Katri Lietsala // Miltei 60 %:ia Gemilon sosiaalisen median kyselyyn vastanneista yrityksistä ja 96 %:ia kunnista arvioi, etteivät ne osaa hyödyntää sosiaalista mediaa tarpeeksi hyvin. Moni vastanneista ilmoitti tietävänsä,  mitä ovat sosiaalinen media ja sille tyypilliset ominaisuudet, kuten syötteet ja avainsanat, mutta käytännön toteutuksia oli etenkin kunnissa vain harvalla ja omaa sosiaalisen median strategiaa vielä harvemmalla.

Sosiaalinen media suomalaisyrityksissä ja kunnissa -selvityksemme perusteella näyttää, että sosiaalisen median markkinat ovat oikeasti Suomessa varsin alullaan. Monet yrityksistä ja kunnista vasta miettivät blogeja, wikejä, yhteisöalustoja ja Facebook-sovelluksia.

Sosiaalisen median kyselyyn vastanneet ajattelivat yllätyksettömästi sosiaalisen median soveltuvan markkinointiin ja viestintään. Myös verkostoituminen nousi esiin niin kuntien kuin yritysten vastauksissa. Ehkä vuoden kahden kuluttua mukana on jo vahvemmin näkemyksiä sosiaalisen median hyödyntämisestä vaikkapa strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja hiljaisen tiedon siirtoon – tai jopa ansaintaan.

Lue Gemilon white paper Sosiaalinen media suomalaisyrityksissä ja kunnissa. Tulokset perustuvat 87 vastaajan aineistoon, joka kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2009. Kyselyistä toiseen kutsuttiin 50 suurta tai keskisuurta yritystä, ja toinen kysely osoitettiin Suomen sadalle suurimmalle kunnalle. Kyselyn toteutti Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Anna Savisaari. Kiitos Anna, harjoittelustasi Gemilossa ja tsemppiä opintoihin!

Katri Lietsala // Sosiaalisen median soveltamisesta suomalaisissa opinahjoissa on yllättävän vähän valmiita esimerkkejä – tai sitten niitä ei vain tiedetä.

Kun Tarmo Toikkanen listaa Diigossa esimerkkikursseja, näkyvimmin nousee esiin koulumaailman tuntema kehittäjä Anne Rongas. Hänen toteutuksissaan on hyödynnetty esimerkiksi Blogger-blogialustaa, WikiSpaces-wikiä ja Deliciousta.

Rongas on alueen pioneereja. Muidenkin luulisi syttyneen aiheeseen. Etenkin kun tietoa sosiaalisesta mediasta on jo tarjolla, kuten Rongaksen kirjoittama opas Sosiaalinen media oppimisen tukena tai Sosiaalinen media opetuksessa -kirja, jonka tekijöitä Eija Kalliala ja Tarmo Toikkanen ovat.

Onneksi Sometu-verkoston keskustelujen perusteella paljon uutta on vireillä. Sometu pyörii Ninqillä, ja mukana on jo 800 jäsentä. Se on ihan hyvin Suomen kokoisessa maassa.

Päätimme omalta osaltamme pyrkiä auttamaan, että sosiaalinen media olisi helpompi ottaa osaksi oppimista ja opettamista. Siksi järjestämme sosiaalisen median valmennusta Hotelli Aulangolla ke 22.4.2009.

Sosiaalisen median työkalut opettamisen tukena -workshop on osa 20-vuotisjuhlaansa viettävää ITK-konferenssia. Paikalla ovat puhumassa sekä Tomi että ylle kirjoittanut. Tavoitteena on antaa mahdollisimman käytännönläheisiä vinkkejä ja käydä avointa keskustelua, miten esimerkiksi wikit ja blogit toimivat opetuksessa. Tervetuloa mukaan.

Katri Lietsala // BlogPulse keskittyy näyttämään erilaisia tuloksia perustuen blogeihin. Sen avulla voi muun muassa analysoida verkkotrendejä sen lisäksi, että mukana tyypillisiä listauksia luetuimmista blogeista ja jopa ihmisistä, jotka syystä tai toisesta näyttävät paistattelevan Internetin valokiilassa. Kim Holmberg Åbo Akademin informaatiotutkimuksen laitokselta näytti eilen mielenkiintoisia graafeja samasta palvelusta Yrityksen verkkotietoiskut -tapahtumassa ICT-talossa Kupittaalla.

Olin tapahtumassa itsekin puhumassa, miten yritysten tulisi ensin miettiä, mihin haluavat sosiaalista mediaa käyttää. Vasta sen jälkeen voi sitten valita, tarvitseeko blogin, wikin, sosiaalisen verkoston vai kaikkien näiden yhdistelmän.

