Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘jakaminen’

Visio ja arvot johdattavat verkosto-organisaatiota

Tiistai, Marraskuu 3, 2009

Katri Lietsala // Näyttää siltä, että vain itseohjautuva verkosto-organisaatio enää pärjää verkostoyhteiskunnassa.  Tällaisessa asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan älykästä johtamista ja palveluja, jotka tukevat tätä uutta lähestymistapaa perinteisen johtamisen ja kankeiden työkalun sijasta.

- Sosiaalisen median työkalut tulevat olemaan todella tärkeitä lähivuosina. Niin minulla kuin monella muullakin on aika kovat odotukset niille.Pentti Sydänmaanlakka, Pertec Consulting

Luovuuden lähde on tehdä asiat toisin kuin ennen.

- Enää ei voi hakea alan parhaita käytäntöjä, vaan pitää mennä ainutkertaisiin käytäntöihin. Luovuus on erityisesti tiimeissä ja verkostoissa, se ei ole enää yksilön ominaisuus.

Sydänmaanlakka menee jopa niin pitkälle, että korostaa jakamista ja sen merkitystä yritykselle.

- Tieto ei ole enää se juttu, vaan tiedon jakaminen.

Jarruttaisin kyllä jo tässä kohtaa, sillä jos ei ole hyviä sisältöjä tai “tietoa“, ei jakamisesta ole mitään hyötyä. Turhin säläsisältö organisaatioissa on vähän niin kuin Twitterin livertelyt, joissa käyttäjät kertovat konferenssissa, että ovat konferenssissa tai kuka parhaillaan puhuu.

Onko tämäntyyppisestä jakamisesta todellista hyötyä kenellekään: Kyllä, hetki on tässä, olet läsnä, mutta entä sitten? Hyödyllisempää olisi jakaa jokin mielenkiintoinen huomio tai oma näkemys, jolla voidaan joko rentouttaa, ilostuttaa muita tai oikeasti lisätä tietämystä.

Sydänmaanlakan mukaan tiedosta ei nykypäivänä ole pulaa, vaan edelleen on infoähky ja merkityksellistä tietoa ei pystytä sen vuoksi edes hakemaan.

- Tiedon keräilijän sijasta pitäisi pyrkiä tietovirtojen havaitsijan rooliin. Tietoa pitää pystyä jalostamaan. Tulee siirtyä seuraavalle tasolle, jossa tieto muuttuu osaamiseksi.

Huippuorganisaatioilla on harvoin enemmän informaatiota käytössään kuin keskinkertaisella organisaatiolla, mutta  ne erottaa siinä, miten hyvin informaatio on siirretty käytäntöön.

- Tieto pitää siirtää konkreettiseksi tekemiseksi. Organisaatioissa on arkiluovuutta, asiantuntijaluovuutta, ja sitä pitäisi pystyä kasvattamaan. Ei riitä, että yksilö tai tiimi hankkii tietoa ja luovuutta, vaan nämä asiat pitää siirtää verkostoon.

Luovissa asiantuntijaorganisaatioissa tieto ja osaaminen hajautuvat sekä rajat hämärtyvät. Kun mukana on monia ihmisiä ja toimijoita, organisaatio hakee koko ajan suuntaa: enää ei olekaan välttämättä pääkonttoria, josta johdetaan toimintaa, vaan ihmiset, jotka ovat asiakasrajapinnassa osaltaan vaikuttavat, mihin organisaatio kehittyy.

Sydänmaanlakan ajatukset älykkäästä johtamisesta muistuttavat hyvin paljon sosiaalisen median toimintamallia, jossa etenkin mash-upeissa ja liitännäisissä ei aina tiedä, kuka sisältöä tai teknologiaa pyörittää.

- Missä alkaa meidän organisaatio, missä alkaa toinen  organisaatio. Mennään jaettuun johtajuuteen, jossa johtaminen on enemmän yhteistä toimintaa kuin että olisi jotkut, jotka johtavat meitä muita. - Pentti Sydänmaanlakka -

- Jokainen asiantuntija pääsee vaikuttamaan strategiaan ja tavoitteisiin, ja strateginen tietämys ja osaaminen levittäytyy laajalle. Strategia ei olekaan enää vain johtoryhmän asia.

Organisaatioon palkatut asiantuntijat tietävät monesti enemmän kuin johtaja, jonka aika kuluu yleisjohtamiseen. Lähtökohta on aivan eri kuin vanhoissa johtamisteorioissa.

- Kolmen K:n teoria ei toimi enää, vaan on siirryttävä kolmen I:n teoriaan: Johtaja osaa innostua, innostaa muita ja innovoida. Miten päästään alistavasta valistavaan johtamiseen?

