Katri Lietsala // BlogPulse keskittyy näyttämään erilaisia tuloksia perustuen blogeihin. Sen avulla voi muun muassa analysoida verkkotrendejä sen lisäksi, että mukana tyypillisiä listauksia luetuimmista blogeista ja jopa ihmisistä, jotka syystä tai toisesta näyttävät paistattelevan Internetin valokiilassa. Kim Holmberg Åbo Akademin informaatiotutkimuksen laitokselta näytti eilen mielenkiintoisia graafeja samasta palvelusta Yrityksen verkkotietoiskut -tapahtumassa ICT-talossa Kupittaalla.

Olin tapahtumassa itsekin puhumassa, miten yritysten tulisi ensin miettiä, mihin haluavat sosiaalista mediaa käyttää. Vasta sen jälkeen voi sitten valita, tarvitseeko blogin, wikin, sosiaalisen verkoston vai kaikkien näiden yhdistelmän.

Tuon trendikuvan perusteella näyttäisi siltä, että blogeissa puhutaan blogeista. Ilmiö tavallaan ruokkii itse itseään. Sosiaaliset verkostot eivät sellaisenaan näytä innostavan - tai ehkä blogeissa puhutaan ennemmin yksittäisistä palveluista niiden nimillä kuin yleistermillä sosiaalinen verkosto. Wikit kiinnostavat vielä vähemmän. Täytyy perehtyä hieman lisää paremmalla ajalla.

Arto Liukkonen // Reign of Elements on Gemilon tuottama, Facebookissa pelattava roolipeli, jonka sisältöä tuottavat pelaajat itse. Peli julkaistiin virallisesti 24. lokakuuta. Jo seuraavana päivänä sillä oli yli tuhat aktiivista pelaajaa. Sivunäyttöjä kertyy noin 150 000 päivässä, ja uusia pelaajia tulee satoja päivässä.

Reign of Elementsin kehityksessä otettiin jo alkuvaiheessa pelaajat mukaan. Valitsimme kymmenen aktiivisen pelaajan joukon eräästä toisesta pelistä, joille annoimme käyttöön työkalut esineiden, alueiden, vihollisten ja tehtävien suunnitteluun.

Viralliseen julkaisuun mennessä ydinpelaajat olivat suunnitelleet täysin koko pelin kulun ja juonen pelimaailman ympärille. Eri esineitä pelistä löytyy nykyisin satoja ja vihollisia lähes kolmesataa usealla kymmenellä eri alueella. Juonta eteenpäin ohjaa 70 tehtävää.

Nyt julkaisun jälkeen kaikille pelaajille tulee pian vapaaseen käyttöön työkalut, joilla luoda uutta sisältöä. Muut pelaajat voivat äänestää näistä ehdotuksista parhaat peliin mukaan. Pelaajat voivat myös keskustella sisällöstä ja uusista ominaisuuksista foorumilla.

Lisäämme uusista ominaisuuksista suosituimmat peliin. Näin ylläpitoon tarvittava työ pysyy minimissä ja suunnitteluun ei tarvitse käyttää resursseja yhtä paljon kuin jos kyse olisi vain yrityksessä tehtävästä kehitystyöstä. Nykyisellä mallilla tehtäväksi jää uusien ominaisuuksien tuottaminen ehdotusten perusteella ja ylläpito.

Pelisovellus on muutenkin esimerkki suomalaisesta crowdsourcing-ratkaisusta. Esimerkiksi yleisohjetta ei ole kirjoitettu, vaan pelaajat muokkaavat ja täydentävät wiki-sivustoa. Wikinä käytämme avoimen lähdekoodin MediaWikiä.

Pelifoorumissa pelaajat auttavat toisiaan ja selittävät uusille pelaajille pelin kulkua. Foorumi-sovelluksena toimii avoimen lähdekoodin Simple Machines Forum.

Nopeimmin apua saa chat-huoneesta, jossa päivystää kokeneita pelaajia läpi vuorokauden.

