Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘Twitter’

#Pullorahat: Miten kerätä sosiaalisessa mediassa rahaa hyväntekeväisyyskohteille

Keskiviikko, Heinäkuu 25, 2012

Aleksi Valavuoren kuitti Toejoen Veikot #pulloraha
Katri Lietsala // Sosiaalinen media hyväntekeväisyydessä toimii. Tarvitaan kuitenkin muutama asia kuntoon kampanjoinnin onnistumiseksi:

  • Yhteinen asia, joka herättää tunteita riittävän monessa.
  • Tilannetajua eli tilanteeseen reagoidaan vielä, kun asia on tuore ja tuntuu ajankohtaiselta.
  • Aktiiviset  ihmiset, jotka tavoittavat lisää uusia ihmisiä.
  • Pääsy valmiina oleviin sosiaalisen median kanaviin, joissa on jo verkostoa koottuna joko itsellä tai muilla.
  • Kykyä olla läsnä näissä kanavissa tuodakseen asiaa esiin.
  • Edistymisestä kertominen, jotta asia pysyy ajankohtaisena.
  • Selkeä tehtävä, joka jaetaan muille (esim. #pullorahat-casen tehtävänä oli “osta kausikortti”)
  • Helposti ymmärrettävä ohje, miten tehtävän voi suorittaa.
  • Aikaa ja halua ylläpitää keskustelua niin kauan, että tavoite on saavutettu.
  • Jälki- ja välihoitona kiitokset.

Toejoen Veikkojen #Pullorahat ja mitä siitä seurasi?

Kesän 2012 ajankohtaisin junnu-urheilun tukikampanja sosiaalisessa mediassa ei lähtenyt mistään hyväntekeväisyysjärjestöstä, ei urheiluseurasta, lajiliitosta, saati yrityksestä. Se lähti liikkeelle törkeyden huipusta, joka harmitti monia ja yhdestä ihmisestä, joka otti asiakseen tehdä jotain.

Toejoen Veikkojen juniorit keräsivät pulloja ja tölkkejä Pori Jazzeilla, jotta he saisivat jalkapalloharrastukseensa rahaa. Törkeyden huippu: Joku meni ja vohki pullot. Tämän jälkeen Aleksi Valavuori pyysi Twitterissä muitakin laittamaan rahaa Pori Jazzin pullorahat menettäneelle junnujoukkueelle ja jakoi kuvan, jossa hän on jo itse maksanut 200 euroa seuralle.

Poliisin mukaan (lähde: Satakunnan Kansa , Iltalehti) Valavuori rikkoo lakia, jos hän kehottaa muita antamaan rahaa junioreille. Twitter-viestit tai -viesti (ei tietoa julkisuudessa saatavilla?) oli tulkittu rahankeräyksen järjestämiseksi ja siihen Suomessa tarvitaan viranomaisen lupa. Tulkinta yllätti. Valavuorihan ei itse kerännyt rahoja keneltäkään ja maksanut niitä muiden puolesta, vaan ainoastaan kehotti lahjoittamaan rahaa ja on pitänyt muut ajan tasalla, paljonko urheiluseura on kerännyt rahaa.

Vaikeaksi menee, jos yksityisihminen ei saa liekittää liikkeelle avustuksia johonkin kohteeseen, jota pitää tärkeänä – mutta että jopa laittomaksi? Toivottavasti poliisilta tulisi tähän selkeä ohje, sillä sitä tarvitaan.

Voisiko rajan vetää näihin viesteihin, kuten alla:

Tuossa Twitter-viestissä eli tviitissä kerätään rahaa maksamalla itse avustuskohteelle rahaa palkkiona, jos joku lähtee seuraajaksi Twitterissä (engl. followers) tai lähettää eteenpäin henkilön viestejä (RT = retweet). Samalla mainostetaan kaupallista sivustoa.

Kausikortti joka junnujoukkueelle

Mikä avuksi, jos rahaa ei saa pyytää antamaan hyväntekeväisyyskohteeseen edes yksityishenkilö Twitterissä, joka kanavana soveltuisi tähän luontevasti?

Suomessa on sallittua ostaa kaikenlaista. Niinpä ihmiset ovat nyt ostaneet kausikortteja.

Lopulta varsin sama lopputulos, mutta eri tapaan ilmaistuna, koska kausikorttiahan ei ole pakko koskaan käyttää ja nurmikentän/hiekkakentän viereen mahtuu väkeä. Paljon.

