Katri Lietsala // Tuoreen tutkimustuloksen mukaan 15-65-vuotiaista australialaisista jopa 69 prosentilla on jo oma profiili. Miehet ovat lämmenneet sosiaalisiin verkostoihin perustuville sivuille vähän hitaammin (69 %) kuin naiset (71 %). Myös iällä on merkitystä, sillä 17-25-vuotiailla oma profiili oli jo selkeällä enemmistöllä.

Kirsty Ann Young kertoi, että nuorilla on ainakin 50-100 ystävää, kun taas vanhemmilla käyttäjillä ystävien määrä jää yleensä 1:stä 50:een ystävään. Erityisen vähiin kavereiden määrä putoaa yli 36-vuotiailla, joilla oli online-verkostoissaan enää 1-5 ystävää, kun taas esimerkiksi 26-35-vuotiailla oli jo 20 ystävää tai enemmän. Tästä ei voi päätellä tosin ystävien määrää oikeasti, Internetin ulkopuolella.

Mielenkiintoista oli kuitenkin, että nuoret tapaavat verkon ulkopuolella paljon enemmän ystäviään kuin yli 25-vuotiaat. Lisäksi 18-25-vuotiaat australialaiset soittelivat ystävilleen kaikkein eniten puhelimitse muihin ikäryhmiin verrattuna.

Tuo on loistava huomio! Sehän kertoo, että osallistuminen sosiaaliseen mediaan ei suinkaan vähennä yhteydenpitoa verkon ulkopuolella.

Samalla tutkimustulos laittaa pakosti ajattelemaan, että vanhemmilla käyttäjillä oma sosiaalinen elämä verkon ulkopuolella ei näy välttämättä verkossa. Se on ainakin mieluisampi ajatus kuin, että sosiaalinen elämä ja vuorovaikutus vähenevät ihmisen ikääntyessä..

Ei enää jakseta tai ehditä kyläillä, tavata ihmisiä, työskennellään yksin ilman samanlaista ryhmää ystäviä kuin nuorilla on opiskelupaikoissaan?

Vaikka oma profiili onkin perusta kaikelle osallistumiselle, puolet australialaiskyselyyn osallistuneista vietti profiilissaan aikaa alle tunnin ja vain todella pieni osa, yksi prosentti, saattoi kuluttaa jopa 10-20 tuntia. Se on jo melkoinen aika pelkästään omassa profiilissa.

Ystävien profiilit kiinnostivat enemmän ja yleisin aika, jota käytettiin ystävien profiileissa, oli 1-5 tuntia (40 %).

Yleensä omaa profiilikuvaa päivitettiin useita kertoja vuodessa, mutta harvemmin kuin joka kuukausi. Profiilikuvan valintaan vaikuttavat tutkimuksen mukaan esimerkiksi seuraavat asiat:

• Kuva näyttää hyvältä.
• Se näyttää halutun mielikuvan itsestä.
• Esittää jotain erityistä tilannetta.
• Sisältää itselle tärkeän ihmisen: ystävän tai oman rakkaan.
• Mukavuustekijä: oli ainoa kuva mitä oli saatavilla.
• Säilyttää anonymiteetin.
• Kuva, joka ei ole itsestä, vaan edustaa, jotain mistä pitää (sarjakuvahahmo, fanituksen kohde).

Syy osallistua sosiaaliseen mediaan oli varsin selkeä: 79 % haluaa pysyä yhteyksissä kaveriensa kanssa. Kuten eräs haastatelluista oli todennut: Jos ei olisi profiilia, en tiedä mitä muuta sillä ajalla tekisin, varmasti puhelinlasku kasvaisi huimasti.

Profiileissa on toki huonotkin puolensa. Erään vastaajan mielestä profiilit ovat egojen ilmentymiä ja ennen pitkää niistä tulee yksitoikkoisia ja puuduttavaa. Pitää varmasti paikkansa sekin.

Katri Lietsala // Marc Davis toi MindTrekissa esiin, miten aiemmin riitti, kun mietti käyttöliittymää, jolla yksi ihminen pystyi hyödyntämään tietokonetta, kun taas Web 2:0:n ja sosiaalisen median aikakaudella tehtävänä on ei vain yhdistää miljoonia tietokoneita, mutta ihmisiä.

Davisin mukaan verkkopalvelujen suunnittelijoiden tulisi miettiä sisällön kuluttajien ja tekijöiden sijasta myös  ihmisiä, jotka ovat innostuneita, the enthusiasts, jotka osallistuvat fanittamalla tai arvioimalla sen sijaan, että välttämättä luovat alkuperäisen sisällön. Toinen merkittävä ryhmä ovat yhdistelijät, the remixers: ihmiset, jotka kokoavat soittolistoja ja tuottavat mash-upeja, yhdistelmiä erilaisista sisällöistä.

Koska kaikki liittyy ihmisiin, eivät pelkät insinöörit riitä. Hyvässä tiimissä on aina myös tekijöitä, jotka miettivät, mikä motivoi ihmisiä, miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät.

Everyone is a nerd in something. – Marc Davis.

Jokaisella meillä on jokin asia, johon suhtaudumme intohimoisesti ja johon käytämme vapaa-aikaamme.

Sisällön, yhteisön ja kontekstin lisäksi kehittäjän muistilistalla on neljä W-kirjainta, joilla asiat saa järjestykseen. Kysymykset ovat: where, when, who, what. Marc Davis muistutti, että uuden ajan Internetissä pyritään luomaan järjestelmiä, joissa näiden neljän kysymyksen perusteella voidaan tarjota entistä mielenkiintoisempia palveluja. Hän oli selvästi innoissaan myös mobiilista identiteetistä, jossa puhelimesta tulee maailmankaikkeuden keskus ja omat ihmiset ovat aina mukana.

Davis jopa iloitsi, että paikannuksen ja oikean ajankohdan ansiosta mainonnasta tulee lahja sen sijasta, että se vain ärsyttäisi. 

Oli ilo huomata, että vaivattomuus näyttää olevan myös Yahoon mantra. Marc otti nokialaisellaan kuvan yleisöstä. Puhelin paikansi, missä puhuja oli ja ehdotti Hotelli Rosenhdahlia. Lisäksi se poimi avainsanoiksi tulevista tapahtumista MindTrekin. Koska Marc oli käyttänyt aiemmin yleisö-avainsanaa, myös se löytyi helposti kirjoittamalla pelkkä au (engl. audience) hakukenttään.

Loistava palvelu. Etenkin jos kuulin oikein geotagein merkittyjen valokuvien määrän – 60 miljoonaa? Onhan se järkyttävää ajanhukkaa, jos suurin osa on lisätty kartalle käsin.

Davisin puhelin siis päivitti kuvan tageineen suoraan Flickriin, jossa se yhdistyi kartta-aineistoon ilman lisätyötä. Toinen esimerkki vaivattomuudesta oli puhujan kannettava Mac (mikä ei ole uutinen). Läppäri näytti Tampereen sään ilman, että Davisin olisi tarvinnut erikseen kertoa, että hän haluaa katsoa Tampereen sään. Kätevää.