Gemilo Chat -sovellus on toteutettu itse, ja se sopii myös yritysten ja yhteisöjen käyttöön Facebookissa. Kysy lisää, niin tehdään teillekin oma.

Katri Lietsala // Kun yritysjohto miettii informaation merkitystä oman yrityksensä ja liiketoimintansa kannalta, johtajat käyvät läpi esimerkiksi seuraavia asioita: mikä on informaation objektiivisuus, kattavuus, luotettavuus, kuka on tekijänä, onko informaatio ajankohtaista, saavutettavissa, miten se on esitetty, onko helposti käytettävissä. Lisäksi informaatiota vertaillaan muuhun tiedossa olevaan.

Jeremy Depauw kertoi, että yli puolelle belgialaisjohtajista ei ollut merkitystä, onko tieto perinteisellä www-sivulla vai sosiaalisen median kautta saatavilla esimerkiksi blogista, wikistä, podcastista tai sosiaalisiin verkostoihin perustuvilta sivustoilta.

- Muoto ei näytä vaikuttavan, miten ihmiset arvioivat informaatiota. Sen sijaan sisältöön liittyvien kriteerien merkitys kasvaa, kun johtajat käyttävät sosiaalista mediaa ja arvioivat sieltä keräämänsä tiedon laatua. - Jeremy Depauw -

Depauw huomioi myös terävästi, että kollektiivinen äly on paljon esillä tutkimuskirjallisuudessa ja selkeästi yksi osa tietojohtamista, mutta silti ilmiö ei näy niinkään vielä osana yritysten arkea.

Tutkimusta varten haastateltiin 50 tietojohtajaa Belgiasta. Esitys oli osa AOIR-konferenssia.

Katri Lietsala ja Tomi Terentjeff: Olemme saaneet monia uusia asiakkaita viime aikoina. Yksi mukavimpia uutisia oli kuulla, että yrityksemme voitti tarjouskilpailun, jonka Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADE järjesti.

Kahdeksan yritystä jätti tarjouksen. Niistä kaksi otettiin haastatteluun keskustelemaan lähemmin tarjouksesta ja miten yritys järjestäisi IADE:n tarvitsemat hankesivustot ja niitä tukevan verkkopalvelun. Hankkeet ovat Luova Suomi ja Kolmas Lähde. IADE koordinoi jälkimmäistä yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU, urheilu) ja Allianssi ry:n (nuoriso) kanssa.

Työskentely etenee yhteisissä työpajoissa ja hyödynnämme wikiä koko hankkeen ajan tiedostojen jakamiseen ja kommentointiin. Lopputuloksesta on enemmän kerrottavaa myöhemmin tänä vuonna.

Katri Lietsala // Vihdoin työ on tehty ja Social media. Introduction to the tools and processes of participatory economy kirja tuli ulos painosta. Esa Sirkkusen ja minun kirjoittamani kirja on samalla Hypermedialaboratorion vetämän Parteco-hankkeen loppurapotti.

Esittelemme kirjassa sosiaalisen median määritelmän ja listaamme sosiaalisen median palveluihin liittyviä lajityyppejä, genrejä. Lisäksi pohdimme muun muassa osallistumistaloutta ja ansaintatapoja, joita sosiaaliseen mediaan liittyy. Kirjassa on myös kolme tapaustutkimusta, joissa tarkastelleen Star Wreckin tekijöiden, Apureportterien ja Image-bloggaajien tapoja osallistua.

Koska aineistoon karttui ohimennen katkelmia menneistä, kirjassa hahmotellaan myös lyhyesti suomalaisen sosiaalisen median historiaa. Pahoittelut kaikille, jotka kokevat mahdollisesti jääneensä liian vähälle huomiolle tai unohduksiin. Toivottavasti voit täydentää historiaa wikissä. Wiki poikkeaa Wikipediasta siinä, että täydennyksiä toivotaan ensisijassa tekijöiltä itseltään, koska aineistoa saatetaan käyttää myös jatkotutkimusten materiaalina.

