoita kauppareissulla. Jos/kun arpajaislaissa asetetaan pelaajille 18 vuoden ikäraja, sekin vie osan RAY:n pelaajista.

RAY:n viestintäjohtaja Matti Hokkanen ei pidä pudotusta dramaattisena, mutta taantumasta tulee väistämättä seurauksia.

- Pahimpana vuonna meillä ei ole varaa käynnistää uusia hankkeita, mikäli rahoitetaan kaikkia entisiä hankkeita. - Matti Hokkanen, RAY-

Pelitoiminnalle on asetettu kolme eri strategista näkökulmaa: kuluttajan tarpeet, taloudellinen tulos sekä yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen. Perustehtävänä on hankkia rahoitusta.

- Tarjonta lisää ongelmia, siksi sitä ei voida määrättömästi lisätä. Internet-pelaamisessa pelaamiselle voidaan asettaa rajoja, mikä on hyvä vastuullisuutta mietittäessä. Toisaalta vallitsee kilpailu, joka sysää hyviäkin vastuullisuusajatuksia syrjään. - Matti Hokkanen, RAY -

Nettipokerin voittokulku ja laajakaistan yleistyminen ovat saaneet RAY:n luottamaan, että Internet on yhä toimivampi kanava jakaa pelejä. Asiakasmäärien laskusuunnasta on kuitenkin huomattu, että pyörivät hedelmät eivät vetoa verkossa samalla tavalla kuin kaupan aulassa.

Nykyisin noin 30-50 prosenttia RAY:n pelituloista tulee eniten pelaavalta 5 prosentilta pelaajia. Ongelmapelaajilta tuloja kertyy 12-14 prosenttia.

RAY etsii vastauksia muuttuvilla markkinoilla neljällä eri päähankkeella: nettipeliprojekti, uudet pelisalikonseptit, maksukortti ja RAY-kortti. RAY-korttia aiotaan käyttää tunnistautumiseen kaikessa RAY:n järjestämässä pelaamisessa. Se tulee olemaan väline hallita pelaamista ja tapa markkinoida.

- Internetissä monopolia on yhä vaikeampi toteuttaa. Pienenevältä pelaajakunnalta ei voida ottaa yhä suurempaa rahasummaa. - Matti Hokkanen, RAY -

Yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot tulevat näkymään RAY:n rahapeleissä. Hokkanen tosin naurahti pelien sosiaalisten ominaisuuksien olevan vähän samanlainen ajatus kuin paperiton toimisto.

- Ottaisin sellaisen heti, kun mahdollista: Huoneeseeni ei mahdu enää paperia. Varmasti syntyy sosiaalisen pelaamisen muotoja, joissa pelaajat pelaavat toisiaan vastaan eivätkä nämä pelit ole vain perinteisiä rahapelejä, kuten pokeri, mutta miten kaukana tämä trendi on tai miten vahvana se toteutuu, sitä ei kukaan osaa sanoa vielä. – Matti Hokkanen, RAY -

Hokkanen puhui Järjestöviestijöiden seminaarissa, joka pidettiin näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksessä. Ilman RAY:n tukea taloa ei olisi saatu aikaiseksi.

Katri Lietsala // Internet antaa kansalaisyhteiskunnalle joustavuutta, joka ei ole ennen ollut mahdollista. Kansalaiset voivat ottaa käyttöönsä erilaisia työkaluja ja käyttää niitä haluamallaan tavalla. He myös sitoutuvat verkkopalveluihin: kirjautuvat sisään ja alkavat toimia. Lähtökohta toiminnalle on yksinkertainen.

- Ihmiset eivät etsi itsensä replikaatteja, vaan toisiaan verkossa. - Paul Nixon -

Paul Nixon ja Antje Grebner totesivat viime viikon AOIR-konferenssissa myös, että Internetissä syntyy julkisia virtuaalisia tiloja ja kansalaisten verkostoja, jotka ovat olemassa vain verkon kautta. Näissä saattaa piillä uusi kansalaisyhteiskunta, joka toimii eri tavalla ja erilaisilla rakenteilla kuin verkon ulkopuolella, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, miten tunnistaa nämä uuden kansalaisuuden muodot, miten huomata rakenteet, jotka ovat muuttuneet.

- Entä jos löydämme verkosta elämää? Onko sillä mitään väliä, jos löydetyllä elämällä ei ole vaikutusta mihinkään? - Paul Nixon -

Minusta sama huomio pätee blogeihin ja sosiaaliseen mediaan ylipäätään. Jos blogi on olemassa, mutta kukaan ei tiedä siitä, blogilla ei ole kuin jälki, jonka se jättää verkkoon. Näin ollen sillä ei ole vaikutusta kuin korkeintaan kirjoittajalle itselleen. Siksi osa niin sanotusta verkkokeskustelusta ei ole keskustelua, saati sosiaalista vuorovaikutuksen puuttuessa.

Facebookin, Jaikun, Twitterin status update -tyyppiset tilapäivitykset saattavat johtaa samalla tavalla harhaan. Ihmiset kuvittelevat muiden tietävän tapahtuneesta, koska kertoivat siitä ohimennen verkossa. Heillä on oma sosiaalinen verkosto taltioituna, mutta ei välttämättä läsnä.

Sama harha voi lamauttaa yrityksen vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa, koska kuvitellaan, että oma viesti on olemassaolonsa ansiosta jo jollain tapaa verkossa merkityksellinen, ymmärretty – tai edes vastaanotettu.