Katri Lietsala // En ole yksin sosiaalisen median addiktioni kanssa enää. Se on mukavaa. Vielä kun saisin myös työelämään mukaan muillekin samat työkalut, joilla omaa arkeaan voi helpottaa, niin se vasta olisi hulppeaa.

- Olen sosiaalisen median fanaatikko vapaa-ajalla, mutta en työelämässä. Toivon vieväni niitä sinne pian. Jos yrityksissä on sosiaalisen median faneja, ehkä muutos tapahtuu nopeammin. – Pauliina Mäkelä, Nokia Siemens Networks, DCL 2009 -

Mäkelällä on 500 ystävää Facebookissa ja yli 1200 ihmistä seuraa hänen Twitteriään. Mäkelä aloitti Twitterissä maaliskuussa ja laittoi toukokuussa ensimmäisen linkin. Hän seuraa vapaa-ajallaan myös Plaxoa ja LinkedIniä, jota pitää potentiaalisena rekrytointikanavana yrityksille.

- Minulle on hyvin tärkeä verkostoitua ihmisten kanssa ja siihen Twitter on erinomainen työkalu. Joku totesi Twitterissä, että Pauliina on Twitter-kuningatar Suomessa. Onhan se mukava, että ihmiset huomaa, että olet olemassa ja sitten se retwiitataan. Minä olen ajajan paikalla, ja se tuntuu hyvältä. Mä rakastan verkostoitumista, tulkaa vaan reippaasti juttelemaan - Pauliina Mäkelä, Nokia Siemens Network -

Toimitusjohtaja Janne Ruohisto Intunex Oy:ltä nosti esiin Paulo Coelhon Twitterin. Coelho visersi, että älä selittele, sillä ystäväsi eivät kaipaa selityksiä, eivätkä kilpailijasi usko niitä. Viesti käännettiin saman tien useille eri kielille. Ruohisto käänsi viestin suomeksi ja sai kiitoksen käännöksestä suoraan Coelholta. Kirjoittaja kertoi, ettei ollut itsekään odottanut virtaa, vaan kuvitteli vain kääntävänsä viestin portugaliksi ja se siitä.

- Rohkeasti mukaan kokeilemaan ja kyselemään. Ei kannata lannistua, vaan mennä yli. – Pauliina Mäkelä, NSN -

- Jos ajattelee, että itsellä on oltava kaikki tieto, on vaikeaa hypätä tällaiseen asiaan mukaan, olen riittämätön, pärjäänkö, selviänkö ja jos johtaja on samaan aikaan kaikki tietävä ja haluaa hallita kaikki asiat. Pitää uskaltaa kysyä, ei tarvitse tietää kaikkea. Sosiaalisessa mediassa jeesataan toisia, porukka auttaa. – Janne Ruohisto, Intunex -

Esitys oli tehty Prezillä ja valmisteltu wikissä. En tiedä, toimiko Prezi ihan täysillä, mutta kokeilunhalusta ja luovuudesta iso käsi puhujille. Ruohistolla oli myös kokemuksia, ettei Prezi toiminutkaan ja esiintyjä jäi “hampaattomaksi leijonaksi“.

Ehkä Preziä voisi käyttää varmemmin sen jälkeen, kun se toimii myös offline? Täytynee testata, toimiiko klikkeri vai onko sivuja pakko vaihtaa aina tietokoneen näppäimistön tai hiiren avulla. Jos ei toimi, niin olen jäärä ja pysyn ppt-setissä.

Katri Lietsala // Näyttää siltä, että vain itseohjautuva verkosto-organisaatio enää pärjää verkostoyhteiskunnassa.  Tällaisessa asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan älykästä johtamista ja palveluja, jotka tukevat tätä uutta lähestymistapaa perinteisen johtamisen ja kankeiden työkalun sijasta.