Urheiluseurojen kannattaisi ottaa tästä oppia ja lisätä myytäviin tuotteisiin lippisten, t-paitojen ja kaulahuivien lisäksi kausikortti. Toisekseen seurojen www-sivujen pitäisi mahdollistaa verkko-ostokset sekä mahdollisimman helppo tapa antaa pienikin summa rahaa juniorityöhön. Kausikortin myynnissä on se hyvä puoli, että kortin voi laittaa vaikka sähköisenä itse tulostettavaksi, jolloin edes postitus- tai painatuskuluja ei tule, kuten virallisemmista fani- ja kausikorteista, joita urheilujoukkueilla on tapana myydä.

Esimerkiksi Toejoen Veikkojen fanituotteita pystyy ostamaan vain heidän toimistostaan. Edes Tampereen Ilveksellä ei ole kätevästi mitään lahjoita-nappulaa, mutta ohje, miten rahaa voi maksaa kannatusjäsenyyden kautta. He myös hyödyntävät Veikkauksen kanssa tehtyä sopimusta, jossa Ilveksen sivun kautta pelatuista Veikkauksen peleistä tulee rahaa urheiluseuralle.

Mielenkiintoista nähdä lopputulos, paljonko Toejoen Veikot saavat junnutyöhön rahaa Valavuoren ansiosta. Toivon, että joku etsisi seuraavaksi oman paikallisen junnuseuransa ja avustaisi juniorityötä. Uskon, että kehottamalla tähän, en syyllisty samalla rikokseen.

Poliitikot Twitterissä, keskustelu vielä harvinaisuus

Lauantai, Lokakuu 2, 2010

Katri Lietsala // Tänään Jyrki Lehtola blogasi Iltalehdessä otsikolla Surulliset visertäjät. Hän ei ollut linkittänyt Twittereihin, joista kirjoitti, jotta jokainen voisi myös tehdä omat tulkintansa. Se olisi saattanut aktivoida kommentointia myös Lehtolan blogissa. Linkitys on nykyisin suosituksena journalisteille – ja blogeissa ollut jo pitkään etikettinä.

Jyrki Lehtolan Twitter 2.10.2010

Äänellään se lintukin laulaa

Kokosin huvikseni teille linkit Twittereihin, joihin Jyrki Lehtola viittasi:

Twitterissä ratkaisee vuorovaikutus

Jyrki Lehtola kritisoi poliitikkojen tokaisuja Twitterissä ihan syystä. Liverrykset jäävät helposti tokaisuiksi, joihin kukaan ei reagoi, koska niin moni poliitikko (niin kuin yrityskin) ajattelee Twitteriä vain jakelukanavaksi eikä edes pyri saamaan aikaan todellista keskustelua. Toisaalta keskustelun puute on lopulta meidän jokaisen oma vika. Milloin viimeksi jätit kommentin tai rohkenit kysyä jotain suoraan?

Jos Lehtola olisi käyttänyt Twitteriä yhtään pidempään tai enemmän, hän tietäisi, ettei esimerkiksi Jyrki Kataisen Twitter ole ainoastaan suljettu, vaan selvästi vain otettu varuiksi talteen. Sitä ei seuraa kukaan eikä Jyrki Katainen näytä hänkään seuraavan ketään.

Halusin varmistaa vielä, että näin on ja olen tulkinnut Twitterin käyttöliittymän oikein. Kysyin  Twitterissä, puhuvatko  Twitterin tilastot selkeää kieltään, vaikka käyttäjä olisi sulkenut liverryksensä muiden näkyvistä. Sain Halo Efektiltä melkein heti vastauksen kysymykseeni. Tämä on yksi parhaita puolia sosiaalisessa mediassa. Kun verkosto on koottu, se auttaa eikä vain keskity kirjoittelemaan.

Pituus ei takaa laadukkampaa keskustelua

Visertelyn ei ole tarkoitus olla samanlainen viestintäväline kuin esimerkiksi blogi on, vaikka Twitteriä sanotaan mikroblogiksi. Niin kuin Lehtola itsekin totesi: 140 merkkiä on erinomainen raja.

On täysin osallistujasta itsestään kiinni, jatkuuko lause, kuten Jyrki Lehtola blogissaan ajattelee.

