Arto Liukkonen // Facebook on uudistanut nyt myös ryhmät uuden ulkoasun mukaisiksi. Ryhmien toimivuuden kannalta uudistus on hyvä, mutta toisaalta uudistuksen myötä ryhmien ja fanisivujen ero hämärtyy entisestään.

Facebookin ryhmiä ja fanisivuja on aina käytetty väärin eikä käyttäjillä ole tarkkaa tietoa kumpaa pitäisi käyttää, vaikka Facebook tarjoaa suhteellisen hyvät ohjeet. Ongelmana on, että käyttäjät eivät jaksa lukea ohjeita.

Tärkeimmät erot

Fanisivujen ja ryhmien tärkein ero on, että fanisivut on tarkoitettu organisaatiolle ja brändeille tuotteensa markkinointiin, kun taas ryhmät on jollekin asialle omistautuneita ryhmiä.

Perustaaksesi fanisivun sinulla tulee olla oikeus käyttämääsi yritykseen, tuotteeseen tai tavaramerkkiin. Mikäli oikeutta ei ole, voi alkuperäinen tavaramerkin omistaja vaatia sivua itselleen.

Ryhmän saa perustaa vapaasti kuka tahansa, mille tahansa aiheelle.

Ryhmän erityispiirteet

Kuten mainitsin, on ryhmät tarkoitettu ryhmän jäsenten viestintään. Ryhmän perustaja voi lähettää ryhmän jäsenille yksityisviestejä, mikäli ryhmässä on alle 5000 jäsentä.

Jos Facebook-ryhmässä on yli 5000 jäsentä, ei perustajalla ole mahdollisuutta ottaa yhteyttä jäseniin. Markkinointia suunnittelevien kannattaa huomioida, että Facebook-ryhmän sivulle ei pysty liittämään Facebook-sovelluksia eikä käyttäjien toimista saa mitään statistiikkaa.

Hyvänä puolena ryhmässä on, ettei sen tarvitse olla julkinen, vaan ryhmän voi rajata ainoastaan tiettyjen käyttäjien saataville.

Tässä on muutamia hyviä ja huonoja esimerkkejä Facebook-ryhmistä:

• Cafe Posto – Virheellisesti tehty ryhmä, tämän pitäisi varmastikin olla fanisivu.
• Anna lapselle raitis joulu – Myöskin virheellisesti tehty ryhmä, fanisivu olisi parempi.
• Annetaan/Lahjoitetaan/Vaihdetaan/Vastaanotetaan – Hyvä esimerkki oikeasta ryhmästä.
• Gemilo Ltd – Gemilon piilotettu ryhmä, jonka näkevät vain me gemilolaiset, tehty ihan tarkoituksella

Fanisivun erityispiirteet

Fanisivun voi perustaa, mikäli omistaa oikeudet fanisivun edustamaan tuotteeseen. Fanisivun perustaja voi lähettää faneille päivityksiä, mutta ei yksityisviestejä. Myös statuksen päivittäminen tai linkin lähettäminen saattaa ilmestyä fanien syötteeseen.

Fanisivulle on mahdollista liittää sovelluksia ja käyttäjien toimista saa kerättyä statistiikkaa. Fanisivulle saa myös luotua kustomoidun etusivun, joka voidaan vapaasti muokata yrityksen ilmeen mukaiseksi. Fanisivulle saa myös helpon URLin, mikäli faneja on riittävästi ja fanisivu on ollut olemassa riittävän pitkään.

Hyviä ja huonoja esimerkkejä fanisivuista

• Gemilo Ltd – Gemilon fanisivu, hyvä esimerkki oikeasta fanisivusta.
• Olvi Kultalonkero – Väärin tehty fanisivu. Tuote on kyllä oikea, mutta perustajalla ei ole oikeuksia tavaramerkkiin.
• I ♥ SLEEP – Väärin tehty fanisivu, sillä kyseessä ei ole mikään tuote.

Ryhmät ja fanisivut ovat siis todellakin nimiensä mukaisia; ryhmissä ollaan jäsenenä ja fanisivuilla ollaan faneja. Mikäli kyseessä on yritys tai organisaatio, kannattaa 99,9 % tapauksissa perustaa fanisivu.

