J-P Nakari // Aliza Sherman (GigaOM 24.2.2010) kirjoittaa sosiaalisen median tulevista suunnista. Vaikka ei ole kristallipalloa, hän tarjoaa muutamia huomioita siitä mihin suuntaan sosiaalisen median pelikenttä muuttuu muutaman seuraavan vuoden aikana. Kaikki nämä eivät ole sellaisia, jotka olisivat uutisia sosiaalisen median ammattilaisille, mutta ne tarjoavat tavalliselle sukankuluttajalle erinomaisia mahdollisuuksia ja tiedon jyviä.

1. MySpace: CEO jättää yrityksen: MySpace kuolee. ”Viime vuonna kerroin meidän olevan varovaisen optimistisia, että MySpace tekee comebackin, koska se sai toimitusjohtajakseen Facebookin perustajan”, kirjoittaa Sherman. ”Nyt uskon, että MySpace menee alas Friendsterin tapaan, vaikka se on toistaiseksi suuri peluri viihdekentällä.” Kysymys kuuluukin, kenestä tulee seuraava MySpace?
2. Virtuaaliset hyödykkeet: järjettömiä mutta järjettömän suosittuja. Yritä kertoa jollekin joka ei ole täysin koukussa Facebookiin, että he voivat ostaa virtuaalisen kukkapaketin 99 sentillä ja ”lähettää” sen ystävälleen! Sherman ei nyt sano, että kaikkien täytyy tehdä ja käyttää virtuaalihyödykkeitä, mutta että teollisuudenala on kasvava ja haaste sekä markkinoinnille että liikevaihdolle ja joka tapauksessa voi käsittää miljardeja dollareita. Oletko ajatellutkaan, että voisit toimittaa virtuaalihyödykkeitä?
3. Pelaaminen: ei pelkästään muksuille. Aikuiset naiset pelaavat miehiä useammin passiivisia online-pelejä. Nielsen Entertainmentin mukaan, elokuussa 2009, 117 miljoonasta aktiivisesta pelaajasta 56 prosenttia pelaa online-pelejä, joista 64 % on naisia. Pelaamisesta tuleva liikevaihto on valtava ja kasvava. Oletko sinä jo käyttänyt pelaamista sosiaalisen median markkinointikampanjassa?
4. Twitter.  Muuttaa yhä viestintää. Vuonna 2008, Sherman kirjoittaa, kuinka Twitter vaikuttaa viestintätapoihin ja siihen kuinka uusia työkaluja ja sovelluksia kehitetään, mutta pelikenttä kasvaa ja kehittyy edelleen. Kuinka Twitter on äskettäin auttanut sinua?
5. Niche-verkostot: markkinoijan salainen ase. Valitsitpa sitten Ning.com’in tai KickAppsin tai minkä tahansa merkittömän, räätälöidyn sosiaalisen yhteisöalustan, tiukasti rajatun, kapean yhteisön perustaminen voi olla järkevää ja tehokasta. Se on hyvä tapa luoda markkinoille puskaradion pöhinää (buzz). Minkälaisissa verkostoissa olet osallisena tai minkälaisia verkostoja johdat?
6. Virtuaalimaailman yhdistäminen tosimaailmaan (Augmented reality). Kuulostaa Sci-filtä mutta on täällä! “Korotettu todellisuus” (AG) on sekoitus tosi- ja virtuaalimaailmaa, joka tarjoaa lisäarvoa todellisen maailman paikoille ja sisällöille, esim. tietopläjäyksiä, kuvia, videoita versus GPS. Parempi termi lienee datan päällekkäisyys tai screenien yli näkymä. Minkälaiseen potentiaaliseen AG:n käyttöön sinä todella palat?
7. Google Buzz. Huomioi vaikka et välitä siitä. Googlella on tapana heittää teknistä spagettia meidän työskentelytapojemme päälle ja katsoa tarttuuko se kiinni. Mitä tahansa Google tekeekin, sillä on suuri merkitys, vaikka se epäonnistuisi. Kuinka Google Buzz muuttaa tapaa jolla kommunikoit, jos se ylipäänsä muuttaa?
8. Mobiilisuus: ole läsnä. iPhone on ensimmäiseksi pieni tietokone ja vasta toiseksi puhelin, kännykkä. Sherman kirjoittaa, että hänen työskentelytapansa on totaalisen muuttunut siitä lähtien, kun hän sai ns. älypuhelimen. Onko sinun? Paluuta ei ole. Maailma on mobiili. Minkälaiset retket mobiiliin markkinointiin ovat sinun tähtäimessäsi vuodelle 2010?

