Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘strategia’

Keinoja selvitä taantumasta

Perjantai, Lokakuu 30, 2009

Katri Lietsala // Teknologiateollisuus ry arvioi, että parhaimmillaan syvästä lamasta voisi alkaa nousu jo ensi vuodesta, kun taas pahimmillaan taantuma alkaa taittua vasta vuoden 2011 lopussa.

VUL-skenaariot maailman taloudesta

VUL-skenaariot maailman taloudesta

- Tilanne on kuin lokakuinen myrsky Kemissä. Ensin lähti liikkeelle kesärenkailla autolla ja sai ajella ihan rauhassa. Yhtäkkiä on tilanteessa, jossa pitää vain yrittää tarkkailla tietä. – johtaja Juha Ylä-Jääski, Teknologiateollisuus, innovaatioympäristö-

L-skenaariossa ptkäaikainen kysyntä hiipuu kaikilla markkina-alueilla ja investoinnit pysähtyvät täysin lukuunottamatta valtion elvytysinvestointeja. Tämä merkitsisi massatyöttömyyttä ja poliittisia levottomuuksia.

Teknologiateollisuuden mukaan palvelujen tarjoajille L-taantuma (lama) saattaisi tarjota saumaa, koska mitään uutta ei osteta, vaan vanhaa pidetään toimintakunnossa. Perinteisessä teollisuudessa tuossa voi olla järkeä, mutta sosiaalisessa mediassa ja verkkopalveluissa epäilen, että moni toimija saisi isot säästöt vaikka laskettaisiin yhteen investointi uuteen järjestelmään ja palvelusopimus verrattuna vanhan järjestelmän ylläpito-kuluihin ja tehottomuudesta aiheutuviin työtunteihin.

U-skenaario on edellistä taantumaennustetta hivenen myönteisempi. Ensi vuoden lopussa alkaisi jo hidas nousu, jolloin taantuma toimisi darwinistisesti. Silloin heikot katoavat, toimiala järjestäytyy uudelleen.

Pelkistetyt ratkaisut myyvät ennen U:n kuopasta nousua. Tämän olemme huomanneet ainakin omassa toiminnassamme jo nyt. Asiakkaat etsivät sosiaalisen median ratkaisuja, joissa suunnitellut ydintehtävät onnistuvat sen sijaan, että ratkaisut kuorrutettaisiin kaikella mahdollisella.

Teknologiateollisuuden taantumaennusteista paras on V-skenaario, jossa taantuma-aika käytetään jo aiemmin huomattujen muutostarpeiden toteuttamiseen ja taloutta pidetään aiempaa tarkemmin silmällä yrityksissä. V-käyrällä nousu on jo ensi vuonna ja tilanne paranee nopeasti, vaikka kaikilla aloilla volyymit eivät enää palaakaan ennalleen.

Taantuman aikana yritykset kehittävät teknologiaa, tekevät yritysjärjestelyjä ja etsivät uusia liiketoimintamalleja, jos ne ovat valinneet ns. pitkän valon strategian. Samat yritykset ymmärtävät myös investoida ihmisiin. Lyhyen valon strategiassa sopeutetaan toiminnasta aiheutuvat kustannukset vastaamaan rahavirtaa, joka taloon saadaan sisään ja keskitytään ydintoimintaan.

Tärkein neuvo on, että yritysten tulisi taas muistaa myydä.

- Kertoo paljon, että Suomessa on vain yksi myynnin professori. Meillä myynti katsotaan tuputtamiseksi ja puhelinmyynniksi, kun taas markkinointi koetaan seksikkäämmäksi.

Teknologiateollisuuden oma raportti kehottaa ytimekkästi: “Huolehdi, että kassassa on rahaa.” Tehokkaan myynnin ja oikean hinnoittelun lisäksi keinona on nopeuttaa saatavia ja valvoa hankintoja.

