VodafoneUK:n Twitteristä katkelma. Vakioviestillä tyynnytellään asiakkaita.

Katri Lietsala // VodafoneUK:n kyllästynyt asiakaspalvelija kevensi mieltään ja sai liverryksestään potkut (ilmeisesti ainakin määräaikaisesti). Teksti lienee ollut VodafoneUK:n Twitterin seuraajille päivän pysäyttävin perjantaina.

Kohua herättänyt tviitti on jo poistettu VodafoneUK:n Twitteristä, mutta säilyy verkossa silti.

- VodafoneUK is fed up of dirty homo’s and is going after beaver. Guardian 5.2.2010

Vodafonen Twitter-seuraajien määrä näyttää vain kasvaneen asiattoman tviitin seurauksena: heidän Twitteriinsä on liittynyt melkein kaksi kertaa enemmän ihmisiä päivän aikana kuin yleensä.

VodafoneUK:n Twitterillä oli tätä kirjoitettaessa 9 099 seuraajaa. TweetStats-tilaston mukaan heidän Twitteristään lähtee keskimäärin 21 tviittiä päivässä. Vertailun vuoksi omat liverrykseni ovat arviolta viisi tviittiä päivässä.

VodafoneUK:n Twitterissä asiakaspalvelu vastailee asiakkaiden jättämiin kysymyksiin tai antaa lyhyitä neuvoja, joilla asiakkaat ohjataan soittamaan neuvontaan tai lähettämään tarkempaa sähköpostia.

CC Pink Sherbet Photography

Katri Lietsala // BusinessWeekin listaamat globaalit TOP100-yritysbrändit osaavat käyttää sosiaalista mediaa edistääkseen liiketoimintaansa.

Tässä lista, miten TOP100 brändit hyödyntävät vuorovaikutteisia verkkopalveluja: sosiaalista mediaa. Löysin listan Jeff Bullasin kesällä kirjoittamasta blogista, jossa hän kertoo Engagementdb.comin selvityksen tuloksista. Lisäsin mukaan myös omia huomioitani.

1. Huolehdi, että organisaatio on kokonaisuudessaan mukana, jotta sosiaalisen median tehtävät eivät yksipuolistu esimerkiksi vain viestinnälle. Deputize people throughout the organization.
2. Ota huomioon, että jokainen kanava tarjoaa erilaisen tavan pitää yhteyttä ja osallistua. Understand how each channel provides a different dimension of engagement.
3. Keskitä koordinaatio. Jollain pitää olla edelleen strategia ja visio, miksi osallistutaan sekä seurantavastuu, jotta tiedetään, millaiset kanavat ja palvelut kannattivat. Centralize coordination.
4. Löydä riveihisi mestarit ja esitaistelijat, jotka osaavat asiansa: He selittävät ja osaavat pienentää mahdolliset riskit. Find champions who can explain and mitigate risk.
5. Jos odottaa muiden sitoutuvan, tulee sitoutua myös itse. Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä. Be in it for the long haul.
6. Valitse palvelut huolella, jotta ne sopivat yrityksellesi ja tavoitat kohderyhmät. Pick channels carefully.
7. Innosta mukaan työntekijät, jotta osallistuminen ei jää sosiaalisen median tiimin varaan. Spread engagement to employees beyond the social media team.
8. Avaa alusta kaikille. Rohkaise työntekijät hyödyntämään sosiaalista mediaa, jotta työt saadaan tehtyä . Open the platform to anyone and everyone.Encourage employees to tap into social media to get work done.
9. Osallistu palveluihin, joissa ihmiset jo ovat. Engage in new channels where people already are.
10. Tue osallistumista ja ota se vastaan laajennuksena, josta on lisäarvoa yrityskulttuurille. Support engagement as an extension of the company culture.
11. Keskustele alusta asti. Kommentteihin kuuluu vastata. Be conversational from the start.
12. Sovella työkaluja niin, että ne ovat osa työtä eikä jotain päälle liimattua. Muistatko vielä, kun yrityksissä ei ollut sähköpostiosoitteita tai kotisivua? Tämä on samanlainen murrosvaihe, jossa ei ole varaa jäädä pois kyydistä. Make social media part of the job, just like email.
13. Jaa sisältöjä eri kanaviin fiksusti ja mieti joustavia ratkaisuja. Näy samanaikaisesti useammassa eri paikassa: osa sisällöstä saattaa sopia toiseen kanavaan, toinen osa toiseen, linkitykset tukevat toisiaan. Modularize and synchronize content across channels.
14. Jotta osallistuminen ja läsnäolo verkossa onnistuu, varmista vielä uudelleen, että sosiaalinen media on osa jokaisen työtä. To scale engagement, make social media part of everyone’s job.
15. Keskity laatuun, ei vain määrään. Emphasize quality, not just quantity.