Innovaatiosta ja ideamarkkinoista kiinnostuneille suosittelen tutkija Mikko Ahosen kirjoittamaa kappaletta.

Kun tutkimushankkeelle haettiin kaksi vuotta sitten rahoitusta Tekesistä, tilanne oli aika lailla toinen kuin nykyisin. Sosiaalisesta mediasta oli vain pari merkintää ja Web 2.0. jylläsi käsitteenä, samoin termi crowdsourcing. Paljon on tapahtunut kahdessa vuodessa. Huimasti oikeastaan.

Kirjaa voi ostaa Granumista tai lukea ilmaiseksi verkosta (pdf, wiki).

Katri Lietsala // Tervetuloa tiistaina 3.6.2008 kello 17.00 – 18.30 Ravintola Teatterin Kellobaariin (Pohjoisespa 2, 00130 Helsinki) keskustelemaan avoimesta innovaatiosta ja millainen voisi olla Liike-elämän palveluyritys 2.0 (ks. ohjelma). Minut kutsuttiin mukaan asiantuntijapaneeliin yhdessä Jukka Ala-Mutkan, Jukka Matikaisen ja Markus Myhrbergin kanssa. Puheenjohtajana toimii Ismo Rantala.

Avoimesta innovaatiosta on kirjoittanut paljon muun muassa Henry Chesbrough. Jos etsit suomenkielistä aineistoa, kannattaa lukea läpi viime vuonna julkaistu raportti Avoin innovaatio: Liiketoiminnan seitinohuet yhteistyörakenteet (pdf).

Itse ymmärrän avoimen innovaation yrityksen tapana ottaa mukaan liiketoiminnan kehittämiseen yksittäinen työntekijä, koko henkilöstö, yrityksen asiakkaat, kumppanit ja/tai muut sidosryhmät. Innovaatioon harvemmin riittää (yksinomaan) ideointipalavereissa istuminen ja palautelomakkeiden lisäys. Sen sijaan tarvitaan toimintamalleja, joissa osallistuttamalla syntyy enemmän tai parempaa kuin olisi muuten saatu aikaan.

Avoimuus voi olla hallittua, jolloin rajoja asetetaan tarvittaessa. Yritykset käyttävätkin kekseliäästi esimerkiksi wikejä liiketoimintansa kehittämiseksi eivätkä nämä wikit ole yhtä avoimia kuin Wikipedia, vaan ne voivat olla hyvin tiukasti rajatun osallistujajoukon arkisia työkaluja - edesauttaen silti avointa innovaatiota.

Kehittäminen voi olla yrityksen sisäistä (henkilöt, tiimit, osastot ja tytäryhtiöt) tai seurata yrityksen ydintoiminnasta (asiakkaat, alihankkijat, kumppanit, toimiala). Mielenkiintoiseksi asian tekee, että liiketoiminnan arvo saattaa tulla asiasta, jota ihmiset eivät tee välttämättä kyseinen liiketoiminta mielessään. Hyöty on esimerkiksi osallistumisesta syntyvä lisäarvo, jonka yritys pystyy hyödyntämään. Käsittelen tätä Esa Sirkkusen kanssa osallistumistalouden näkökulmasta kirjassa, joka julkistetaan kesäkuussa 2008.

Avointa innovaatiota hyödyttää myös yrityksen ulkopuolinen arvoverkko, joka voi olla toimialasidonnainen ja sisältää esimerkiksi ne vaikuttajat ja lopulliset päättäjät, jotka säätelevät innovaatiopolitiikkaa. Lisäpotkua avoimeen innovaatioon tulee joskus myös toimialan ulkopuolisista lähteistä: niiltä, joiden osallistumista ei osannut välttämättä edes ennakoida.

Viikon sana: KIBS=Knowledge Intensive Business Services eli osaamis- tai tietointensiiviset liike-elämän palvelut