140 merkkiä on erinomainen raja. Siihen ei mahdu mitään, joten sinun ei odoteta sanovan mitään.” – Jyrki Lehtola, Surulliset visertäjät, Iltalehti 2.10.2010

Vallan vahtikoira haukkui ärhäkkäästi, mutta ei ollut jaksanut kaivaa tarpeeksi kauan löytääkseen todellisen luun. Siinä mielessä ei ole oikeastaan merkitystä, onko kyse poliitikon turhaksi koetusta 140 merkistä Twitterissä vai 2951 merkin nurinasta, jonka Lehtola jaksoi kirjoittaa vallantekijöiden Twitter-sisällöistä.

Twitter on 18. suosituin verkkopalvelu Suomessa, ykkösenä on Google ja kakkosena Facebook (Alexa 2.10.2010).

Sosiaalisen median ohjeistus auttaa alkuun

Sunnuntai, Helmikuu 7, 2010

Millainen on oman yrityksesi näkemys sosiaalisesta mediasta? Olisiko korkea aika tehdä jotain? CC AndyArmstrong

Katri Lietsala // Sosiaalisen median ohjeistus on hyvä apuväline organisaation työntekijöille ja johdolle, kun yksittäiset ihmiset miettivät keskellä työarkeaan, miten sosiaaliseen mediaan pitäisi suhtautua ja mitä oma työnantaja onkaan mieltä, jos Facebook-sivua pitää auki tai avaa Twitter-tilin.

Sosiaalisen median ohje voi esimerkiksi

  • vähentää ihmisten mahdollista arkuutta osallistua verkossa
  • näyttää, mitä oma työnantaja ajattelee sosiaalisesta mediasta
  • listata missä yritys ja sen palvelut ja tuotteet mahdollisesti jo näkyvät
  • opastaa käytännössä, miten työntekijänä kannattaisi osallistua vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin työajalla
  • ja mitä tulisi huomioida myös työajan ulkopuolella.

Kaikkea ei voi silti ohjeistamallakaan ohjata, saati estää. Tuskin ainakaan Vodafonen tviitin kaltaista rykäisyä. En usko, että tämä jää viimeiseksi tapaukseksi, sillä sosiaalinen media on samanlainen kuin sitä käyttävät ihmiset. Hyvänä päivänä loistava, mutta huonona päivänä tyytymättömyys saattaa purkautua odottamattomalla tavalla.

Esimerkiksi VodafoneUK:n tapauksessa Vodafone ei minusta yrityksenä ole vastuussa yhden ihmisen viserryksestä enää sen jälkeen, kun se on selkeästi reagoinut tapahtuneeseen. Ihmiset tekevät yrityksestä omat päätelmänsä todenäköisesti enemmän sen perusteella, mitä tilanteen jälkeen tapahtuu ja miten heidän omaan henkilökohtaiseen kokemukseensa suhtaudutaan kuin siihen, millainen yksittäinen tviitti kanavasta kaikui.

Tosin jos selviää, että työntekijää on kohdeltu yrityksessä kaltoin, saattaa sekin toki vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen  ja asettaa yrityksen syylliseksi välillisesti myös kyseiseen tviittiin. Yrityskuvaan on silti tässäkin enemmän merkitystä ihan konkreettisilla toimilla: mitä tuli tehtyä, miten tilanne korjataan ja miten siitä kerrotaan asiasta kiinnostuneille.

Asiakaspalvelu lähetti törkeän Twitter-viestin, Vodafone näytti työntekijälle ovea

Sunnuntai, Helmikuu 7, 2010

VodafoneUK:n Twitteristä katkelma. Samalla vakioviestillä tyynnytellään asiakkaita.

VodafoneUK:n Twitteristä katkelma. Vakioviestillä tyynnytellään asiakkaita.

Katri Lietsala // VodafoneUK:n kyllästynyt asiakaspalvelija kevensi mieltään ja sai liverryksestään potkut (ilmeisesti ainakin määräaikaisesti). Teksti lienee ollut VodafoneUK:n Twitterin seuraajille päivän pysäyttävin perjantaina.

Kohua herättänyt tviitti on jo poistettu VodafoneUK:n Twitteristä, mutta säilyy verkossa silti.

- VodafoneUK is fed up of dirty homo’s and is going after beaver. Guardian 5.2.2010

Vodafonen Twitter-seuraajien määrä näyttää vain kasvaneen asiattoman tviitin seurauksena: heidän Twitteriinsä on liittynyt melkein kaksi kertaa enemmän ihmisiä päivän aikana kuin yleensä.