Saatavien nopeuttaminen tarkoittaa sosiaalisen median toimijalle käytännössä, että asiakkaat maksavat laskusta osan heti hankintapäätöksen jälkeen ja viimeisen erän palvelun valmistuttua. Näin ei tuottajan tarvitse yksin kattaa niin kauan esimerkiksi palkkakustannuksia, jotka asiakkaan tilaamasta työstä aiheutuvat.

Joskus yrityksessä voi olla myös Gemilon Pekkaa lainatakseni organisaatioläskiä, joka ei ole toiminnalle hyväksi.

Rutiineja ja toimintatapoja kannattaa niitäkin käydä läpi kriittisesti. Miksi hukata kallista työaikaa esimerkiksi liitteiden versiohallintaan, jos saman voi tehdä nopeammin yhteisöalustalla?

- Jos Nokiaa menee katsomaan sisältä, aika paljon menestyksestä on kiinni tehokkaasta sisäisten prosessien järjestämisestä. Myös Dell on organisoinut logistiikkaketjunsa eri tavalla kuin muut toimijat. - Juha Ylä-Jääski -

Erään asiakkaan kanssa laskimme vasta, miten paljon hän itse asiassa säästää ostaessaan Gemilolta sosiaalisen median ratkaisun, jonka avulla hänen yrityksensä työntekijät pystyvät käyttämään työtunteja liiketoiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin.

- Valtaosa yritysten innovaatioista on muuta kuin teknologiaa. Se on arvon luomista asiakkaalle, miettimistä, mitä asiakas tarvitsee. - Johtaja Juha Ylä-Jääski, Teknologiateollisuus ry -

Ylä-Jääski puhui Kemin Heavy Hightechin Octoberfest-tapahtumassa lokakuun alussa.

Näin yrityksesi menestyy

Perjantai, Lokakuu 2, 2009

Katri Lietsala // Jyri Engeström listasi MindTrekissa yrittäjille neljä strategiaa menestykseen:

1. Mene sinne missä asiakkaasi ovat.
Tee obamat ja luota sloganiin Because it’s all about you.

2. Älä markkinoi, vaan sitouta.
Halpis lentoyhtiölle ei onnistunut check-in iPhonella, joten Chris Messina twiittasi ärtyneenä. Pari minuuttia myöhemmin hän sai samalta lentöyhtiöltä vastauksen, jossa pyydettiin tarvittavia tietoja, jotta virkailijat voivat tehdä check-inin samantien. He ratkaisivat asiakkaansa ongelman.

3. Kelpuuta lähettilääsi (empower)

Paljon useampi ihminen kiinnostui kirjasta, kun Jyri kirjoitti siitä blogissaan. Kustannusyhtiö otti yhteyttä Jyriin ja he saivat myytyä teoksen oikeudet paljon isommalle kustantajalle, joka julkaisi kirjan laajempaan levitykseen ja nyt kirjasta tehdään jo Hollywood-elokuvaa. Kiitokseksi tästä Jyrille tarjottiin ylimääräisiä kirjoja. Jyri ei halunnut niitä, koska bloggasi mielellään hyvästä kirjasta. Hän pyysi lähettämään kirjat Helsingin kirjastoon, jonne ne sitten lähetettiin. Tarinan opetus: kannattaa olla hyvä, niin kivat ihmiset kiittää ja siitä voi seurata amerikkalainen unelma.


4. Esittele jotain uutta joka päivä.
Meidän pitäisi nukkua edes 4-5 tuntia, jopa start-upissa. Tämän vuoksi Uudesta-Seelannista oli työntekijä Jyrin tiimissä, koska hän oli hereillä silloin, kun muut nukkuivat. Muuten ei ilmeisesti pärjää? Vai voisiko sittenkin?

Jyri Engeström puhui Tampereella 1.10.2009. Kirjoittelin enemmmän hänen key note -puheenvuorostaan aiemmassa viestissä.

