Arto Liukkonen // Facebookiin tuli viime viikolla muutamia parannuksia, jotka mm. helpottavat kavereilta  tulevan syötteen tulvaa. Myös ryhmät kokivat saman muutoksen kuin profiileille ja fanisivuille tehtiin jo vuoden alussa. Käyn läpi tässä merkinnässä tärkeimmät asiat uudistuksista sekä yritän selventää uudistusten syytä ja alkuperää.

Uuden etusivun uudistukset ovat saaneet monet käyttäjät vihaisiksi, aivan samoin kuin edellisen kerran kun Facebook uudisti sivujaan. Uudistus on poikinut useita uudistusta vastustavia ryhmiä, joista suurimmissa on jo yli miljoona jäsentä.

Uusi etusivu

Uudistuneella etusivulla  on nykyään kaksi eri tapaa  seurata kavereiden tekemisiä.

• Live Feed (Syöte)
• News Feed (Uutiset)

Syöte on automaattisesti päivittyvä, reaaliaikainen syöte kaikesta, mitä kaverit Facebookissa jakavat. Tapahtumat ovat aikajärjestyksessä ja tämä vastaa siis hyvin pitkälle vanhaa syötettä. Vanhaan verrattuna tässä näkyy kuitenkin myös uudet kaverisuhteet ja muutenkin kattavammin kaikki tapahtumat.

Uutiset kasaa näkymän kiinnostavista ja ajankohtaisista asioista. FriendFeedin käyttäjille tämä näkymä onkin tuttu, sillä teknologia on tullut suoraan sieltä Facebookin ostettua FriendFeedin. Lista siis elää jatkuvasti ja nostaa vanhoja asioita takaisin ylös, mikäli niitä kommentoidaan.

Uutisten myötä ennen oikeassa reunassa olleet kohokohdat on voitu jättää pois, ja tapahtumat on voitu nostaa takaisin ylös. Ennen tapahtumat näytettiin kohokohtien alapuolella, eikä niitä nähnyt helposti ilman sivun vierittämistä.

Henkilökohtaisesti pidän auki ainoastaan syötettä. Seuraan Facebookia lähes jatkuvasti, joten näen aina kaikki tapahtumat. Uutiset on tarkoitettu lähinnä satunnaisille käyttäjille, joille riittää nopea tilannekatsaus päivän kuumista puheenaiheista.

Syötteen ja uutiset voi myös muokata itselleen sopivaksi rullaamalla sivun alalaitaan ja valitsemalla “Muokkaa asetuksia“.

Avautuvasta näkymästä saa valita, ketä kavereita haluaa nähdä eniten ja ketä ei ollenkaan. Siellä valitaan myös, kuinka monta itselle tärkeintä kaveria näkyy syötteessä. Tärkeät kaverit voi valita itse tai antaa Facebookin valita automaattisesti lista kavereita, joiden kanssa on ollut eniten tekemisissä.

Uudet Ryhmät

Ryhmät kokivat myös odotetun kasvojenkohotuksen. Ne muistuttavat nykyään hyvin paljon fanisivuja. Uudistus on hyvä, mutta toisaalta se sekoittaa entistä enemmän ryhmien ja fanisivujen eroja. Ryhmät on tarkoitettu nimensä mukaisesti ryhmille, jotka ajavat jotain asiaa yhdessä, kun taas fanisivut ovat yrityksen tai brändin markkinointiin. Palaan pian aiheeseen ryhmien ja fanisivujen eroista kattavammassa blogipostissa.

Katri Lietsala // Sosiaalisen median palvelu Twitter on helppo tapa luoda henkilö-, yritys- tai palvelukohtainen syöte. Veikkaan, että peruskäyttäjälle Twitter on jopa helpompi sekä ymmärtää että ottaa käyttöön kuin moni syötelukijoista, joissa pitäisi kuitenkin osata yhdistää sivu, jolla syöte on, ja syötelukija, johon sisällön haluaa tilata.

Twitterissä kaikki tehdään samassa palvelussa eikä käyttäjän tarvitse ymmärtää koko syöte-sanaa, kunhan päättää, ketä haluaa seurata (follow) ja osaa tiivistää 140 merkkiin kaiken tarvitsemansa.

