Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘tapahtumat’

Ideoinnin perusteet

Sunnuntai, Maaliskuu 28, 2010

Vain sinä itse voit järjestää aikaa ideointiin. CC Roby Ferrari

Katri Lietsala // Sitä enemmän on mahdollisuuksia ideoida, mitä enemmän on kiinnostusta tutustua monenlaisiin asioihin, omaa uskallusta tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa ja on kykyä pitää silmänsä avoinna.

- Hulluille ärsykkeitä tulee niin paljon, ettei niitä pysty jäsentämään. Älykäs saa havainnot nippuun. Stressi aiheuttaa, että mennään jo sekaisin. Jos tietty määrä ärsykkeitä tulee koko ajan, älykkyys alenee ja lopulta siitä seuraa burnout. Marko Parkkinen, Futupack-seminaari, Hanasaari 23.3.2010.

Näkemykset ovat kokemusten muokkaamia. Jotta ideoissa ei alkaisi toistaa itseään, kannattaa katsella kriittisesti omaa maailmankuvaansa ja yrittää ymmärtää, miksi ajattelee maailmasta niin kuin ajattelee tai miksi vieruskaveri näkee asiat mahdollisesti toisin.

- Ei tarvita kuin kaksi hyvin keskinkertaista ihmistä muodostamaan kollektiivinen nerouden tila. Tyhmin määrittää yhteistyön maksimitason, koska se, jolla on pienin kartta, hyväksyy vain oman siivunsa verran koko potentiaalista. Pitäisi kiinnostua siitä, mikä on oman ajattelutapamme näkökulmasta täysin väärin ja kysyä: “Tämä on mielenkiintoista: Miksi sinä noin ajattelet?”

Yrittäjä suhtautuu
optimisesti maailmaan
ja muihin ihmisiin

Parkkinen listasi yritysideoiden perustuvan maailmaankuvaan ja lahjakkuuteen. Kolmantena ulottuvuutena on mahdollisuus tai tunneäly.

- Jos toisen maailmakuva on liian erilainen, ihminen lopettaa suvaitsemisen ja menee tekemään juttuja muiden kanssa. Jos huomaa, että aina käy niin, pitää pysähtyä peilin eteen ja kysyä, onko ainoa nero ja jumaluus, joka on laskeutunut maan pinnalle vai voisiko omassa toiminnassa olla jotain parannettavaa.

Uskon samaan kuin Parkkinen. Jos pystyy näkemään toisen ajatuksissa jotain hyvää, pärjää paitsi ihmissuhteissa, myös liiketoiminnassa paremmin.

Tosin Gemilon aikana olen huomannut, että joskus on vaikea ajatella muista hyvää. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun meiltä on pyydetty esimerkiksi tarjouksia vain siksi, että kilpailijat ovat halunneet udella ideat, hinnat ja tiedot tekijöistä. Olen ajatellut, että ehkä olisi aika uudenlaiselle avoimuudelle ja listata kaikki nämä yritykset. Jos haluat pysyä pois tuolta listalta, älä tee meille vale-tarjouspyyntöjä.

Salailu hidastaa
idean kehittymistä
toiminnaksi

Suomessa on tapana tehdä asioita hiljaa ja harkiten. Tämä koskee jopa ideointia ja niiden toimivuuden testausta. Periaatteena näyttäisi olevan, että ennemmin tusina selvityksiä ja niihin rahaa kuin suoraan kiinni tekemiseen niin, että oppisi kokeilun ja erheiden kautta. Tai sitten pakerretaan omassa tuotekehityksessä vuosikausia ja kilpailijat ovat jo vallanneet markkinat keskeneräisemmällä palvelullaan sillä välin.

- Tehdään 25 vuotta omaa juttua ja sitten tuodaan se markkinoille. Lisäksi on salauspolitiikka, ettei kerrota kenellekään mitään: “Kun se on liikesalaisuus!” Ei niihin kukaan ehdi täällä tarttua niin, että siitä olisi haittaa, Marko Parkkinen kuittasi.