Sosiaalisen median soveltaminen vasta alussa

Torstai, Heinäkuu 2, 2009

Katri Lietsala // Miltei 60 %:ia Gemilon sosiaalisen median kyselyyn vastanneista yrityksistä ja 96 %:ia kunnista arvioi, etteivät ne osaa hyödyntää sosiaalista mediaa tarpeeksi hyvin. Moni vastanneista ilmoitti tietävänsä,  mitä ovat sosiaalinen media ja sille tyypilliset ominaisuudet, kuten syötteet ja avainsanat, mutta käytännön toteutuksia oli etenkin kunnissa vain harvalla ja omaa sosiaalisen median strategiaa vielä harvemmalla.

Sosiaalinen media suomalaisyrityksissä ja kunnissa -selvityksemme perusteella näyttää, että sosiaalisen median markkinat ovat oikeasti Suomessa varsin alullaan. Monet yrityksistä ja kunnista vasta miettivät blogeja, wikejä, yhteisöalustoja ja Facebook-sovelluksia.

Sosiaalisen median kyselyyn vastanneet ajattelivat yllätyksettömästi sosiaalisen median soveltuvan markkinointiin ja viestintään. Myös verkostoituminen nousi esiin niin kuntien kuin yritysten vastauksissa. Ehkä vuoden kahden kuluttua mukana on jo vahvemmin näkemyksiä sosiaalisen median hyödyntämisestä vaikkapa strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja hiljaisen tiedon siirtoon – tai jopa ansaintaan.

Lue Gemilon white paper Sosiaalinen media suomalaisyrityksissä ja kunnissa. Tulokset perustuvat 87 vastaajan aineistoon, joka kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2009. Kyselyistä toiseen kutsuttiin 50 suurta tai keskisuurta yritystä, ja toinen kysely osoitettiin Suomen sadalle suurimmalle kunnalle. Kyselyn toteutti Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Anna Savisaari. Kiitos Anna, harjoittelustasi Gemilossa ja tsemppiä opintoihin!

Miksei sosiaalista mediaa osata hyödyntää


Tiukka taloustilanne saattaakin vain edistää sosiaalisen median markkinoita

Keskiviikko, Tammikuu 14, 2009

Katri Lietsala // Sosiaalinen media voi olla yhtä hyvin esimerkiksi työkalu yrityksen sisäiseen käyttöön tai tapa miten yritykset pitävät yhteyttä toisiin yrityksiin. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa ”uudenlaisen liittymän kuluttajaan” (B2C), kuten Kaija Pöysti Aldanellasta tiivisti eilen ICT-Werstaalla.

- Kuluttajasovelluksilla haasteet ovat melkoiset. Käyttäjiä täytyy olla todella paljon ennen kuin alkaa tulla kassavirtaa. Muxlim on hieno esimerkki, että Suomestakin voi tulla menestyvä kuluttajapalvelu, Pöysti arvioi.

Pöystin mukaan kuluttajia potentiaalisempi markkina on yrityksissä.

- Yritysasiakkaista saa kassavirtaa. Heille voi tehdä pienempiä ja isompia juttuja, jotka liittyvät sosiaaliseen mediaan.

Taloustilanteen heikennyttyä moni yritys joutuu miettimään, mistä säästää, miten saada luotua uutta liiketoimintaa tai kehitettyä olemassa olevaa.

- Esimerkiksi asiantuntemuksen löytäminen on yhä tärkeämpää yrityksissä ja siinä sosiaalinen media voi auttaa, Pöysti pohti listatessaan yritysten syitä ottaa sosiaalisen median työkaluja käyttöön.

Näppärimmät firmat miettivät uusien sosiaalisen median palvelujen merkitystä liiketoiminnan ja yrityksen strategian näkökulmasta: ei vain IT-osastolla, viestintäyksikössä tai markkinointitiimissä.