- Sosiaalisen median työkalut tulevat olemaan todella tärkeitä lähivuosina. Niin minulla kuin monella muullakin on aika kovat odotukset niille. – Pentti Sydänmaanlakka, Pertec Consulting

Luovuuden lähde on tehdä asiat toisin kuin ennen.

- Enää ei voi hakea alan parhaita käytäntöjä, vaan pitää mennä ainutkertaisiin käytäntöihin. Luovuus on erityisesti tiimeissä ja verkostoissa, se ei ole enää yksilön ominaisuus.

Sydänmaanlakka menee jopa niin pitkälle, että korostaa jakamista ja sen merkitystä yritykselle.

- Tieto ei ole enää se juttu, vaan tiedon jakaminen.

Jarruttaisin kyllä jo tässä kohtaa, sillä jos ei ole hyviä sisältöjä tai “tietoa“, ei jakamisesta ole mitään hyötyä. Turhin säläsisältö organisaatioissa on vähän niin kuin Twitterin livertelyt, joissa käyttäjät kertovat konferenssissa, että ovat konferenssissa tai kuka parhaillaan puhuu.

Onko tämäntyyppisestä jakamisesta todellista hyötyä kenellekään: Kyllä, hetki on tässä, olet läsnä, mutta entä sitten? Hyödyllisempää olisi jakaa jokin mielenkiintoinen huomio tai oma näkemys, jolla voidaan joko rentouttaa, ilostuttaa muita tai oikeasti lisätä tietämystä.

Sydänmaanlakan mukaan tiedosta ei nykypäivänä ole pulaa, vaan edelleen on infoähky ja merkityksellistä tietoa ei pystytä sen vuoksi edes hakemaan.

- Tiedon keräilijän sijasta pitäisi pyrkiä tietovirtojen havaitsijan rooliin. Tietoa pitää pystyä jalostamaan. Tulee siirtyä seuraavalle tasolle, jossa tieto muuttuu osaamiseksi.

Huippuorganisaatioilla on harvoin enemmän informaatiota käytössään kuin keskinkertaisella organisaatiolla, mutta  ne erottaa siinä, miten hyvin informaatio on siirretty käytäntöön.

- Tieto pitää siirtää konkreettiseksi tekemiseksi. Organisaatioissa on arkiluovuutta, asiantuntijaluovuutta, ja sitä pitäisi pystyä kasvattamaan. Ei riitä, että yksilö tai tiimi hankkii tietoa ja luovuutta, vaan nämä asiat pitää siirtää verkostoon.

Luovissa asiantuntijaorganisaatioissa tieto ja osaaminen hajautuvat sekä rajat hämärtyvät. Kun mukana on monia ihmisiä ja toimijoita, organisaatio hakee koko ajan suuntaa: enää ei olekaan välttämättä pääkonttoria, josta johdetaan toimintaa, vaan ihmiset, jotka ovat asiakasrajapinnassa osaltaan vaikuttavat, mihin organisaatio kehittyy.

Sydänmaanlakan ajatukset älykkäästä johtamisesta muistuttavat hyvin paljon sosiaalisen median toimintamallia, jossa etenkin mash-upeissa ja liitännäisissä ei aina tiedä, kuka sisältöä tai teknologiaa pyörittää.

- Missä alkaa meidän organisaatio, missä alkaa toinen  organisaatio. Mennään jaettuun johtajuuteen, jossa johtaminen on enemmän yhteistä toimintaa kuin että olisi jotkut, jotka johtavat meitä muita. - Pentti Sydänmaanlakka -

- Jokainen asiantuntija pääsee vaikuttamaan strategiaan ja tavoitteisiin, ja strateginen tietämys ja osaaminen levittäytyy laajalle. Strategia ei olekaan enää vain johtoryhmän asia.

Organisaatioon palkatut asiantuntijat tietävät monesti enemmän kuin johtaja, jonka aika kuluu yleisjohtamiseen. Lähtökohta on aivan eri kuin vanhoissa johtamisteorioissa.