Winter Meal. CC Jan Tik. Ilman sosiaalista mediaa tämä kuva olisi jäänyt näkemättä.

Katri Lietsala // Vuorovaikutteisuus ja läsnäolo verkon keskusteluissa oman www-sivun ulkopuolella eivät ole iso muutos vain yritykselle yleisesti, vaan henkilökohtaisesti kullekin ihmiselle, jolta muutosta odotetaan. Heidän tulisi olla aidosti ja omana itsenään läsnä – ja se on yllättänyt monet. Vie aikaa omaksua uudenlainen tapa tehdä töitä ja osallistua.

Siksi on tärkeää, että kerrotaan, mitkä ovat yrityksen sosiaalisen median ohjeet: mitä sallitaan ja mitä ei yrityksen nimissä. Näin työntekijöiden ei tarvitse arpoa, millainen on oman yrityksen politiikka näissä asioissa.

Organisaatioissa varataan edelleen helpommin aikaa ja resursseja ensisijassa teknologian toteuttamiseen ja vasta sen jälkeen työkalun käyttöliittymän oppimiseen. Lopuksi mietitään, olisiko tarpeen tai vielä varaa opastaa ihmisiä, jotta ymmärrettäisiin, mitä läsnäolo ja avoin vuorovaikutus oikeasti tarkoittavat tai jotta voitaisiin palkata ammattilainen, joka voi tässä auttaa.

Joskus ei ole varaa. Ja usein ei ymmärretä. Se tarkoittaa, että vasta kehitetty työkalu tai palvelu jää tyhjäksi ja saattaa vaikuttaa tarpeettomalta. Nopeimmat jo tulkitsevat, että nyt tuli sutta. En ymmärtänyt, ei siitä mitään hyötyä voi siis olla?

Tuossa kohtaa kannattaa hengähtää tovi.

Sosiaalisen median työkalut eivät sovellu kaikkeen, mutta ei sekään ole järkevää, jos yrittää vatkaimella maalata taloa ja valittaa, ettei vatkain toimi. Tai jos istuu autoon pelkääjän paikalle ja kritisoi, kun auto ei liiku.

Kannattaa lukea läpi juttu “The Über-Connected Organization: A Mandate for 2010“, jonka ovat kirjoittaneet Jeanne C Meister ja Karie Willyerd. He nostavat esiin, ettei teknologia sillään ole vaikeaa, mutta soveltaminen kyllä.

Silti vaivannäkö kannattaa. Tutkimuksessa jopa ihan vain iloksi nettisurffailun on todettu parantavan tuottavuutta. Toivottavasti pian on tutkimustuloksia sosiaalisen median soveltamisesta yrityskäyttöön, niin saadaan lisää tietoa, ovatko hyödyt yhtä hyvät myös silloin.

Asiakkaidemme kanssa on ollut mukava jakaa onnistumiset ja toisaalta oppia lisää, mitä voi tehdä toisin. Koska sosiaalinen media ei ole mikään yhden yön ihme, tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Sitoutuminen on henkilökohtaisen läsnäolon lisäksi toinen muistettava juttu. Kolmas muistisääntö on ottaa toiminta tavaksi.

Iloitsen verkossa tavatuista ihmisistä (yrityksen uudet kontaktit, olemassa olevan asiakassuhteen ylläpito), käydyistä keskusteluista ja kommenteista (liidit, diilit, markkina- ja kilpailijatieto), jaetuista sisällöistä (oppiminen, näkyvyys, markkinointi ja viestintä), uusista ideoista (tuote- ja palvelukehitys). Näiden liiketoiminnan kannalta tärkeiden asioiden lisäksi jäljelle jää liuta etuja, joilla ei ole rahallista, vaan henkistä arvoa.

- Nyt pistän itse sosiaalisen mediani kiinni ja alan tehdä töitä.- Petteri Järvinen, Havaintoja digimaailmasta -blogi 11.12.2009 -

Toisin kuin Järvinen, nyt pistän tietokoneeni kiinni ja siirryn vapaalle.

Katri Lietsala // Toimitusjohtaja David Coleman Collaborative Strategies -yrityksestä erottaa sosiaaliset verkostot ja sosiaalisen median puhumalla sosiaalisista verkostoista online-yhteisönä, jolla on jokin tietty tavoite tai tarkoitus, jonka verkoston jäsenet tietävät, kun taas sosiaalinen media on wikejä, blogeja ja erilaisia sivustoja, joissa sosiaaliset verkostot toimivat.

