Katri Lietsala // Facebookin haittapuoliksi listataan useimmiten yksityisyyden menettäminen, haittaohjelmat ja ajan käyttäminen jonkin paljon tärkeämmän sijasta johonkin toisen mielestä turhaan.

Savon Sanomat luokitteli eilen Facebookin synkeäksi, Iltalehti jo aiemmin vaaralliseksi ja MikroPC ajanhaaskaajaksi. Tietoviikko päätteli Facebookin sosiaaliseksi roskalavaksi.

“Sitä ei pyöritetä sydämen hyvyydestä, vaan kyllä omistajien intresseissä on rahastaa se jollain tavalla ulos.” – Supon asiantuntija Riku Kalinen, Savon Sanomat 11.6.2009

Viittaako Supon asiantuntija, että Facebook myy tiedustelupalveluille tietoja ihmisistä, jotka käyttävät Facebookia vai miksi yrityksen halu ansaita rahaa tekisi sivustosta jollain tapaa epämääräisen?

Riku Kalisen haastattelu sai miettimään, että siinä vaiheessa kun omasta elämästä tulee turvallisuusuhka, Facebookin kaltaiset sivustot vaikeuttavat ihan varmasti piiloutumista.

Geni näyttää sukupuun, ja Google Mapsin satelliittikartta kotipihalta riippukeinun paikan. Facebook listaa ystävät, joita voi lähteä kuulustelemaan, LinkedIn asiakkaat ja kumppanit. Heidätkin pystyy laittamaan seurantaan, puhumattakaan jo nyt liikesalaisuuksien seuraamisesta, jos omat verkostot haluaa sellaiseksi laskea tai linkit, jotka julkaisee Delicious-palvelussa.

Flickr avaa ovet kotiin näyttäen vaikkapa, minkä mallinen tietokoneen näyttö toisen makuuhuoneessa on. Lisäksi kännykän avulla saa paikannettua itsensä vaikkapa Kampissa – jopa seurattua, mitä reittejä ihminen lenkkeilee. Dopplr kertoo Supolle ja muille seuraajille myös, minne on vasta menossa.

Missään et ole enää turvassa valvonnalta. Et edes Loimaan torilla.

Salaisuudet ovat harvinaistuneet. Sosiaalisessa mediassa läpikulku on lähes poikkeuksetta sallittu. Lupa ei takaa, että läpikulkija ymmärtäisi kaiken näkemänsä arvon.
CC Attribution: purplbutrfly@Flickr

Moni mörkö on ihan muualla kuin Facebookissa.

Katri Lietsala // Yle uutisoi, että Kokkolan Facebook-kielto saattaa olla vain väliaikainen. Kokkolan kaupungin it-yksikkö esti Facebookiin pääsyn viime viikolla noin 3 000 koneelta ja nyt vasta tuli mieleen pohtia, onko sittenkään faktaa, että Facebook lisää haittaohjelmien määrää. Tuotahan on kerrottu yhtenä perusteena palvelun kieltämiselle, kuten Kauppalehden  Eniro-haastattelu osoittaa.

Eniron it-johtaja Pekka Vartiainen mainitsi haastattelussa, että yritys antaa työntekijöidensä käyttää Googlen ja Suomi24:n sähköpostiohjelmia. Eikö sähköpostin käytössä vasta  olekin riski tietohallinnon näkökulmasta, koska ihmiset avaavat liitetiedostoja tarkastamatta, onko niissä viruksia?

Facebookissa kaikki tapahtuu suoraan selaimessa. Käyttäjälle tämä on turvallisempi tapa selata esimerkiksi videoita ja katsoa valokuvia kuin availla niitä sähköpostinsa kautta. Ei tarvitse arvailla, viittaako sähköpostiliitteen tiedostopääte haittaohjelmaan, joka mönkii koneeseen heti, kun liitteen klikkaa auki.

Kun Koobface-virus levisi Facebookissa, se pääsi etenemään, koska käyttäjää pyydettiin latamaan koneelle “päivitys“, joka olikin haittaohjelma. Lataaminen ja asentaminen ovat aivan eri asioita kuin esimerkiksi Facebook-sovelluksen lisääminen, joka sillään ei vielä asenna mitään koneellesi eikä siten levitä haittaohjelmaakaan.

Facebookin käyttäjä on turvassa haittaohjelmilta niin kauan kuin selaa Facebookin sivuja ja lisää sovelluksia, mutta ei lataa mitään koneelleen, jos sovellus sellaista ehdottaa. Muistisääntö on helppo. Yritysten kannattaisi kertoa siitä työntekijöilleen ja oppilaitosten opiskelijoilleen.

Riski saada Facebookin kautta haittaohjelma tietokoneeseen on nykyisin yhtä suuri kuin riski saada haittaohjelma miltä tahansa nettisivulta, jonka kautta voi ladata tiedoston. Kun seuraavan kerran tekee mieli klikata “Katso meidän superhieno video sinusta“, jonka lähettäjää et tunne tai video on täysin tuntemattomalla www-sivulla, niin käytä järkeä ja jätä tiedosto avaamatta.

** Valokuva OliverAlex / Creative Commons.