Ideavaiheessa jokaisella on vastuu nähdä jokaisessa ideassa jotain hyvää, mutta tavallisempaa on, että jos joku keksii idean ja uskaltaa kertoa sen ääneen, vastustusta saa kohdata joka kerta.

- Jumalan vastainen, mahdoton toteuttaa ja olisinhan mä sen itsekin keksinyt, jos olisin jaksanut lähteä keksimään, mutta kun en jaksanut. Silloin tietää keksineensä uutta, kun ihmiset sanovat, ettei idea onnistu.

Parkkinen puhui ideasta, että se on kuin vesipisara, jossa on roska. Vertaus ei ehkä ole ihan niin kirkas kuin ajatus sen takana, mutta kyllä siitä ymmärtää, mitä hän ajaa takaa.

- Suomessa ajatellaan, että tehdään tämä valmiiksi ja puhutaan siitä sitten. Me eristetään roska kaikesta kosteudesta ja siitä ei tule ikinä pisaraa. Jos joku on jo alkanut tehdä jotain samanlaista, silloinhan voi yhdistää kaksi ideaa, ja jos joku alkaa kopioida ideaasi, sittenhän teitä on kaksi, joista parempi pärjää. Ei siinä ole mitään kamalaa.

- Pirukaan ei tiedä, mikä on paras idea. Applen tapa vapauttaa ihmiset miettimään hölmöjä juttuja on tehokasta. Kun idea on sitten vesipisara-vaiheessa, kysy kysymys, joka on kaikkein vaikein: Miksi tämä mun idea on huono?

Parkkinen tuli tunnetuksi Mainostoimisto Bobista, mutta on kaikkiaan ollut perustamassa lukuisia yrityksiä ja mukana yhdessä konkurssissa, mikä osoittanee, että ideoita on tullut kahlattua läpi. Hän puhui Tekesin järjestämässä Futupackin tilaisuudessa, jossa olin tällä viikolla itsekin puhumassa, miten pakkausteollisuus voisi hyödyntää sosiaalista mediaa.

Sosiaalinen media opetuksen tukena

Tiistai, Maaliskuu 16, 2010

Katri Lietsala // Pedagogiikan tulisi olla aina lähtökohta, kun sosiaalista mediaa aletaan käyttää osana opetusta. Lisäksi pitäisi pyrkiä käytäntöyhteisöihin.

- Oppiminen on prosessi, ei tuote. Se on eri asia kuin tietty paketti sivulta 60 sivulle 90, josta sitten laitetaan koe testaamaan, muistaako oppilas nämä sisällöt ja määritellään sen perusteella, miten hyvä oppilas on. Se on varsin hassu lähtökohta, yrittäjä Miikka Salavuo kuittasi Gemilon ja Oriveden Opiston yhteisessä sosiaalisen median koulutustilaisuudessa viime viikolla.

Salavuo haastaa miettimään erityisesti esimerkiksi argumentointia sekä osallistuvaa, itseohjautuvaa ja oma-aloitteista oppimista. Hänestä ei tulisi arvioida, montako vastausta oppilas vastasi oikein kokeessa, vaan miten koko prosessi on sujunut ja tehdä laadullisesti näkyväksi opiskelijoiden toiminta tietojärjestelmällä, jota käytetään.

Näin pystytään valmentamaan taitoja sen sijaan, että painotetaan ulkoa opitun tiedon merkitystä.

Vastuu oppimisesta on itsellä

Jäin miettimään, miten paljon olemmekaan kasvaneet vinoon kouluvuosien aikana. Vältetään kommentointia, ei uskalleta kysyä, koetetaan seurata vain sivussa sen sijaan, että osallistuttaisiin ja yritettäisiin saada parannettua tietoa, kasvatettua osaamista yhdessä.

- Copy paste on sosiaalisen median pahin riski, mutta pitää toisaalta erottaa, että tietojen yhdistely monista lähteistä on eri asia: onnistuessaan se osoittaa tutkivaa asennetta ja kykyjä suodattaa tietoa.