Katri Lietsala // Musiikin kuunteluun on verkossa paljon mahdollisuuksia. Ruotsalaisten kehittämä Spotify on tästä tuorein esimerkki. Palvelu muistuttaa omaa henkilökohtaista nettiradiota tai jukeboksia, josta voi rajoituksetta kuunnella musiikkia ja tehdä kappaleista joko henkilökohtaisia tai jaettuja soittolistoja.

Etenkin Spotifyin jaetut soittolistat (englanniksi collaborative playlist) ovat hauska ominaisuus. Tosin toteutus on jäänyt turhan kankeaksi, koska soittolistan jakaminen edellyttää, että käyttäjä osaa ensin napsauttaa listansa jaetuksi (Vinkki: Mene soittolistan päälle ja klikkaa hiiren oikealla, valitse ‘collaborative playlist‘).

Sen jälkeen pitää vielä ymmärtää jakaa kavereille soittolistan linkki  (Vinkki: mene soittolistan päälle, klikkaa hiiren oikealla ja valitse Copy HTTP link tai Copy Spotify URI), jonka laitat haluamillesi ihmisille chatissa, Skypessä, Facebookissa, blogissa, sähköpostilla, miten ikinä kätevimmäksi näet.

Saman soittolistan jakaneet ihmiset voivat muokata soittolistan kappaleiden järjestystä sekä lisätä sekä poistaa kappaleita. Musiikki voi kerrankin miellyttää mökkireissulla tai juhlissa kaikkia: ainakin itse lisättyjen kappaleiden verran. Jos olette samanaikaisesti järjestelemässä soittolistaa, näet reaaliaikaisesti, miten kappaleiden otsikot vaihtavat järjestystä näytölläsi, kun ystäväsi siirtelee niitä eri kohtiin.

Jos on laiska tai muuten vain liian kiireinen lisäilemään kappaleita soittolistoille, jaettu soittolista auttaa silloinkin. Täytyy vain jaksaa hakea soittolista omaan Spotify-soittimeensa. Sen jälkeen soittolista päivittyy sitä mukaa, kun muut ihmiset sitä muokkailevat.

Spotyshare.com auttaa ketä tahansa tuomaan soittolistansa julkiseksi, jonka jälkeen yhteisö voi yhdessä ylläpitää listaa. Sivustolta näkee myös arvioita, miten hyvä julkisesti jaettu soittolista on. Koska avoimia soittolistoja voi vandalisoida, on ehkä haettu edes jonkinlaista suojaa sillä, että Spotyshare edellyttää käyttäjän kirjautuvan sisään ennen kuin soittolistan saa ladattua.

Spotifyin heikkoutena on, että ainakin suomalaisesta musiikista puuttuu osa. Leevi and the Leavingsin ystävänä oli katkera huomata, ettei heidän tuotannostaan löydy kuin Kadonnut laakso -albumi. Toinen rasittava seikka on palvelua ilmaiseksi käyttäville tuupatut ääni- ja bannermainokset, joissa suomalaista mainostajista ovat ensimmäisenä olleet mukana Verkkokauppa.com ja Autollasi on arvo.

Osaa netin käyttäjistä ärsyttänee, että Spotify edellyttää ohjelmiston lataamista omalle koneelle, mikä erottaa sen useimmista sosiaalisen median palveluista, joita käytetään suoraan verkon yli.

Saa nähdä, jääkö Spotify säilöksi vai tuleeko palveluun enemmän yhteisöllisiä ominaisuuksia ja sosiaalista mediaa. Nythän kappaleisiin tai albumeihin ei voi lisätä muistiinpanoja tai avainsanoja eikä Spotify näytä, kuka omista ystävistä käyttää palvelua.

Spotifyista pystyy joka tapauksessa jo viemään kuuntelemansa musiikin näkyville esimerkiksi LastFM-palveluun, jossa naapurusto, tagit ja arvioiden lisäys on otettu huomioon, joten sosiaalisen median kerroskin on jo tavallaan olemassa: tosin toisessa palvelussa.

Arto Liukkonen // Reign of Elements on Gemilon tuottama, Facebookissa pelattava roolipeli, jonka sisältöä tuottavat pelaajat itse. Peli julkaistiin virallisesti 24. lokakuuta. Jo seuraavana päivänä sillä oli yli tuhat aktiivista pelaajaa. Sivunäyttöjä kertyy noin 150 000 päivässä, ja uusia pelaajia tulee satoja päivässä.