VodafoneUK:n Twitterillä oli tätä kirjoitettaessa 9 099 seuraajaa. TweetStats-tilaston mukaan heidän Twitteristään lähtee keskimäärin 21 tviittiä päivässä. Vertailun vuoksi omat liverrykseni ovat arviolta viisi tviittiä päivässä.

VodafoneUK:n Twitterissä asiakaspalvelu vastailee asiakkaiden jättämiin kysymyksiin tai antaa lyhyitä neuvoja, joilla asiakkaat ohjataan soittamaan neuvontaan tai lähettämään tarkempaa sähköpostia.

Taskubileet Twitterissä

Perjantai, Tammikuu 15, 2010

Katri Lietsala // Mikä on arviolta 4 000 suomalaisen nettisivusto, joka saa ilmaista mediatilaa lähes yhtä paljon kuin yli miljoonan täysi-ikäisen suomalaisen käyttämä Facebook? Vastaus on Twitter. Tosin todellista yleisöä voi olla huimasti enemmän kuin käyttäjiä, sillä sisältöjä voi katsella myös kirjautumatta sisään.

Eilen illalla alkoi Twitterissä Taskubileet, jotka perustuvat risuaidalla eli hashtagilla merkittyyn samaan sanaan (#taskubileet). Risuaita yhdistettynä avainsanaan on Twitterissä tyypillinen tapa kerätä käyttäjiä yhden teeman äärelle, koska  Twitterin käyttöliittymä ei anna teknisesti muita vaihtoehtoja.

Taskubileet-risuaidan idean sai tuoreesta Savon Sanomien Twitter-artikkelista ja MemeGroupista tuttu viestintäkonsultti Kristiina Pääkkönen. Sain asialle vahvistuksen, kuinka ollakaan, Twitterissä, kun tviittasin kysymykseni Kristiinalle. Kristiina kertoi Twitter on kuin cocktailkutsut -vertauksen olevan amerikkalaisperua.

Yhdistävää tviittailupaikkaa ei ole ollut pelkkään yleisrupatteluun suomalaiskäyttäjille, joten taskubileiden idea on hyvä. Sovitaan yhteinen sana ja löydetään siten kaikki teemasta kiinnostuneet samaan virtuaalitilaan. Samalla tavoin on toimittu esimerkiksi tapahtumissa. Annetaan oma risuaita ja osallistujat voivat sen avulla kommentoida tapahtumaa livenä Twitterissä ja jakaa kokemuksia myös salin ulkopuolelle välittömästi.

Taskubileet nousi Skandinavian Twitter-trendeissä Twirus.comissa eilen kakkoseksi ohi jopa Innovaatiojunan ja liki Haitin katastrofia.

Tviitti millä määrällä Suomessa nousi Twitter- Skandinaviassa -trendiksi tammikuussa 2010

Tviitti millä määrällä Suomessa nousi Twitter- Skandinaviassa -trendiksi tammikuussa 2010

Bileitä ei vietetä vielä järin monen taskussa, joten trendiksi saa nousemaan varsin pienen joukon jutut. Eilisten taskubileiden sisällöistä itselleni jäi mieleen avoin Spotify-lista, joka näytti sisältävän kaikkea mahdollista Paula Koivuniemestä Megadethiin. Lisäsin sinne The xx:n Islands.

Muutama käyttäjä näytti saaneen ilmaisen Spotifyin Taskubileisiin osallistuneiden ihmisten avulla tai seuraajia Twitterilleen, joten ei huono saldo, vaikka yleisesti keskustelun sisällöt vaikuttivat samalta kuin monissa cocktail-tilaisuuksissakin, joissa halutaan näkyä, tutustua ja siemailla jotain pientä. Jutustelua ja hauskanpitoa siis – tässä tapauksessa kaikille halukkaille eikä vain kutsuvieraille.

Maailmanlaajuisesti Twitterillä on arviolta 45 miljoonaa käyttäjätunnusta, mutta miten moni niistä on käytössä oikeasti, sitä en tiedä. Loistavasti markkinoitu palvelu joka tapauksessa jo Suomessakin, vaikka ei kyllä minusta sentään niin hyvä alusta, että siitä olisi kaiken alkujuureksi niin kuin Jeff Bullas ennakoi.