Miikka Salavuo kertoi päivän aikana myös kokemuksiaan verkkokurssista, jonka moni jätti kesken. Yksi oppilas sanoi, ettei jaksa oppia etsimällä tietokoneella asioita. Toinen kertoi, ettei halunnut osallistua verkkokurssille, koska oli tottunut, että istutaan alas, kuunnellaan, mitä opettaja kertoo ja vastataan samat asiat tentissä.

Kolmantena syynä on ns. arki-faktori, joka näkyy opettajillakin. Vaikka palvelu voisi olla kiva, se jää muiden asioiden jalkoihin. Siksi motivoinnin merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa.

- On kasvettu tähän kulttuuriin. Opittu, että tiedetään yksittäinen faktatieto, vaikka verkostoitumisen ja muutoksen taito on paljon tärkempää. Se, että tietää, keneltä kysyä tai mistä hakea lisätietoa ja miten, jos ei itse tiedä kysytystä. Miikka Salavuo, Orivesi 12.2.2010.

Olen aivan samaa mieltä Salavuon kanssa, että ihminen tyhmentyy organisaatiokulttuurissa, jos johtaja sanoo olevansa oikeassa auktoriteettinsä ansiosta.

Sama koskee oppimista, jos opettaja on asiantuntijana vain ammattinimikkeensä ja siitä syntyvän ammattistatuksen vuoksi, eikä jätä tilaa sille, että itse asiassa opiskelija itse – tai työorganisaatiossa työntekijä itse – voi omistaa osaamisensa ja kantaa vastuun tekemisestään, oppimisestaan oma-aloitteisesti.

- Oppilas ei saisi olla pulpettirobotti, vaan oppiminen on oppijakeskeistä. Tulisi pyrkiä, että omistajuus olisi oppilaalla itsellään ja syntyisi käytäntöihin perustuvia yhteisöjä, joissa päästään lähelle oppimisen ideaaleja. Miikka Salavuo

Oppimisympäristöissä kehittämistä

Pitäisi viimein ymmärtää, miten paljon asiantuntijuutta on jokaisessa ja luoda järjestelmät, jotka tekevät asiantuntemuksen näkyväksi.

- Sosiaalisen median lähtökohtana ovat hajautettu asiantuntijuus ja eroavaisuudet asiantuntijoissa eli yhteisön kognitiivinen diversiteetti. Salavuo täydentää.

Olen lämmitellyt ajatusta alustasta, jossa asiantuntijuus tulee näkyväksi automaattisesti työnteon tai oppimisprosessin kuluessa eikä niin, että sekin täytyisi erikseen vielä itse luoda (vrt. Deliciouksen toimintamalli). Gemilossa tätä on viety eteenpäin Gemilo Socialissa. Kukin käyttäjä luo oman profiilin ja löytää sisältöjä ryhmien, mutta myös avainsanojen mukaan. Mikä parasta avainsanat johdattavat myös samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten jäljille.

- Verkko-oppimisympäristössä oppilas voi tuoda esiin tietämystään enemmän kuin jos he vastaavat vain koetärppeihin ja siihen, mitä opettaja itse ymmärsi kysyä aiheesta. On parempi luoda ympäristöjä, joissa voidaan saada aikaan myös sattumanvaraista oppimista. Miikka Salavuo.

Blogi soveltuu avoimiin ajatuksiin

Miikka Salavuo kertoo kirjoittavansa blogia kuin se olisi ajatusvirtaa, jonka avulla oppii koko ajan lisää ulkoistaessaan asioita, saadessaan ne ulos omasta päästään “jauhettavaksi”. Teen itse samalla tavalla. Jos bloggaan esimerkiksi tapahtumasta, niin kuin nyt tästä Gemilon tapahtumasta Oriveden Opiston kanssa, teen sen livenä ja julkaisen viestin mahdollisimman nopeasti. Tässä viestissä tosin Miikka sai vielä tarkastaa ennakkoon, mitä kirjoitin :)

Paperille kirjoitetut muistiinpanot jäisivät pöydälle, blogissa saan avattua keskustelumahdollisuuden myös muille ja mahdollisesti täydennyksiä ja uusia ajatuksia entisten tilalle. Kirjoittaminen ei lopulta vienyt enempää aikaa, koska se onnistui online jo kuunteluvaiheessa. Kun keskustelu karkaa käsistä myönteisellä tavalla, voi vain seurata, mitä kaikkea pienestä aihiosta lähtikään liikkeelle – ja samalla oppii itse siinä sivussa.