Reign of Elementsin kehityksessä otettiin jo alkuvaiheessa pelaajat mukaan. Valitsimme kymmenen aktiivisen pelaajan joukon eräästä toisesta pelistä, joille annoimme käyttöön työkalut esineiden, alueiden, vihollisten ja tehtävien suunnitteluun.

Viralliseen julkaisuun mennessä ydinpelaajat olivat suunnitelleet täysin koko pelin kulun ja juonen pelimaailman ympärille. Eri esineitä pelistä löytyy nykyisin satoja ja vihollisia lähes kolmesataa usealla kymmenellä eri alueella. Juonta eteenpäin ohjaa 70 tehtävää.

Nyt julkaisun jälkeen kaikille pelaajille tulee pian vapaaseen käyttöön työkalut, joilla luoda uutta sisältöä. Muut pelaajat voivat äänestää näistä ehdotuksista parhaat peliin mukaan. Pelaajat voivat myös keskustella sisällöstä ja uusista ominaisuuksista foorumilla.

Lisäämme uusista ominaisuuksista suosituimmat peliin. Näin ylläpitoon tarvittava työ pysyy minimissä ja suunnitteluun ei tarvitse käyttää resursseja yhtä paljon kuin jos kyse olisi vain yrityksessä tehtävästä kehitystyöstä. Nykyisellä mallilla tehtäväksi jää uusien ominaisuuksien tuottaminen ehdotusten perusteella ja ylläpito.

Pelisovellus on muutenkin esimerkki suomalaisesta crowdsourcing-ratkaisusta. Esimerkiksi yleisohjetta ei ole kirjoitettu, vaan pelaajat muokkaavat ja täydentävät wiki-sivustoa. Wikinä käytämme avoimen lähdekoodin MediaWikiä.

Pelifoorumissa pelaajat auttavat toisiaan ja selittävät uusille pelaajille pelin kulkua. Foorumi-sovelluksena toimii avoimen lähdekoodin Simple Machines Forum.

Nopeimmin apua saa chat-huoneesta, jossa päivystää kokeneita pelaajia läpi vuorokauden.

Gemilo Chat -sovellus on toteutettu itse, ja se sopii myös yritysten ja yhteisöjen käyttöön Facebookissa. Kysy lisää, niin tehdään teillekin oma.

Katri Lietsala // Degrassi on kanadalainen nuorisosarja, jota televisioyhtiö tukee omalla verkkoyhteisöllä.

Richard Lachmanin mukaan Degrassi-yhteisön käyttäjät ovat rakentaneet tarjolla olevilla työkaluilla sen kokonaisuuden, jonka he halusivat. Sivustolla sai lähettää yksityisiä viestejä, mutta siellä ei ollut chattia. Vuorovaikutusta tuettiin myös keskustelupalstoilla. Ihmiset alkoivat käyttää keskustelupalstoja kuin chat-ryhmiä, koska he halusivat hengailla paikoissa, joissa heidän ystävänsä tai tuttunsa olivat samaan aikaan.

Eräässä keskustelupalstan viestissä on usean vuoden aikana kertynyt jo 32 000 vastausta. Keskustelusta on tullut ikään kuin oma alayhteisönsä. Ihmiset puhuvat myös verkkopalvelun historiasta eivät ainoastaan sivuston varsinaisesta teemasta, joka on Degrassi. He voivat myös palata johonkin tiettyyn keskusteluun vielä vuosien jälkeen.

Kahdeksan vuoden aikana osa käyttäjistä on jo lähtenyt kotoa, valmistunut ja mennyt yliopistoon, aloittanut työt. He eivät katsele enää tv-showta, mutta verkkoyhteisöllä on edelleen heille erityinen merkitys, vaikka se ei varmasti ollut tv-yhtiön tavoite.

Hakuominaisuuksilla voi toki palata kaikkeen, mutta sivuston kehittäjät ovat myös toteuttaneet Memories-osion, jonne käyttäjä saa talteen keskustelujaan ja voi palata 27-vuotiaana siihen, mitä sanoi 19-vuotiaana.

Menneillä keskusteluilla on merkitystä myös uusille käyttäjille. Lachman näytti kommenttia, jossa käyttäjä kiitti mahdollisuutta palata aikaan, jolloin ei itse vielä ikänsä vuoksi voinut osallistua, mutta sivuston menneen sisällön avulla pystyy eläytymään yhä samaan ajankohtaan.