Sydänmaanlakka korosti, että rationaalista älykkyyttä on riittävästi, mutta muunlaisia älykkyyksiä olisi vielä varaa kehittää. Johtajat tarvitsevat kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen ja heidän tulisi ymmärtää, että oma persoona on instrumentti, jonka kautta johdetaan. TV-sukupolven ja nettisukupolven voi saada toimimaan yhdessä, jos moninaisuus otetaan huomioon.

- Kun löydetään sisäinen motivaatio itsestämme, voidaan ottaa oma luovuus käyttöön. Kaikki johtaminen lähtee siitä, että osaamme johtaa itseämme. Tutustuu itseensä, on tietoinen omista kehittämiskohteistaan ja oppii pikkuhiljaa johtamaan itseään. Sen jälkeen opitaan johtamaan muita.

Luovassa organisaatiossa asiantuntijat pyrkivät vaikuttamaan kollegoihin ja johtajiin. He siis osallistuvat samalla johtamiseen.

- Johtaminen on vaikuttamisyritys muihin, sitä on tehtävä yhdessä. Ei voi jättää vain johtajille, vaan kyse on tiimin johtamisesta. Asiantuntija johtaa itseään, kollegojaan ja johtajaansa. On todella tärkeä taito johtaa esimiestään!

- Jos vain tiimi johtaa, työskennellään siiloissa, omissa hiekkalaatikoissa. Se ei ole yrityksen kannalta tehokasta, vaan tiimit pitää saada tekemään hyvää yhteistyötä. Verkoston johtaminen on tätä, ja se monimutkaistuu koko ajan, koska osa tiimeistä on asiakkaiden, tutkimuslaitosten, jopa kilpailijoiden tiimejä. Siitä muodostuu itseohjautuva verkosto-organisaatio, jossa ei ole perinteisiä valtasuhteita.

Tällaista organisaatiota voi johtaa vain vision ja arvojen kautta.

Pentti Sydänmaanlakka Pertec Consulting Oy:stä kertoi DLC-konferenssissa mihin tulevaisuuden työyhteisö on menossa ja mitä haasteita se aiheuttaa johtamiselle 3.11.2009.  Sydänmaanlakka käytti terminä Älykäs johtaminen 6.0:aa, joka on hänen mukaansa “leikkisä analogia”. Hän kertoi kehittäneensä älykkään johtamisen teoriaa kymmenisen vuotta.

Luentomateriaali

Spotify joukoitti soittolistat

Keskiviikko, Maaliskuu 11, 2009

Spotify

Katri Lietsala // Musiikin kuunteluun on verkossa paljon mahdollisuuksia. Ruotsalaisten kehittämä Spotify on tästä tuorein esimerkki. Palvelu muistuttaa omaa henkilökohtaista nettiradiota tai jukeboksia, josta voi rajoituksetta kuunnella musiikkia ja tehdä kappaleista joko henkilökohtaisia tai jaettuja soittolistoja.

Etenkin Spotifyin jaetut soittolistat (englanniksi collaborative playlist) ovat hauska ominaisuus. Tosin toteutus on jäänyt turhan kankeaksi, koska soittolistan jakaminen edellyttää, että käyttäjä osaa ensin napsauttaa listansa jaetuksi (Vinkki: Mene soittolistan päälle ja klikkaa hiiren oikealla, valitse ‘collaborative playlist‘).

Sen jälkeen pitää vielä ymmärtää jakaa kavereille soittolistan linkki  (Vinkki: mene soittolistan päälle, klikkaa hiiren oikealla ja valitse Copy HTTP link tai Copy Spotify URI), jonka laitat haluamillesi ihmisille chatissa, Skypessä, Facebookissa, blogissa, sähköpostilla, miten ikinä kätevimmäksi näet.

Saman soittolistan jakaneet ihmiset voivat muokata soittolistan kappaleiden järjestystä sekä lisätä sekä poistaa kappaleita. Musiikki voi kerrankin miellyttää mökkireissulla tai juhlissa kaikkia: ainakin itse lisättyjen kappaleiden verran. Jos olette samanaikaisesti järjestelemässä soittolistaa, näet reaaliaikaisesti, miten kappaleiden otsikot vaihtavat järjestystä näytölläsi, kun ystäväsi siirtelee niitä eri kohtiin.

Jos on laiska tai muuten vain liian kiireinen lisäilemään kappaleita soittolistoille, jaettu soittolista auttaa silloinkin. Täytyy vain jaksaa hakea soittolista omaan Spotify-soittimeensa. Sen jälkeen soittolista päivittyy sitä mukaa, kun muut ihmiset sitä muokkailevat.