Paljon on jo muuttunut, mutta silti näyttää, että sosiaalinen media kulkeutuu yrityksiin yrityksen työntekijöiden mukana sen sijaan, että se tulisi liiketoiminnan johdon päätöksestä. Pöysti kuvaili, miten ihmiset oppivat ensin kotonaan käyttämään online-työkalua ja sen jälkeen työpaikalla miettivät, miksi töissä ei toimi kaikki yhtä sujuvasti.

Kätevien työkalujen ansiosta työnteko olisi paitsi nopeampaa, yleensä myös mukavampaa.

- Kun ihminen kotona hakee Googlella, hän haluaa samanlaiset hakuominaisuudet myös töihin.
- Eräs amerikkalainen vendor sanoi, että 95 %:ia IT-ratkaisuista tukee bisnesprosesseja, mutta 60-80 %:ia työntekijöiden ajasta kuluu poikkeuksiin bisnesprosesseista.

Kaija Pöysti neuvoo yrityksiä huomioimaan myös ne osallistujat, jotka eivät heti näytä aktiivisimmilta: toisin sanoen ole eniten äänessä ja ota tilaa haltuun.

- Hiljaiset tekevät tärkeää tukityötä. Kun myynnin tukijärjestelmässä saa pisteitä myös, jos auttaa toisia, muuten näkymättömäksi jäävä työ saadaan näkyväksi. Konsulttien saama ranking vaikuttaa suoraan palkkaan ja bonuksiin. Näin ei ole enää merkitystä vain sillä, mitä mieltä pomo on.

Kävimme läpi keskustelupaneelissa, johon itsekin osallistuin, miten  tärkeää on, että asiakas osaa kuvata ongelman, jonka haluaa sosiaalisen median avulla ratkaista tai tavoitteet, joihin uusien työkalujen avulla pyrkii. Sen jälkeen sosiaalisen median yrittäjän on paljon helpompi suositella oikeat ratkaisut. Konsultti voi toki sparrata jo ideointivaiheessakin tai tehdä nykyisestä tilanteesta selvityksen, johon liittää suositukset.

Tosin joskus sosiaalinen media ei auta. Esiselvityksessä tai pilotin aikana saatetaan huomata, että ensin täytyy olla valmis muuttamaan organisaatiokulttuuria: tapaa viestiä, tehdä töitä ja jakaa vastuuta.

Vastaavasti sosiaalisen median yrittäjien tulisi muistaa, että asiakasyritykset yleensä miettivät, onko sosiaalista mediaa jo muilla käytössä ja millaisia kokemuksia sosiaalisesta mediasta on saatu. Ensimmäisenä uskaltaa olla vain harva edelläkävijä.

Pöystillä oli antaa hyvä neuvo sosiaalisen median yrittäjille ja konsulteille:

- Mitä enemmän on näyttää käytännön esimerkkejä, sen parempi. Älä mene firmaan ja kuvittele, että ne kaikki on Facebookissa. Älä kuvittele, että 12-tuntista päivää tekevä projektipäällikkö sanoo ‘yes’, jos ehdottaa, että hän alkaisi tehdä blogia. Sehän on vain vielä yksi asia kaiken päälle.

On helppo olla Pöystin kanssa samaa mieltä. Sosiaalinen media ei pelasta päivää, jos se jää irralliseksi työrutiineista. Työntekijöiden koulutukseen tulisikin aina jättää resurssia, ja jos jossain on pakko säästää, niin muutamassa lisäominaisuudessa sen sijaan, että nipistää budjettia palvelun käyttöopastuksesta.

Perusinformaatiota sosiaalisesta mediasta tarvitaan edelleen.

- Asiakkaat eivät tiedä, että wikin voi laittaa palomuurin sisälle. Se pitää kertoa, Pöysti huomautti.

Samoin kaivataan vastuullisuutta ja luottamusta.

- Jos jossakin pamahtaa voimala a 200 miljoonaa, pitää pystyä näyttämään, ettei ole väärää ohjetta vaikkapa wikissä. Yrityksillä on lain määräämiä velvoitteita, joita ei voi ohittaa, kun sosiaalista mediaa otetaan käyttöön.