Haluaako ohjelmistohankinnoissa vain, minkä maksaa vai hyötyä yhteiskehittämisestä?

Halvimman hinnan palvelut ovat otettavissa käyttöön suoraan netistä. Niissä tilaaja muuttaa oman toimintamallinsa sopimaan ohjelmistoon, ellei sattumalta ollut jo sama. Jos hyllytuote riittää, yhteiskehittämisestä ei ole etua.

Hyllytuotteen tilaajalle ratkaisevana tekijänä on yleensä 1) hinta, 2) saatavuus heti ja pilvipalveluissa 3) kokeilu, joka toimii sisäänheittona. Osa ostaa, mitä muutkin. Yhteiskehittämistä ei ole. Aktiivista asiakkaan kuuntelua toki, jos ohjelmistotuotteen toimittaja on fiksu.

Yhteiskehittäminen poikkeaa valmiin tuotteen ostamisesta. Sataprosenttisen valmista tuotetta ei enää kehitetä, se otetaan käyttöön sellaisena kuin se on. Yhteiskehittämisessä ideoista edetään nopeaan uuden toteutukseen keskustellen ja kokeillen. Käyttökelpoisin ratkaisu mietitään yhdessä, toimittajan asiantuntemuksesta on apua.

Yhteiskehittämiseen perustuva ohjelmistotuote on mielenkiintoinen hybridi. Mallista pitäisi pitää enemmän myönteistä mekkalaa.

Mikä on yhteiskehittämiseen perustuva ohjelmistotuote?

Yhteiskehittäminen toimii parhaiten tilaajalle, joka haluaa toiminnallisuuksien, näkymien, asiakirjapohjien ja/tai integraatioiden toteutuksen tietokone-ohjelmassa "omalla tavalla".

Yhteiskehittämisellä toimitettu ohjelmisto yhdistää valmiin tuotteen hyviä puolia tilaajalle kustomoitaviin, jopa tyhjästä tehtäviin näkymiin ja toiminnallisuuksiin. Koska niin paljon on jo valmiina (tuotteen ominaisuudet), ei tilaajan tarvitse maksaa toteutuksesta samaa hintaa kuin projektissa, jossa pitäisi tehdä kaikki alusta.

Yhteiskehittämiseen perustuvassa ohjelmistotuotteessa tilaaja saa osan ohjelmistosta tuotteena, joka on valmiiksi mietitty ja muiden asiakkaiden kanssa jo a) ratkaistu, b) testattu ja c) käyttöönotettu (olemassa olevat ominaisuudet). Tilaajan pyytämät tai toimittajan tilaajalle ehdottamat muutokset täydentävät ohjelmistotuotetta (komponentit) ja tulevat palettiin muille asiakkaille valittavaksi tai sellaisenaan käyttöön versiopäivitysten yhteydessä.

Kustomointiprojekteista voi tulla uusia ominaisuuksia kaikille asiakkaille samoihin tai eri työkaluihin riippuen, miten geneeristä komponenttia on kehitetty räätälöinnin yhteydessä. Päälle tulevat muutokset ja asetukset, jotka koskevat vain asiakkaan omaa tuotantoa. Toimittaja miettii ratkaisut asiakkaiden ja ohjelmiston tuotekehityksen ja ylläpidon näkökulmasta.

Ohjelmistosta tulee kattavampi yhteiskehittämisellä

Yhteiskehittäminen on joissain ohjelmistoissa jopa laajempaa kuin kuin vain asiakkaan ja toimittajan kesken. Esimerkiksi Gemilon moniohjelmistossa eri asiakkaat hyötyvät saman ohjelmiston käyttäjinä toistensa investoinneista, koska suosimme yhteiskehittämistä paremman kokonaispalvelun tekemiseksi.

Ei pistetä joka projektissa kaikkea uusiksi asiakkaan rahalla, vaan uudistetaan ainostaan ohjelmistoon kuuluvia työkaluja, yksittäisiä näkymiä, näkymän osia tai toiminnallisuuksia. Näin tuotteella on yksittäistä asiakasprojektia pidempi elinkaari ja asiakas saa kokonaisvaltaisen toimituksen edullisemmin.

Gemilossa on valittu ohjelmistotuotannon toimintatavaksi yhteiskehittäminen, joka perustuu moniohjelmistoon.Toimittaja-asiakas-kumppanuus ohjelmistoprojekteissa onnistuu myös muilla tavoin.

Etuna yhteiskehittämisen mallissa on, että ohjelmistoyhtiö pystyy asiakasprojektien tulorahoituksella kehittämään laajaa kokonaisuutta, joka perustuu tuotteistettavaan moniohjelmistoon ja siitä toteutettuihin asiakkaille räätälöityihin ratkaisuihin. Eri osat pitää vain saada pelittämään yhteen.

Koodi vai tieto, kumpi tärkeämpää?

Kun toimittaja, kuten Gemilo Oy, kehittää samaa moniohjelmistoa eri asiakkaille, toimittajalla on intressi jatkokehittää teknologiaa myös tilauksen jälkeen - ja muidenkin kuin tilaajan kanssa.

Tilaajan ei tarvitse ymmärtää koodista mitään. Tilaaja ei tarvitse edes koodia.

Yhteiskehittäminen ohjelmistotuotannossa ei edellytä avointa lähdekoodia tai koodin luovuttamista tilaajalle.

Sen sijaan tilaajan kannattaisi miettiä, missä omia tietoja säilytetään, onko palvelu käytettävä vai pelkästään tunnettu ja katsoa, että sopimuksessa luvataan toimittaa oma data konekielisessä muodossa, jos sopimus joku päivä päättyisi. Meillä se on itsestäänselvyys, ilmeisesti monelle toimittajalle ei ollenkaan.

Asiakaskohtaisen koodin irrottaminen kymmeniä ja taas kymmeniä miestyövuosia kestäneen ohjelmiston tuloksista on hankalaa, jollei jopa mahdotonta. Kun hankintailmoituksia katsoo, niissä yleensä haetaan täysin uutta ohjelmistoa, jonne voidaan siirtää vanha data vain osin tai kokonaan, joten mitä asiakas tekee koodilla.. Tärkeämpää on toimiva palvelu.

Tasa-arvoinen kumppanuus

Ohjelmistoyhtiön tehtävänä on yhteiskehittämiseen perustuvassa toteutuksessa pitää huoli kaikkien asiakkaiden edusta. Etenkin kun käytössä on laajin malli, jossa eri asiakkaiden kanssa toteutetut yhteiskehityksen tulokset yhdistetään yhdeksi ohjelmistotuotteeksi siltä osin kuin järkevää.

Yhteiskehittäminen ei tarkoita, että asiakas heittää ideoita ja kumppanuuden nimissä vaatii toimittajaa tekemään työt ilmaiseksi. Kumppani ei ole synonyymi orjalle.

Onnistuneeseen yhteiskehittämiseen tarvitaan kumpaakin osapuolta: osaavaa toimittajaa ja hyvää tilaajaa. Olemme samalla puolella, ratkaisemassa, miten ohjelmistosta saadaan sellainen, että toimii käyttötarkoitukseenne.

Kirjoittajat
Katri Lietsala
Toimitusjohtaja
040 749 9072
comments powered by Disqus