Spotyshare.com auttaa ketä tahansa tuomaan soittolistansa julkiseksi, jonka jälkeen yhteisö voi yhdessä ylläpitää listaa. Sivustolta näkee myös arvioita, miten hyvä julkisesti jaettu soittolista on. Koska avoimia soittolistoja voi vandalisoida, on ehkä haettu edes jonkinlaista suojaa sillä, että Spotyshare edellyttää käyttäjän kirjautuvan sisään ennen kuin soittolistan saa ladattua.

Spotifyin heikkoutena on, että ainakin suomalaisesta musiikista puuttuu osa. Leevi and the Leavingsin ystävänä oli katkera huomata, ettei heidän tuotannostaan löydy kuin Kadonnut laakso -albumi. Toinen rasittava seikka on palvelua ilmaiseksi käyttäville tuupatut ääni- ja bannermainokset, joissa suomalaista mainostajista ovat ensimmäisenä olleet mukana Verkkokauppa.com ja Autollasi on arvo.

Osaa netin käyttäjistä ärsyttänee, että Spotify edellyttää ohjelmiston lataamista omalle koneelle, mikä erottaa sen useimmista sosiaalisen median palveluista, joita käytetään suoraan verkon yli.

Saa nähdä, jääkö Spotify säilöksi vai tuleeko palveluun enemmän yhteisöllisiä ominaisuuksia ja sosiaalista mediaa. Nythän kappaleisiin tai albumeihin ei voi lisätä muistiinpanoja tai avainsanoja eikä Spotify näytä, kuka omista ystävistä käyttää palvelua.

Spotifyista pystyy joka tapauksessa jo viemään kuuntelemansa musiikin näkyville esimerkiksi LastFM-palveluun, jossa naapurusto, tagit ja arvioiden lisäys on otettu huomioon, joten sosiaalisen median kerroskin on jo tavallaan olemassa: tosin toisessa palvelussa.

Del.icio.us, sosiaalisen median palvelu linkkivinkkien arkistointiin

Perjantai, Helmikuu 1, 2008

Katri Lietsala // Kun puhun osallistumistaloudesta, mainitsen usein Del.icio.us-kirjanmerkkipalvelun, jonka avulla pääsee käsiksi www-merkkeihinsä (bookmarks= tallennetut url-osoitteet) mistä tahansa, missä on verkkoyhteys.

Ennen Del.icio.usta tallensin www-osoitteet omalle koneelleni enkä pystynyt liittämään niihin mitään taustatietoa, mikä jossain vaiheessa kostautui ajanhukalla, kun availin osoitteita, jotta sain selville, mikä niistä olikaan se etsimäni linkki. Linkkejä oli myös tallessa missä milloinkin: word-dokumenteissa, sähköpostissa, selaimessa, kirjoitetuilla muistilapuilla. Del.icio.uksen kaltaisella palvelulla linkkiarkistoni on nyt samassa paikkaa ja näytön ulottuvilla, kunhan muistan salasanan ja tunnuksen. Koska osa tutuistani käyttää samaa palvelua, voin kätevästi lisätä talteen saman linkin myös heille.

Lisäetuna on, että avainsanojen kautta löytää lisää uusia samaan teemaan liittyviä www-sivustoja, joita muut aiheesta kiinnostuneet ihmiset ovat pistäneet itselleen talteen. Kaikki tämä helpottaa huimasti. Toki Googlen hakukoneella löytää paljon, mutta myös asian vierestä.

Jos paikallistan Del.icio.uksesta selvästi samasta aiheesta kiinnostuneen ihmisen, tämä “inhimillinen suodatin” on monesti osoittautunut todella hyödylliseksi, koska hän on saattanut kahlata jo useita tunteja etsimässä samaa asiaa, josta olen itse kiinnostunut. Suodattajalle löydettyjen linkkien jakaminen ei aiheuta ylimääräistä vaivaa. Jos hän haluaisi säilyttää linkin yksityisenä, se on jopa vaivalloisempaa, joskaan ei ylitsepääsemätön rasti, sillä käyttäjän pitää vain ruksia ruutu Do not share.

Del.icio.us-palvelu yhdistää yksilön oman tarpeen isomman joukon hyödyksi ohjatessaan ihmiset jakamaan verkkolöytönsä myös muille. Käytännössä työmäärä on sama, piti osoitteet itsellään tai ei.

Vähimmän vaivan kautta suurin mahdollinen hyöty yksilölle, jonka maksuttoman ydintoiminnan sivutuotteena syntyy taloudellista (laskutettavaa) etua muille. Kun keksii samanlaisen mekanismin omaan yritystoimintaansa, on jo aika pitkällä avoimen innovaatioympäristön hyödyntämisessä?