Katri Lietsala // Sosiaalista mediaa hyödynsi jo viime vuonna 66 %:ia verkon käyttäjistä Taloustutkimuksen mukaan.

- Kun katsotaan digimarkkinoinnin budjetteja, niin ei mene ihan vielä kaksikolmasosaa sosiaaliseen mediaan. - Salla Kalkela, Dagmar -

Näin silti, että esimerkiksi Digitoday uutisoi jo yli vuosi sitten, että sosiaalinen media vaikuttaa suomalaisten päätöksiin yli 50 euron ostoksissa. Myös niihin ostoksiin, joita ei tehdä verkossa.

- Kunpaa pidät luotettavana, sitä että yritys suitsuttaa, että puhelin on hyvä vai että käyttäjä kertoo kokemuksistaan. Se, että yritetään kertoa jotain tai näyttää video, ei toimi samalla tavalla kuin jos osallistetaan ihmiset meidän juttuun. Tämän asian kanssa monet markkinoijat taistelevat: miten saada omat kuluttajat osallistumaan.

Kalkelan mukaan ei kannata rakentaa sosiaalisen median markkinointia samalla tavalla kuin perinteistä: esimerkiksi niin, että haetaan tietyn ikäinen ryhmä naisia.

- Asiakkaat ovat yksilöitä ja pitää miettiä heitä motiivien kautta: mitä he haluavat sosiaaliselta medialta.

Kalkela kertoi esimerkin Snickersistä, joka yllytti  ihmisiä tekemään oman Nutcase-videon. Kampanja alkoi lumilautailijoiden suosimalla sivustolla Lumitykissä. Kalkela näytti, miten kampanja ei purrutkaan kohdeyleisöön, kun keskustelupalstalla alkoi näkyä mainoksista kommentteja tyyliin: "Joo, vituttaa aivan saatanasti."

Tiimi reagoi nopeasti, myönsi, että teki virheen ja tarjosi ilmaisia patukoita ensimmäisille. Bannerit korjattiin ja videoita alkoi tulla. Keskustelupalstalla luki lopulta: "Thumbs up Snickers".

Sosiaalinen media vaatii jatkuvaa työtä, pitkäjänteisyyttä ja tavoitteita. Se taas tarkoittaa, että sosiaaliseen mediaan tarvitaan mukaan ihmisiä. Täysin eri juttu kuin bannerimainonta..