- Tärkein oppimisympäristöni on tällä hetkellä Twitter, koska minua kiinnostaa, miten asiantuntijat etsivät tietoa puolestani. Voin lekotella koneen ääressä ja odottaa, mitä he ovat löytäneet puolestani. Tämä on arkioppimista. Erityisesti siitä tulee merkityksellistä, kun osallistun sinne itse, Miikka Salavuo.

Fanit tuovat sosiaalisen median yrityksiin

Tiistai, Marraskuu 3, 2009

Katri Lietsala // En ole yksin sosiaalisen median addiktioni kanssa enää. Se on mukavaa. Vielä kun saisin myös työelämään mukaan muillekin samat työkalut, joilla omaa arkeaan voi helpottaa, niin se vasta olisi hulppeaa.

- Olen sosiaalisen median fanaatikko vapaa-ajalla, mutta en työelämässä. Toivon vieväni niitä sinne pian. Jos yrityksissä on sosiaalisen median faneja, ehkä muutos tapahtuu nopeammin. – Pauliina Mäkelä, Nokia Siemens Networks, DCL 2009 -

Mäkelällä on 500 ystävää Facebookissa ja yli 1200 ihmistä seuraa hänen Twitteriään. Mäkelä aloitti Twitterissä maaliskuussa ja laittoi toukokuussa ensimmäisen linkin. Hän seuraa vapaa-ajallaan myös Plaxoa ja LinkedIniä, jota pitää potentiaalisena rekrytointikanavana yrityksille.

- Minulle on hyvin tärkeä verkostoitua ihmisten kanssa ja siihen Twitter on erinomainen työkalu. Joku totesi Twitterissä, että Pauliina on Twitter-kuningatar Suomessa. Onhan se mukava, että ihmiset huomaa, että olet olemassa ja sitten se retwiitataan. Minä olen ajajan paikalla, ja se tuntuu hyvältä. Mä rakastan verkostoitumista, tulkaa vaan reippaasti juttelemaan - Pauliina Mäkelä, Nokia Siemens Network -

Toimitusjohtaja Janne Ruohisto Intunex Oy:ltä nosti esiin Paulo Coelhon Twitterin. Coelho visersi, että älä selittele, sillä ystäväsi eivät kaipaa selityksiä, eivätkä kilpailijasi usko niitä. Viesti käännettiin saman tien useille eri kielille. Ruohisto käänsi viestin suomeksi ja sai kiitoksen käännöksestä suoraan Coelholta. Kirjoittaja kertoi, ettei ollut itsekään odottanut virtaa, vaan kuvitteli vain kääntävänsä viestin portugaliksi ja se siitä.

- Rohkeasti mukaan kokeilemaan ja kyselemään. Ei kannata lannistua, vaan mennä yli. – Pauliina Mäkelä, NSN -

- Jos ajattelee, että itsellä on oltava kaikki tieto, on vaikeaa hypätä tällaiseen asiaan mukaan, olen riittämätön, pärjäänkö, selviänkö ja jos johtaja on samaan aikaan kaikki tietävä ja haluaa hallita kaikki asiat. Pitää uskaltaa kysyä, ei tarvitse tietää kaikkea. Sosiaalisessa mediassa jeesataan toisia, porukka auttaa. – Janne Ruohisto, Intunex -

Esitys oli tehty Prezillä ja valmisteltu wikissä. En tiedä, toimiko Prezi ihan täysillä, mutta kokeilunhalusta ja luovuudesta iso käsi puhujille. Ruohistolla oli myös kokemuksia, ettei Prezi toiminutkaan ja esiintyjä jäi “hampaattomaksi leijonaksi“.