Kokosin aiemmin yhteen 12 tapaa soveltaa Twitteriä ja avaan niitä nyt hieman lisää.

Viihde kiinnostaa kaikkialla – niin myös Twitterissä. Kuningatar siellä jo on (1. henkilökultti), samoin julkkispariskuntia, kuten Ashton ja Demi kuittailemassa toisilleen (2. henkilökohtaiset suhteet) sekä tietysti media (3. sisältötärpit ja nostot lisäyleisön houkuttelemiseksi), joka näistä julkimoista kirjoittaa tai tekee myös omasta itsestään osan mediaa, kuten Digitytöt (328 seurattavaa, 299 tilaajaa).

Kyllä, Seiskakin on jo paikalla (0 seurattavaa, 10 tilaajaa), ja koko joukko muita suomalaismedian edustajia on avannut Twitterinsä.

Vaikka päällisin puolin Twitter vaikuttaa henkilökohtaiselta mediamonologilta, yritykset ovat ottaneet aika hienosti palvelun käyttöön. Twitteriä käytetään myös politiikkaan (4. vaikuttaminen).

Tykästyin Dellin Outlet-Twitterin ideaan (5. markkinointiviestit, 6. tarjoukset) ja tapaan, jolla Whole Food Market ottaa huomioon asiakkaansa Twitterissä ei vain yhdellä, vaan monella erilaisella Twitterillään (7. palautekanava). Missä ovat suomalaisten kauppojen tarjous-Twitterit? Tjäreborgin Twitter on alku, mutta ei vielä toimi.

Twitteriin voi myös tuoda yhdistelmäsyötteen, kuten Yle-uutisoinneille on tehty (8. seuranta ja tarkkailu) tai ylipäätään viestittää toiminnastaan niin kuin esimerkiksi Unicef tai alkaville yrittäjille suunnattu YritysHelsinki tekevät Twitterissään (9. tiedottaminen).

Sosiaalinen media näyttää kestävän vapaamuotoisemman viestinnän, jossa hoidetaan samalla kanavalla kiitokset yritysvieraille ja palvelun bugi-ilmoitukset (10. brändin hallinta). Tästä on hyvä esimerkikki vaikkapa Fruugo, joka luo yrityskuvaansa Twitterillä. Twitterillä on myös etsitty työntekijöitä (11. rekrytointi), näin ainakin Digitytöt tekivät hakiessaan markkinointiassistenttia.

140 merkkiin mahtuu hyvin muistiin oivallus, tärkeä linkkivinkki, viimeksi luettujen kirjojen nimet. Jos haluat kokeilla Twitteriä muistilistana, niin tähän on ihkaoikea apu-sovelluskin nimeltä Remember the milk (12. muistiinpanot).

Myös Gemilolla on Twitter, mutta arki on osoittanut, ettemme ehdi ylläpitää huimaa päivitysvauhtia. Tomin, Arton ja minun Twitterit pysyvät ehkä paremmin tahdissa. Tämä yritysblogi on edelleen tärkein kanava, ja siinäkin on ollut kiireiden vuoksi hieman taukoa.

Katri Lietsala // Kotimaamme perinteinen media on lähtenyt paljon räväkämmin mukaan Twitter-palveluun kuin muiden toimialojen yritykset. Kokosin alle listan suomalaismedian Twittereistä. Todennäköisesti kaikkia ei ole mainittu listassa, joten kommenteissa voi ehdottaa lisäyksiä, niin täydennän valikoimaa.