Lachman listasi myös muutaman neuvon sivustojen suunnittelijoille:

• Personoi moderaattorit ja ylläpitäjät.
• Nuukaile säännöissä.
• Viesti säännöt selkeästi ja pidä niistä kiinni.
• Anna yhteisön itsensä valvoa.
• Valvo.
• Kokeile ideoita liittyen historian, pysyvyyteen ja yhteenkuuluvuuteen.

Lachman puhui AOIR-konferenssissa Kööpenhaminassa lokakuussa 2008.

Katri Lietsala // Tuoreen tutkimustuloksen mukaan 15-65-vuotiaista australialaisista jopa 69 prosentilla on jo oma profiili. Miehet ovat lämmenneet sosiaalisiin verkostoihin perustuville sivuille vähän hitaammin (69 %) kuin naiset (71 %). Myös iällä on merkitystä, sillä 17-25-vuotiailla oma profiili oli jo selkeällä enemmistöllä.

Kirsty Ann Young kertoi, että nuorilla on ainakin 50-100 ystävää, kun taas vanhemmilla käyttäjillä ystävien määrä jää yleensä 1:stä 50:een ystävään. Erityisen vähiin kavereiden määrä putoaa yli 36-vuotiailla, joilla oli online-verkostoissaan enää 1-5 ystävää, kun taas esimerkiksi 26-35-vuotiailla oli jo 20 ystävää tai enemmän. Tästä ei voi päätellä tosin ystävien määrää oikeasti, Internetin ulkopuolella.

Mielenkiintoista oli kuitenkin, että nuoret tapaavat verkon ulkopuolella paljon enemmän ystäviään kuin yli 25-vuotiaat. Lisäksi 18-25-vuotiaat australialaiset soittelivat ystävilleen kaikkein eniten puhelimitse muihin ikäryhmiin verrattuna.

Tuo on loistava huomio! Sehän kertoo, että osallistuminen sosiaaliseen mediaan ei suinkaan vähennä yhteydenpitoa verkon ulkopuolella.

Samalla tutkimustulos laittaa pakosti ajattelemaan, että vanhemmilla käyttäjillä oma sosiaalinen elämä verkon ulkopuolella ei näy välttämättä verkossa. Se on ainakin mieluisampi ajatus kuin, että sosiaalinen elämä ja vuorovaikutus vähenevät ihmisen ikääntyessä..

Ei enää jakseta tai ehditä kyläillä, tavata ihmisiä, työskennellään yksin ilman samanlaista ryhmää ystäviä kuin nuorilla on opiskelupaikoissaan?

Vaikka oma profiili onkin perusta kaikelle osallistumiselle, puolet australialaiskyselyyn osallistuneista vietti profiilissaan aikaa alle tunnin ja vain todella pieni osa, yksi prosentti, saattoi kuluttaa jopa 10-20 tuntia. Se on jo melkoinen aika pelkästään omassa profiilissa.

Ystävien profiilit kiinnostivat enemmän ja yleisin aika, jota käytettiin ystävien profiileissa, oli 1-5 tuntia (40 %).

Yleensä omaa profiilikuvaa päivitettiin useita kertoja vuodessa, mutta harvemmin kuin joka kuukausi. Profiilikuvan valintaan vaikuttavat tutkimuksen mukaan esimerkiksi seuraavat asiat:

• Kuva näyttää hyvältä.
• Se näyttää halutun mielikuvan itsestä.
• Esittää jotain erityistä tilannetta.
• Sisältää itselle tärkeän ihmisen: ystävän tai oman rakkaan.
• Mukavuustekijä: oli ainoa kuva mitä oli saatavilla.
• Säilyttää anonymiteetin.
• Kuva, joka ei ole itsestä, vaan edustaa, jotain mistä pitää (sarjakuvahahmo, fanituksen kohde).

Syy osallistua sosiaaliseen mediaan oli varsin selkeä: 79 % haluaa pysyä yhteyksissä kaveriensa kanssa. Kuten eräs haastatelluista oli todennut: Jos ei olisi profiilia, en tiedä mitä muuta sillä ajalla tekisin, varmasti puhelinlasku kasvaisi huimasti.

Profiileissa on toki huonotkin puolensa. Erään vastaajan mielestä profiilit ovat egojen ilmentymiä ja ennen pitkää niistä tulee yksitoikkoisia ja puuduttavaa. Pitää varmasti paikkansa sekin.