Ehkä Preziä voisi käyttää varmemmin sen jälkeen, kun se toimii myös offline? Täytynee testata, toimiiko klikkeri vai onko sivuja pakko vaihtaa aina tietokoneen näppäimistön tai hiiren avulla. Jos ei toimi, niin olen jäärä ja pysyn ppt-setissä.

Visio ja arvot johdattavat verkosto-organisaatiota

Tiistai, Marraskuu 3, 2009

Katri Lietsala // Näyttää siltä, että vain itseohjautuva verkosto-organisaatio enää pärjää verkostoyhteiskunnassa.  Tällaisessa asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan älykästä johtamista ja palveluja, jotka tukevat tätä uutta lähestymistapaa perinteisen johtamisen ja kankeiden työkalun sijasta.

- Sosiaalisen median työkalut tulevat olemaan todella tärkeitä lähivuosina. Niin minulla kuin monella muullakin on aika kovat odotukset niille.Pentti Sydänmaanlakka, Pertec Consulting

Luovuuden lähde on tehdä asiat toisin kuin ennen.

- Enää ei voi hakea alan parhaita käytäntöjä, vaan pitää mennä ainutkertaisiin käytäntöihin. Luovuus on erityisesti tiimeissä ja verkostoissa, se ei ole enää yksilön ominaisuus.

Sydänmaanlakka menee jopa niin pitkälle, että korostaa jakamista ja sen merkitystä yritykselle.

- Tieto ei ole enää se juttu, vaan tiedon jakaminen.

Jarruttaisin kyllä jo tässä kohtaa, sillä jos ei ole hyviä sisältöjä tai “tietoa“, ei jakamisesta ole mitään hyötyä. Turhin säläsisältö organisaatioissa on vähän niin kuin Twitterin livertelyt, joissa käyttäjät kertovat konferenssissa, että ovat konferenssissa tai kuka parhaillaan puhuu.

Onko tämäntyyppisestä jakamisesta todellista hyötyä kenellekään: Kyllä, hetki on tässä, olet läsnä, mutta entä sitten? Hyödyllisempää olisi jakaa jokin mielenkiintoinen huomio tai oma näkemys, jolla voidaan joko rentouttaa, ilostuttaa muita tai oikeasti lisätä tietämystä.

Sydänmaanlakan mukaan tiedosta ei nykypäivänä ole pulaa, vaan edelleen on infoähky ja merkityksellistä tietoa ei pystytä sen vuoksi edes hakemaan.

- Tiedon keräilijän sijasta pitäisi pyrkiä tietovirtojen havaitsijan rooliin. Tietoa pitää pystyä jalostamaan. Tulee siirtyä seuraavalle tasolle, jossa tieto muuttuu osaamiseksi.

Huippuorganisaatioilla on harvoin enemmän informaatiota käytössään kuin keskinkertaisella organisaatiolla, mutta  ne erottaa siinä, miten hyvin informaatio on siirretty käytäntöön.

- Tieto pitää siirtää konkreettiseksi tekemiseksi. Organisaatioissa on arkiluovuutta, asiantuntijaluovuutta, ja sitä pitäisi pystyä kasvattamaan. Ei riitä, että yksilö tai tiimi hankkii tietoa ja luovuutta, vaan nämä asiat pitää siirtää verkostoon.

Luovissa asiantuntijaorganisaatioissa tieto ja osaaminen hajautuvat sekä rajat hämärtyvät. Kun mukana on monia ihmisiä ja toimijoita, organisaatio hakee koko ajan suuntaa: enää ei olekaan välttämättä pääkonttoria, josta johdetaan toimintaa, vaan ihmiset, jotka ovat asiakasrajapinnassa osaltaan vaikuttavat, mihin organisaatio kehittyy.

Sydänmaanlakan ajatukset älykkäästä johtamisesta muistuttavat hyvin paljon sosiaalisen median toimintamallia, jossa etenkin mash-upeissa ja liitännäisissä ei aina tiedä, kuka sisältöä tai teknologiaa pyörittää.