- Kolmen K:n teoria ei toimi enää, vaan on siirryttävä kolmen I:n teoriaan: Johtaja osaa innostua, innostaa muita ja innovoida. Miten päästään alistavasta valistavaan johtamiseen?

Sydänmaanlakka korosti, että rationaalista älykkyyttä on riittävästi, mutta muunlaisia älykkyyksiä olisi vielä varaa kehittää. Johtajat tarvitsevat kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen ja heidän tulisi ymmärtää, että oma persoona on instrumentti, jonka kautta johdetaan. TV-sukupolven ja nettisukupolven voi saada toimimaan yhdessä, jos moninaisuus otetaan huomioon.

- Kun löydetään sisäinen motivaatio itsestämme, voidaan ottaa oma luovuus käyttöön. Kaikki johtaminen lähtee siitä, että osaamme johtaa itseämme. Tutustuu itseensä, on tietoinen omista kehittämiskohteistaan ja oppii pikkuhiljaa johtamaan itseään. Sen jälkeen opitaan johtamaan muita.

Luovassa organisaatiossa asiantuntijat pyrkivät vaikuttamaan kollegoihin ja johtajiin. He siis osallistuvat samalla johtamiseen.

- Johtaminen on vaikuttamisyritys muihin, sitä on tehtävä yhdessä. Ei voi jättää vain johtajille, vaan kyse on tiimin johtamisesta. Asiantuntija johtaa itseään, kollegojaan ja johtajaansa. On todella tärkeä taito johtaa esimiestään!

- Jos vain tiimi johtaa, työskennellään siiloissa, omissa hiekkalaatikoissa. Se ei ole yrityksen kannalta tehokasta, vaan tiimit pitää saada tekemään hyvää yhteistyötä. Verkoston johtaminen on tätä, ja se monimutkaistuu koko ajan, koska osa tiimeistä on asiakkaiden, tutkimuslaitosten, jopa kilpailijoiden tiimejä. Siitä muodostuu itseohjautuva verkosto-organisaatio, jossa ei ole perinteisiä valtasuhteita.

Tällaista organisaatiota voi johtaa vain vision ja arvojen kautta.

Pentti Sydänmaanlakka Pertec Consulting Oy:stä kertoi DLC-konferenssissa mihin tulevaisuuden työyhteisö on menossa ja mitä haasteita se aiheuttaa johtamiselle 3.11.2009.  Sydänmaanlakka käytti terminä Älykäs johtaminen 6.0:aa, joka on hänen mukaansa “leikkisä analogia”. Hän kertoi kehittäneensä älykkään johtamisen teoriaa kymmenisen vuotta.

Luentomateriaali

Katri Lietsala // Entinen fruugolainen Leevi Kokko suosittelee, että on edullisempaa käyttää konsulttia kuin alkaa itse pyörittää hakusana-kampanjaa.

- Neljännes hakutuloksista suurimmilla brändeillä on käyttäjien luomaa sisältöä. Et voi pelkästään kulmahuoneessa rakentaa brändiä, vaan pitää altistua kuluttajien kanssa keskustelulle. Pitää olla myös jonkinlainen suunnitelma, jos kakka osuu tuulettimeen - Leevi Kokko, Fonecta.

CC: Mark Watson.

Kokko nosti esiin, miten haku on muuttumassa hyvin reaaliaikaiseksi. Esko Kiesin tapauksessa hakutulokset osoittivat, miten Googlen hakusivu reagoi tunti tunnilta. Sponsoroidut linkit olivat onnistuneesti päässeet hakutulosten yläpuolelle, mukana myös Audi.

Erikois-Annan levikki ei ollut iso. Kun lehti ilmestyi, ei syntynyt isoa juttua.

Sen sijaan syyskuun ensimmäisenä päivänä ilmestyi Helsingin Sanomien juttu ja siitä lähti Kokon mukaan virta liikkeelle. Iltapäivälehdet lainasivat sitaatteja, josta syntyi välitön piikki syyskuun alkuun hakutilastoihin. Kolmantena päivänä Hesarin jutusta Kiesi erosi ja pyysi anteeksi.