Aamulehti (0 seurattavaa / 118 tilaajaa) **
Helsingin Sanomat (0 seurattavaa / 75 tilaajaa)
Ilta-Sanomat (1 seurattava / 33 tilaajaa)
Karjalainen (617 seurattavaa / 224 tilaajaa)
Kauppalehti (48 seurattavaa / 95 tilaajaa)
Seiska (0 seurattavaa / 10 tilaajaa)
Talouselämä (1 seurattava / 6 tilaajaa)
Taloussanomat (0 seurattavaa, 103 tilaajaa)
Tekniikka&Talous (0 seurattavaa, 52 tilaajaa)
Tietokone (122 seurattavaa / 120 tilaajaa)

Yleisradio on osannut profiloida Twitterinsä eikä tuota kaikkea samaan kanavaan. Joku on ahkeroinut vallan kovasti, sillä heidän valikoimansa on jo näinkin laaja Twitterissä:

• YleX (878 seur. / 918 tilaajaa)
• YLE Tiede (310 seur. / 314 tilaajaa)
• Elävä arkisto (304 seurattavaa, 314 tilaajaa)
• YLE Uutiset (102 seur. /232 tilaajaa)
• YLE Teema (46 seur./195 tilaajaa)
• YLE Urheilu (55 seur. / 110 tilaajaa)
• YLE Puhe (78 seur. / 86 tilaajaa)

Twitterissä näyttää olevan ainakin neljä eri tapaa reagoida, seuraisiko ketään vaiko eikö. Ensimmäinen ryhmä seuraa yhtä monta kuin on seuraajaa, toinen ryhmä ei seuraa ketään julkisesti ja kolmas ryhmä seuraa vain oman yrityksensä Twittereitä nostaakseen niitä esiin tai vain omia ystäviään, joita tuntee. Neljäs ryhmä valitsee Twitter-virrat, joita ehtii oikeasti kunnolla seurata ja joiden sisällöllä on arvoa. Arvioni on täysin mutua, mutta väittäisin, että tämä neljäs ryhmä alkaa olla harvinaisin.

Fiksuimmat ovat hoksanneet saman kuin Twitterin tosikäyttäjät: Seuraaminen kannattaa. Seuraajien listassa näkyminen on ilmainen linkki omaan Twitteriin sen lisäksi, että seuratuista sisällöistä voi olla iloa. Joskus.

Osalle Twitterin käyttäjiä vastavuoroisesta seurannasta näyttää tulleen jopa etiketti: Jos seuraat minua, seuraan kiitokseksi sinua.

Kaikilla mediataloilla ei jostain syystä ole ketään, jota seurata. Miksi kummassa ei? Lähteethän löytyvät toimituksen ulkopuolelta.

** Sulkeissa esitetään ensin, montako Twitteriä kyseisen kanavan omistaja seuraa ja sen jälkeen, montako kertaa kyseinen kanava on merkitty seurattavaksi. Luku ei ole sama kuin käyttäjien määrä, sillä yksittäisellä käyttäjällä voi olla useita omia Twittereitä, joissa hän merkitsee kanavan suosikikseen.

Katri Lietsala // Internet-tutkijat nostivat AOIR-konferenssissa useita haasteita, jotka liittyvät Facebookiin ja sen nykyiseen käyttöliittymään.

• Käyttäjät eivät voi vaikuttaa syötteisiin, joita he näkevät.
• On vaikea päättää, mitä näyttää millekin “yleisölleen” omassa profiilissaan.
• Vielä vaikeampi on tietää, mitä muut oikeastaan näkevät omista tiedoista.
• Yksityisyyden säätäminen on hankalaa eikä käyttäjä välttämättä ymmärrä, että yksityiseksi merkitty tieto voikin paljastua, jos liittyy johonkin Facebookin ryhmistä.
• Käyttäjällä tulisi olla mahdollisuus pitää useita profiileja samassa palvelussa (musiikifani – yliopisto-opettaja – perhetuttu – party animal = yksi ja sama ihminen, mutta useita viiteryhmiä, joissa näyttää identiteetistään eri puolia IRL).
• Kun mielikuva itsestä on syntynyt, sen muuttaminen on todella vaikeaa jälkeenpäin.
• Kerran jaettua sisältöä ei saa verkosta enää takaisin. Se on jo jollakulla tallessa, kopioituna.
• Palvelun elinkaari ei välttämättä riitä koko käyttäjän elämän ajaksi, vaan ikääntyessään ihmiset siirtyvät toisiin yhteisöihin.
• Eri ikäkausien sisältöihin on myöhemmin hankala, ellei mahdoton palata, vaikka käyttäjä niin haluaisi.