- Missä alkaa meidän organisaatio, missä alkaa toinen  organisaatio. Mennään jaettuun johtajuuteen, jossa johtaminen on enemmän yhteistä toimintaa kuin että olisi jotkut, jotka johtavat meitä muita. - Pentti Sydänmaanlakka -

- Jokainen asiantuntija pääsee vaikuttamaan strategiaan ja tavoitteisiin, ja strateginen tietämys ja osaaminen levittäytyy laajalle. Strategia ei olekaan enää vain johtoryhmän asia.

Organisaatioon palkatut asiantuntijat tietävät monesti enemmän kuin johtaja, jonka aika kuluu yleisjohtamiseen. Lähtökohta on aivan eri kuin vanhoissa johtamisteorioissa.

- Kolmen K:n teoria ei toimi enää, vaan on siirryttävä kolmen I:n teoriaan: Johtaja osaa innostua, innostaa muita ja innovoida. Miten päästään alistavasta valistavaan johtamiseen?

Sydänmaanlakka korosti, että rationaalista älykkyyttä on riittävästi, mutta muunlaisia älykkyyksiä olisi vielä varaa kehittää. Johtajat tarvitsevat kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen ja heidän tulisi ymmärtää, että oma persoona on instrumentti, jonka kautta johdetaan. TV-sukupolven ja nettisukupolven voi saada toimimaan yhdessä, jos moninaisuus otetaan huomioon.

- Kun löydetään sisäinen motivaatio itsestämme, voidaan ottaa oma luovuus käyttöön. Kaikki johtaminen lähtee siitä, että osaamme johtaa itseämme. Tutustuu itseensä, on tietoinen omista kehittämiskohteistaan ja oppii pikkuhiljaa johtamaan itseään. Sen jälkeen opitaan johtamaan muita.

Luovassa organisaatiossa asiantuntijat pyrkivät vaikuttamaan kollegoihin ja johtajiin. He siis osallistuvat samalla johtamiseen.

- Johtaminen on vaikuttamisyritys muihin, sitä on tehtävä yhdessä. Ei voi jättää vain johtajille, vaan kyse on tiimin johtamisesta. Asiantuntija johtaa itseään, kollegojaan ja johtajaansa. On todella tärkeä taito johtaa esimiestään!

- Jos vain tiimi johtaa, työskennellään siiloissa, omissa hiekkalaatikoissa. Se ei ole yrityksen kannalta tehokasta, vaan tiimit pitää saada tekemään hyvää yhteistyötä. Verkoston johtaminen on tätä, ja se monimutkaistuu koko ajan, koska osa tiimeistä on asiakkaiden, tutkimuslaitosten, jopa kilpailijoiden tiimejä. Siitä muodostuu itseohjautuva verkosto-organisaatio, jossa ei ole perinteisiä valtasuhteita.

Tällaista organisaatiota voi johtaa vain vision ja arvojen kautta.

Pentti Sydänmaanlakka Pertec Consulting Oy:stä kertoi DLC-konferenssissa mihin tulevaisuuden työyhteisö on menossa ja mitä haasteita se aiheuttaa johtamiselle 3.11.2009.  Sydänmaanlakka käytti terminä Älykäs johtaminen 6.0:aa, joka on hänen mukaansa “leikkisä analogia”. Hän kertoi kehittäneensä älykkään johtamisen teoriaa kymmenisen vuotta.

Luentomateriaali

Haut tuovat tuoreita tuloksia

Torstai, Lokakuu 22, 2009

Katri Lietsala // Entinen fruugolainen Leevi Kokko suosittelee, että on edullisempaa käyttää konsulttia kuin alkaa itse pyörittää hakusana-kampanjaa.

- Neljännes hakutuloksista suurimmilla brändeillä on käyttäjien luomaa sisältöä. Et voi pelkästään kulmahuoneessa rakentaa brändiä, vaan pitää altistua kuluttajien kanssa keskustelulle. Pitää olla myös jonkinlainen suunnitelma, jos kakka osuu tuulettimeen - Leevi Kokko, Fonecta.