- Google seurasi kliimaksin yli katharsikseen. Hakutulokset eivät sementoidu. Taisi olla vähän pitkät 15 minuuttia herra Kiesille. Audilla myynti oli vähentynyt hieman vähemmän kuin kilpailijoilla, mutta neljäs neljännes tulee vasta näyttämään, mikä sosiaalisen median voima tuossa oli. Tapaus myös näytti, ettei massamedian aika ole ohi. - Leevi Kokko

Markkinoinnin onnistumisesta kuuluu harvoin kaikki kiitos vain sille sivulle, jolla käyttäjä viimeiseksi klikkasi linkkiä ennen siirtymistään uudelle sivulle.

- Kokonaismediamix on se, joka ratkaisee. Hakusana-mainonta näyttää tehokkaalta, mutta olisiko hakuja ollut niin paljon, jos ei olisi ollut lehtimainontaa, brändiä. Pelkillä taktisilla toimenpiteillä ei voi tulla markkinoille suoraan. - Leevi Kokko

Fruugo perustettiin 2006, ja palvelu on auki Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Kauppiaat eivät maksa liittymismaksua, vaan komissio tule myynnistä. Kuluttajille luvataan, että kukin voi käyttää tuttua valuuttaa ja omaa kieltään tehdessään ostoksia.

Fruugo tavoittelee hakukoneliikennettä, jota ei tarvitse ostaa muualta. Neljännes kaikista sivuston käynneistä tulee orgaanisesti.

Ostoihin johtanut kuluttajahaku voi näyttää esimerkiksi tältä: “tigi catwalk curls rock tween duo pack 2×750 ml” tai “akkua aquasock t-mix tekninen sukka uima-altaaseen“.

- Hyvin tarkalla haku-stringillä pystyy suodattamaan melua pois hakutermeistä ja tulossivu on luettavampi. Kuluttajien käyttäytyminen kehittyy koko ajan ja siitä kannattaa ottaa vaarin.

Kaksi kolmasosaa ihmisistä klikkaa ensimmäisen sivun hakutuloksiin.

- “2000-luvun vertailuryhmä”. Se on algoritminen kokoelma, johon on hyvä päästä, jos meinaat päästä tekemään kauppaa hakusivun kautta. Kuluttaja tekee lopullisen päätöksen brändin tuttuuteen liittyvien tuntemustensa kautta. - Leevi Kokko

Kokko piti esityksensä Kiasmassa 20.10.2009. Oli mielenkiintoista huomata, että seuraavana päivänä ihan eri tapahtuman paneelikeskustelussa pohdiskeltiin, onko sosiaalinen media sittenkin vain hakukoneoptimointia, jossa pyritään luomaan mahdollisimman paljon linkkejä takaisin omalle sivulle, jotta se näkyisi ensimmäisten joukossa, kun ihmiset googlettavat.

Panelistit fiksusti muistuttivat, ettei sillä tee vielä mitään, että näkyy hakutuloksissa. Tärkeämpää on tietää, miksi tuloksissa haluaa oikeasti näkyä.

Katri Lietsala // Aurinkomatkat aloitti kesällä oman sosiaalisen median palvelunsa nimeltä Paikka auringossa. Mukana on jo 11 0000 jäsentä, 850 keskustelua, 35 000 kuvaa, 1 000 kertomusta. Syy aidon sisällön jakamiseen on yksinkertainen.

- Mitä realistisemmat odotukset asiakkailla on, sen onnellisempina he palaavat matkalta. – johtaja Tuomo Meretniemi, Aurinkomatkat

Meretniemen mukaan ei ole mikään ongelma, jos heidän palvelunsa löytyy Googlella, mutta ei se toisaalta ole enää iso kysymyskään. Aurinkomatkojen sivuilla on 300 000 käyntiä viikottain, joten kyse ei ole enää löydettävyydestä. Ihmiset tulevat heidän sivuilleen hakemalla suoraan yrityksen nimellä.

