Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle
Perjantai, Kesäkuu 4, 2010Katri Lietsala // Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsaus kertoo ymmärrettävällä kielellä ja selkeästi, mistä julkishallinnon kannattaa lähteä liikkeelle, kun hallinnon ihmiset miettivät sosiaalista mediaa ja vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin osallistumista.
Mukana on ideoita, mihin sosiaalista mediaa voi hyödyntää ja helppotajuisia neuvoja, miten virkamies voi osallistua sosiaaliseen mediaan. Oikeusministeriö julkisti katsauksen tänään.
Yksi katsauksen tärkeimpiä huomioita on minusta seuraava:
“Hallinnon ja virkamiesten käyttöön ottamat palvelut täydentävät muita työ- ja toimintamuotoja eivätkä yleensä korvaa niitä.”
Virassakin saa osallistua sosiaaliseen mediaan
Sosiaalisen median mahdollisuudet-katsauksen kirjoittajat ja katsauksen toimittanut Tuija Aalto nostavat erityisen hienosti esiin, miten virkamiehelläkin on lupa ottaa kantaa asioihin ja että virkamieskin voi olla sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä, vaikka osallistumista tietyt reunaehdot rajaavatkin.
Hallinnossa varmasti moni joutuu kieli poskessa miettimään, missä kohtaa virkarooli päättyy tai asia on riittävän kaukana omasta vastuualueesta, jotta keskusteluihin osallistuminen ei esimerkiksi aiheuta jääviyttä tai kansalainen käsitä väärin, missä roolissa hallinnon ihminen kulloinkin on läsnä.
Hyvä kuitenkin, että katsaus rohkeni ottaa niinkin paljon asiaan kantaa ja linjana on osallistuminen ja aktiivinen kuuntelu. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi kunnille, että tietohallinnon ei pidä estää pääsyä sosiaaliseen mediaan.
Hallinnon sosiaalisen median ohje
Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsaus on mainio! Tekijät ansaitsevat ison kiitoksen, koska se tuo tarvittavan tausta-aineiston, johon perehtymisen jälkeen on helpompi lähteä suunnittelemaan omaa sosiaalisen median strategiaa ja syventyä käytännön toimenpiteisiin.
Soveltajille jää ratkaistavaksi, mikä kanava sopii milloinkin ja miten eri toimialoilla voisi käyttää sosiaalista mediaa. Yleispätevää ohjetta on mahdoton antaa. Niinpä sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsauksessa neuvotaan, että kunkin julkishallinnon organisaation kannattaa laatia oma ohjeensa.
Uskoisin, että hallinnon sosiaalisen median esimerkkejä nähdään vielä monia tänä vuonna. Minulla oli ilo osallistua esimerkiksi ulkoasiainministeriön työskentelyyn sosiaalisen median sparraajana tänä keväänä. He ovat miettineet sosiaalista mediaa varsin monista näkökulmista ja myös soveltaneet jo käytännössä, kuten esimerkiksi Suomen Thaimaan suurlähetystö Bangkokissa teki Facebookissa Thaimaan levottomuuksien aikana. He tiedottivat nopeasti suomalaisille ulkonaliikkumiskielloista ja maan tilanteesta. Sivua seuraa liki 1 000 ihmistä.
Lakien tulkinta jää soveltajille
Neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi ja verkkosuunnittelija Oili Salminen vastaavat oikeusministeriössä sosiaalisen median hallinnolle tarjoamien mahdollisuuksien arvioinnista. He saanevat paljon kyselyjä, kun ohjeiden tekeminen alkaa, koska katsaus opastaa laatimaan sosiaalisen median ohjeet niin, että ne sopivat hallintolakiin, julkisuuslakiin, henkilötietolakiin ja virkamieslakiin. Lisäksi pitää vielä ottaa huomioon sananvapauslaki ja lait, jotka koskevat sähköisen viestinnän tietosuojaa ja työelämän tietosuojaa.
Ehkäpä siksi katsaus on nimetty katsaukseksi eikä ohjeeksi tai suositukseksi, koska näin voidaan jättää vastuuta enemmän kentälle, kun vielä erikseen korostetaan, ettei kyseessä ole suositus.
“Tämän katsauksen tarkoituksena ei ole antaa suosituksia edellä mainittujen säädösten soveltamisesta sosiaalisen median käyttöön.”
Toisaalta tämä on ihan ymmärrettävää, kun miettii, miten monella tavalla sosiaalista mediaa voi soveltaa. Tapauskohtaisesthan nuo on todennäköisesti pakko miettiä.
Mihin hallinto voi käyttää sosiaalista mediaa?
Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsaus listaa hallinnon viestintätehtäviksi seuraavat:
- kansalaisten informointi
- neuvonta ja
- osallistumismahdollisuuksien edistäminen.
Sosiaalinen media soveltuu näihin kaikkiin, ja jos jossakin ministeriöistä, kunnista tai julkishallinnon muissa organisaatioissa vielä mietitään, pitäisikö sosiaalista mediaa käyttää, katsauksen lukeneelle vastaus pitäisi olla varsin selvä.
“Sosiaalisen median avulla näitä toimia on mahdollista toteuttaa ja samalla voidaan paremmin tavoittaa erilaisia kohderyhmiä, muiden muassa erikielisiä ja eritaustaisia.”
Mukavaa, että katsaus huomioi – joskin lyhyesti – sosiaalisen median myös sisäisen viestinnän työkaluksi. Ehkäpä katsaukseen lisätään vielä jokin päivä esimerkkejä, miten sosiaalinen media tehosti paitsi sisäistä, myös hallinnon eri organisaatioiden keskinäistä viestintää.
Gemilo Socialin näkökulmasta alla oleva on varsin mielenkiintoinen toteamus, koska pyrimme sosiaalisen median keinoin toimivalla intranetillä juuri tähän:
“Sosiaalisen median käyttö organisaation sisäisenä toimintatapana tarjoaa mahdollisuuksia parantaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä sekä kerätä tehokkaasti osaamispääomaa. Johtamisessa uusien välineiden ja tapojen hyötyinä voidaan nähdä tiedonkulun ja vuorovaikutuksen lisääminen.”
Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle-katsauksen valmisteli oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö yhteistyössä hallinnon ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Katsaus julkistettiin tänään. Katsauksen kehittymistä voi seurata osoitteessa: http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Sosiaalisenmedianmahdollisuudethallinnollepa
) tai Ylen 
Tilaa syöte