- Kyse on ihmisistä, jotka käyttävät teknologiaa. Silti liian usein keskitytään vain teknologiaan. David Coleman, Collaborative Strategies.

Coleman arvioi, että USA:ssa kolmannes yrityksistä hyödyntää sosiaalista mediaa, kolmannes vasta aloittelee käyttämään sosiaalista mediaa, kolmannes ei edes vielä suunnitellut käyttävänsä sitä toiminnassaan.

Colemanin mukaan työkaluja ja palveluja mietitään kahdesta eri näkökulmasta: tuleeko sovellus ulkoiseen vai sisäiseen käyttöön. Dicolen  Teemu Arina haastoi Colemania todeten, ettei sivustoja ja työkaluja enää tulisi jakaa tuolla tavoin kahtia.

Arina selitti, että työssä tapahtuu nykysin yhdenaikaisesti monia eri asioita eikä organisaatio tai ihminen voi edetä kuin kone jaksosta toiseen. Lisäksi hyvin pienet yritykset verkostoituvat tehokkaasti ollakseen yhdessä isompia.

Kaikki on myös näkyvämpää kuin ennen.

- Äitini tietää minusta kaiken, koska hän seuraa työkaluja. Hän tietää Twitteristä, Facebookista ja muista palveluista, joita käytän, missä puhun ja mitä teen. Teemu Arina.

Arina kertoi käyttävänsä enemmän sanaa “social technology“, koska niin moni media on ollut sosiaalista jo ennen sosiaalista mediaa. Jännä sinänsä, koska niinhän moni teknologiakin on edesauttanut sosiaalisuutta. Tässä keskustelussa ei tullut uutta trendiä esiin, lähinnä se osoitti, että edelleen termi herättää intohimoja.

- Useimmat yritykset ovat hierarkisia, ja niiden työntekijät raportoivat väliportaalle, joka raportoi ylimmälle tasolle. Tällaiset organisaatiot toimivat hyvin vakaassa ympäristössä, mitä ei ole ollut enää kymmeneen vuoteen ainakaan USA:ssa. Tässä on tapahtumassa kulttuurimuutos. Yritysjohto alkaa läpinäkyväksi, jotta muut ihmiset voivat tehdä, mitä he parhaiten osaavat. David Coleman.

Maria Pienaar Finprosta halusi nostaa esiin Facebookin “vallankumouksellisen muutoksen“, joka mahdollisti aktiivisuudesta raportoinnin ja seuraamisen (activity strings). Hän muistutti myös, että ihmiset itse asiassa valitsevat itse jo työkaluja, joita he käyttävät sen sijaan, että palvelut valittaisiin muodollisemmin ensin yrityksen kautta.

Sirkka Järvenpää Texasin yliopistosta arvioi, että jonkun pitäisi silti aina suunnitella sosiaalisen median taakse koko prosessi.

- Pelkkä ruohonjuuritaso ei riitä. Pitää miettiä, kuka tekee mitä ja miten se voi helpottaa työn tekemistä. Sirkka Järvenpää.

Järvenpää kehotti myös arvioimaan,  miten usein jotain palvelua tai työkalua käyttää ja valitsemaan sen perusteella sopivimman.

Colemanin mukaan 85 %:ia hänen tutkimukseensa vastanneista käyttää yhä sosiaalista mediaa henkilökohtaisiin tarpeisiin, mikä osoittaa, ettei yrityksissä ole ehkä sittenkään sovellettu vielä riittävästi tai edes otettu käyttöön sosiaalista mediaa.

- Suomessa yrityksessä on keskimäärin 5 ihmistä, kun USA:ssa yrityksessä on 1000 ihmistä. Yrityksen koko vaikuttaa, mitä työkaluja otetaan käyttöön ja miten. Pienet yritykset ottavat nopeammin käyttöön erilaisia palveluja, keski-suurisssa yrityksissä se vaihtelee ja isot yritykset ovat kaikkein hitaimpia. David Coleman.

- Selvityksen perusteella vaikuttaa myös siltä, että IT ihmiset valitsevat sosiaalisiin verkostoihin perustuvat palvelut, jonka vuoksi painotetaan teknologiaa. David Coleman.

Paneelikeskustelu pidettiin Demolassa 30.9.2009. Enterprise Social Collaboration – Why companies need to take action? -tapahtuman järjesti FinNode USA yhdessä MindTrekin kanssa.