- Teet ensin omaa bisnestä ja kun se sujuu hyvin, menet sosiaaliseen mediaan. Ei toisinpäin. – Tuomo Meretniemi

Sosiaalinen media ei ole vain nuorille.

- Palvelumme keski-ikä on 52 vuotta, mikä heijastelee tietysti yleisestikin asiakkaittemme ikää.

Suosittelu on tehokas työkalu yritykselle, sillä ihmiset uskovat omia tuttujaan helpommin kuin mainosten sisältöä.

- Suositteluja ei voi ostaa eikä suositteluja voi päättää, mutta ne voi ansaita. Jos sen saa aikaan, on vahva eivätkä kilpailijat toivottavasti pääse samaan.

Aurinkomatkojen uusi verkkopalvelu ei ole Meretniemen mukaan vaatinut paljon lisätyötä, jos unohdetaan alkuvaiheen ideointi, jolloin palvelun ominaisuuksia mietittiin.

- Muutama ihminen moderoi palvelua, mutta ihmiset itsehän tekevät nyt työn meidän puolestamme. Palvelu maksoi saman verran kuin keskiverto tv-kampanja maksaa kahdelta viikolta, mutta nyt meillä on palvelu, joka toimii vuosia.

Beta alkoi kesällä. Palvelun kautta voi lähettää kysymyksen ja niihin luvataan vastaus viikossa. Meretniemen mukaan yleensä vastaus annetaan jo puolessa päivässä. Kun vastaus näytetään muillekin asiakkaille, säästyy aikaa: samoihin kysymyksiin ei tarvitse vastailla enää niin usein eikä asiakkaan tarvitse edes kirjoittaa kysymystä, jos sen on jo joku toinen kysynyt.

On fiksua rakentaa oma sosiaalisen median kanava, kun sille on selkeä kohderyhmä ja tarve, jota ei joku toinen sosiaalisen median sivusto jo täytä. Omasta ratkaisusta on etua myös silloin, jos yritys haluaa itsenäisesti päättää, miten teknologista ratkaisua kehitetään eteenpäin tai käyttöliittymää mahdollisesti muokataan vastaamaan paremmin asiakkaitten toiveisiin.

- Miksi me ei olla aktiivisia Facebookissa tai Twitterissä? Haluamme rakentaa itse, koska sen pitää olla kolmenkin vuoden päästä olemassa.  - Tuomo Meretniemi

Aurinkomatkojen kaltaisessa tapauksessa kannattaisi joka tapauksessa hyödyntää myös olemassa olevien yhteisöjen ja työkalujen mahdollistama näkyvyys, vaikka core-yhteisösivusto olisi oma toteutus. Niiden ei tarvitse, eikä pitäisi sulkea toisiaan pois.

Esimerkiksi Facebook-sovelluksella voi nopeasti kasvattaa omaa yhteisöään ja tuoda lisäarvoa asiakkaille, jotta nämä ovat entistä asiakasuskollisempia. On tavoitteista ja kohderyhmästä kiinni, millainen sovellus kulloinkin tarvitaan.

Facebook-sovellus on joka tapauksessa ihan eri asia kuin Facebookin fani-sivu, joka sekin on hyvä tapa markkinoida ja tehdä oma asiakaskunta näkyväksi, mutta tarjoaa paljon vähemmän vaihtoehtoja kuin kunnon Facebook-sovelluksen toteuttaminen.

Aurinkomatkojen sivuston ideaa esiteltiin eServices Business -tapahtumassa 21.10.2009.