Tuon trendikuvan perusteella näyttäisi siltä, että blogeissa puhutaan blogeista. Ilmiö tavallaan ruokkii itse itseään. Sosiaaliset verkostot eivät sellaisenaan näytä innostavan – tai ehkä blogeissa puhutaan ennemmin yksittäisistä palveluista niiden nimillä kuin yleistermillä sosiaalinen verkosto. Wikit kiinnostavat vielä vähemmän. Täytyy perehtyä hieman lisää paremmalla ajalla.

Arto Liukkonen // Reign of Elements on Gemilon tuottama, Facebookissa pelattava roolipeli, jonka sisältöä tuottavat pelaajat itse. Peli julkaistiin virallisesti 24. lokakuuta. Jo seuraavana päivänä sillä oli yli tuhat aktiivista pelaajaa. Sivunäyttöjä kertyy noin 150 000 päivässä, ja uusia pelaajia tulee satoja päivässä.

Reign of Elementsin kehityksessä otettiin jo alkuvaiheessa pelaajat mukaan. Valitsimme kymmenen aktiivisen pelaajan joukon eräästä toisesta pelistä, joille annoimme käyttöön työkalut esineiden, alueiden, vihollisten ja tehtävien suunnitteluun.

Viralliseen julkaisuun mennessä ydinpelaajat olivat suunnitelleet täysin koko pelin kulun ja juonen pelimaailman ympärille. Eri esineitä pelistä löytyy nykyisin satoja ja vihollisia lähes kolmesataa usealla kymmenellä eri alueella. Juonta eteenpäin ohjaa 70 tehtävää.

Nyt julkaisun jälkeen kaikille pelaajille tulee pian vapaaseen käyttöön työkalut, joilla luoda uutta sisältöä. Muut pelaajat voivat äänestää näistä ehdotuksista parhaat peliin mukaan. Pelaajat voivat myös keskustella sisällöstä ja uusista ominaisuuksista foorumilla.

Lisäämme uusista ominaisuuksista suosituimmat peliin. Näin ylläpitoon tarvittava työ pysyy minimissä ja suunnitteluun ei tarvitse käyttää resursseja yhtä paljon kuin jos kyse olisi vain yrityksessä tehtävästä kehitystyöstä. Nykyisellä mallilla tehtäväksi jää uusien ominaisuuksien tuottaminen ehdotusten perusteella ja ylläpito.

Pelisovellus on muutenkin esimerkki suomalaisesta crowdsourcing-ratkaisusta. Esimerkiksi yleisohjetta ei ole kirjoitettu, vaan pelaajat muokkaavat ja täydentävät wiki-sivustoa. Wikinä käytämme avoimen lähdekoodin MediaWikiä.

Pelifoorumissa pelaajat auttavat toisiaan ja selittävät uusille pelaajille pelin kulkua. Foorumi-sovelluksena toimii avoimen lähdekoodin Simple Machines Forum.

Nopeimmin apua saa chat-huoneesta, jossa päivystää kokeneita pelaajia läpi vuorokauden.

Gemilo Chat -sovellus on toteutettu itse, ja se sopii myös yritysten ja yhteisöjen käyttöön Facebookissa. Kysy lisää, niin tehdään teillekin oma.

Katri Lietsala // Kun yritysjohto miettii informaation merkitystä oman yrityksensä ja liiketoimintansa kannalta, johtajat käyvät läpi esimerkiksi seuraavia asioita: mikä on informaation objektiivisuus, kattavuus, luotettavuus, kuka on tekijänä, onko informaatio ajankohtaista, saavutettavissa, miten se on esitetty, onko helposti käytettävissä. Lisäksi informaatiota vertaillaan muuhun tiedossa olevaan.

Jeremy Depauw kertoi, että yli puolelle belgialaisjohtajista ei ollut merkitystä, onko tieto perinteisellä www-sivulla vai sosiaalisen median kautta saatavilla esimerkiksi blogista, wikistä, podcastista tai sosiaalisiin verkostoihin perustuvilta sivustoilta.

- Muoto ei näytä vaikuttavan, miten ihmiset arvioivat informaatiota. Sen sijaan sisältöön liittyvien kriteerien merkitys kasvaa, kun johtajat käyttävät sosiaalista mediaa ja arvioivat sieltä keräämänsä tiedon laatua. – Jeremy Depauw -

Depauw huomioi myös terävästi, että kollektiivinen äly on paljon esillä tutkimuskirjallisuudessa ja selkeästi yksi osa tietojohtamista, mutta silti ilmiö ei näy niinkään vielä osana yritysten arkea.

Tutkimusta varten haastateltiin 50 tietojohtajaa Belgiasta. Esitys oli osa AOIR-konferenssia.