CC: Attribution 2.0 Generic

CC: Mark Watson.

Kokko nosti esiin, miten haku on muuttumassa hyvin reaaliaikaiseksi. Esko Kiesin tapauksessa hakutulokset osoittivat, miten Googlen hakusivu reagoi tunti tunnilta. Sponsoroidut linkit olivat onnistuneesti päässeet hakutulosten yläpuolelle, mukana myös Audi.

Erikois-Annan levikki ei ollut iso. Kun lehti ilmestyi, ei syntynyt isoa juttua.

Sen sijaan syyskuun ensimmäisenä päivänä ilmestyi Helsingin Sanomien juttu ja siitä lähti Kokon mukaan virta liikkeelle. Iltapäivälehdet lainasivat sitaatteja, josta syntyi välitön piikki syyskuun alkuun hakutilastoihin. Kolmantena päivänä Hesarin jutusta Kiesi erosi ja pyysi anteeksi.

- Google seurasi kliimaksin yli katharsikseen. Hakutulokset eivät sementoidu. Taisi olla vähän pitkät 15 minuuttia herra Kiesille. Audilla myynti oli vähentynyt hieman vähemmän kuin kilpailijoilla, mutta neljäs neljännes tulee vasta näyttämään, mikä sosiaalisen median voima tuossa oli. Tapaus myös näytti, ettei massamedian aika ole ohi. - Leevi Kokko

Markkinoinnin onnistumisesta kuuluu harvoin kaikki kiitos vain sille sivulle, jolla käyttäjä viimeiseksi klikkasi linkkiä ennen siirtymistään uudelle sivulle.

- Kokonaismediamix on se, joka ratkaisee. Hakusana-mainonta näyttää tehokkaalta, mutta olisiko hakuja ollut niin paljon, jos ei olisi ollut lehtimainontaa, brändiä. Pelkillä taktisilla toimenpiteillä ei voi tulla markkinoille suoraan. - Leevi Kokko

Fruugo perustettiin 2006, ja palvelu on auki Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Kauppiaat eivät maksa liittymismaksua, vaan komissio tule myynnistä. Kuluttajille luvataan, että kukin voi käyttää tuttua valuuttaa ja omaa kieltään tehdessään ostoksia.

Fruugo tavoittelee hakukoneliikennettä, jota ei tarvitse ostaa muualta. Neljännes kaikista sivuston käynneistä tulee orgaanisesti.

Ostoihin johtanut kuluttajahaku voi näyttää esimerkiksi tältä: “tigi catwalk curls rock tween duo pack 2×750 ml” tai “akkua aquasock t-mix tekninen sukka uima-altaaseen“.

- Hyvin tarkalla haku-stringillä pystyy suodattamaan melua pois hakutermeistä ja tulossivu on luettavampi. Kuluttajien käyttäytyminen kehittyy koko ajan ja siitä kannattaa ottaa vaarin.

Kaksi kolmasosaa ihmisistä klikkaa ensimmäisen sivun hakutuloksiin.

- “2000-luvun vertailuryhmä”. Se on algoritminen kokoelma, johon on hyvä päästä, jos meinaat päästä tekemään kauppaa hakusivun kautta. Kuluttaja tekee lopullisen päätöksen brändin tuttuuteen liittyvien tuntemustensa kautta. - Leevi Kokko

Kokko piti esityksensä Kiasmassa 20.10.2009. Oli mielenkiintoista huomata, että seuraavana päivänä ihan eri tapahtuman paneelikeskustelussa pohdiskeltiin, onko sosiaalinen media sittenkin vain hakukoneoptimointia, jossa pyritään luomaan mahdollisimman paljon linkkejä takaisin omalle sivulle, jotta se näkyisi ensimmäisten joukossa, kun ihmiset googlettavat.

Panelistit fiksusti muistuttivat, ettei sillä tee vielä mitään, että näkyy hakutuloksissa. Tärkeämpää on tietää, miksi tuloksissa haluaa oikeasti näkyä.