Katri Lietsala // Voiko sosiaalista media mitata millään? Tommi Holmgren Mediaedge:ciasta kehotti ensin arvioimaan, mitkä kohdat ovat olennaisia oman yrityksen kannalta. Sosiaalisen median mittarina voi olla esimerkiksi myynnin kasvu, paraniko oma markkinointiviesti, onko asiakasta helpompi ymmärtää sosiaalisen median jälkeen tai saatiinko kehitettyä uusia tuotteita tai palveluja.

Holmgren jakoi median kolmeen osaan: maksettu, omistettu ja ansaittu media. Maksettua mediaa ovat esimerkiksi televisio, radio ja printtimedia. Omistettua mediaa ovat yrityksen omat syötteet, blogit, yhteisöt, verkkokauppa, suora posti, jotka maksavat nekin. Ansaittua mediaa ovat esimerkiksi vertailut, asiakaspalaute ja PR. Teemu Arina visersi Twitterissä myös alkuperäisen lähteen.

Holmgren keskittyi esityksessään myyntiin. Hänen mukaansa yritysten tavoitteena on saada sosiaalisella medialla näkyvyyttä, joka johtaa harkintaan ja lopulta parhaimmillaan ostokseen.

Sopivia mittauskohteita on monta. Katso esimerkiksi, paljonko on käyty keskusteluja, onko keskustelu ollut myönteistä vai negatiivista ja kuka keskustelua on käynyt. Kannattaa myös arvioida vuorovaikutuksen merkitys omalle liiketoiminnalle (esim. kommentit) ja lopuksi vuorovaikutuksen todellista vaikutusta (huomio, asenteet, viraaliverkoston aktivoituminen, liidit, myynti).

Ilmaisilla työkaluilla pääsee seurannassa  jo hyvin alkuun. Google Blogs -palvelussa voi etsiä millä tahansa avainsanalla blogeista, jolloin näkee, mitä blogeissa on omista palveluista tai yrityksestä keskusteltu.  Samoin Google Alerts on ilmainen työkalu. Sillä saa sähköpostiinsa ilmoituksen, kun omaan hakusanaan liittyvä sisältö julkaistaan. Se soveltuu myös kilpailijaseurantaan.

Itse olen huomannut, että Alerts hakee joskus varsin vanhoja sisältöjä eikä aina päivitä tuoreinta juttua kuin aikojen päästä. Ilmaiseksi se on silti ihan hyvä.

Maksullisista palveluista Whitevector ja Meltwater Buzz auttavat keräämään kaiken omaa yritystä ja palveluja koskevat sisällöt samaan paikkaan ja mittaamaan näkyvyyttä päivienkin tarkkuudella. Ne näyttävät myös, missä kanavissa merkinnät on julkaistu ja missä osoitteessa kommentteja tai avauksia on tehty kaikkein eniten.

Oli väline ilmainen tai kaupallinen, seurantaan tarvitaan joka tapauksessa omaa aikaa ja älliä.

- Parhaiten oppii, kun menee palveluihin ja tutustuu, mitä ihmiset tekevät sivustoilla. Sosiaalista mediaa ei voi ulkoistaa pr-toimistolle, heillä ei ole samaa kosketusta organisaatioosi. – Tommi Holmgren

Kun data on kerätty ja analysoitu, sen mukaan kannattaa myös toimia. Muuten koko touhu on ollut turhaa.

- Esimerkiksi USA:ssa oli elokuvamainos, jota yleisö inhosi. Keskusteluja seurattiin ja mainos jätettiin näyttämättä Suomessa. – Tommi Holmgren

Sosiaalisesta mediasta, sen seuraamisesta ja vaikutuksista liiketoimintaan puhuttiin tänään Service Business!-tapahtumassa Haaga-Heliassa. Omassa puheenvuorossani esittelin puolessa tunnissa johdannon sosiaaliseen mediaan. Whuuaah, eihän sosiaalinen media niin järin laaja kokonaisuus olekaan Toivottavasti yleisölle jäi jotain ajatuksia, joista lähteä liikkeelle ihan käytännössä.