Lähde: http://webworkerdaily.com/2010/02/24/8-significant-developments-in-social-media-you-should-watch/

Katri Lietsala // Taiteilija, yrittäjä Päivi Rintaniemen mukaan yrittäminen vaatii pelon hallitsemista ja epätietoisuuden sietämistä, tarkkaa havainnointikykyä, oivalluksia ja ahkeruutta. Hän listaa myös pitkämielisyyden ja positiivisen asenteen ominaispiirteiksi, joita yrittäjässä tulisi olla.

Minusta samoja huomioita voi loistavasti soveltaa ohjeeksi ihmisille, jotka pohtivat, ottaisivatko sosiaalisen median työkaluja käyttöön omassa organisaatiossaan. Koska ihmisethän niistä työkaluista päättävät ja ihmiset niitä alkavat käyttää. Ei mikään “yritys” tai “koulutusorganisaatio”. Siksi jo hankintapäätöksiin vaikuttavat inhimilliset tekijät rahan lisäksi.

Ensin pitää uskaltaa. Sitten kestää, ettei kaikesta seuraa välitöntä tulosta ja jaksaa silti paneutua asiaan sekä järjellä että sydämellä. Välillä tulisi arvioida, syntyikö välittömän, heti näkyvissä olevan hyödyn lisäksi  jotain, joka vasta oivalluksen kautta tuo lisäarvoa omalle organisaatiolle. Joskus se saattaa olla jopa tärkeämpi kuin lopputulos mitä alunperin haluttiin.

Unohtamatta kaikkea tekemistä – ja siitä oppimista.

Taiteen maisteri, taidepedagogi Päivi Rintaniemi kertoi Amfora-yrityksestään ja ajatuksistaan yrittäjyydestä Yrittäjyyskasvatus 2010 -päivillä Seinäjoella, missä itsekin kävin puhumassa luovista toimintaympäristöistä.

Tomi Terentjeff // Gemilon tontut tekivät sosiaalisen median paketointipalvelun jouluiloksenne. Kokoa palvelussa oma sosiaalisen median pakettisi. Se voi sisältää paitsi valmiita palveluja, myös avainsanoja. Voit myös itse ehdottaa palveluita ja avainsanoja mukaan, joita me sitten lisäämme mukaan palveluun. Palvelu löytyy osoitteesta: www.sosiaalinenmediapakettiin.fi

Voit lähettää kokoamasi paketin kavereillesi ja itsellesi. Palvelun tavoite on auttaa hahmottamaan mitä sosiaalisen median työkaluja ja välineitä verkosta löytyy sekä jakamaan niistä olennaisimmat tuttaville ja työkavereille.

Gemilo auttaa sosiaalisen median sekä sen työkalujen käyttöönotossa. Voit pyytää meiltä palvelun kautta lisätietoja palveluihin liittyen. Jaamme mieluusti kokemusta ja asiantuntemustamme.

Gemilo toivottaa paketoinnin myötä oikein hyvää joulua kaikille sosiaalisen median parissa askarteleville ja siitä kiinnostuneille. Uusi vuosi on aina yhtä kiinnostava ja haastava, otammekin sen vastaan ilo rinnassa ja hymy huulessa!

Winter Meal. CC Jan Tik. Ilman sosiaalista mediaa tämä kuva olisi jäänyt näkemättä.

Katri Lietsala // Vuorovaikutteisuus ja läsnäolo verkon keskusteluissa oman www-sivun ulkopuolella eivät ole iso muutos vain yritykselle yleisesti, vaan henkilökohtaisesti kullekin ihmiselle, jolta muutosta odotetaan. Heidän tulisi olla aidosti ja omana itsenään läsnä – ja se on yllättänyt monet. Vie aikaa omaksua uudenlainen tapa tehdä töitä ja osallistua.

Siksi on tärkeää, että kerrotaan, mitkä ovat yrityksen sosiaalisen median ohjeet: mitä sallitaan ja mitä ei yrityksen nimissä. Näin työntekijöiden ei tarvitse arpoa, millainen on oman yrityksen politiikka näissä asioissa.

Organisaatioissa varataan edelleen helpommin aikaa ja resursseja ensisijassa teknologian toteuttamiseen ja vasta sen jälkeen työkalun käyttöliittymän oppimiseen. Lopuksi mietitään, olisiko tarpeen tai vielä varaa opastaa ihmisiä, jotta ymmärrettäisiin, mitä läsnäolo ja avoin vuorovaikutus oikeasti tarkoittavat tai jotta voitaisiin palkata ammattilainen, joka voi tässä auttaa.

Joskus ei ole varaa. Ja usein ei ymmärretä. Se tarkoittaa, että vasta kehitetty työkalu tai palvelu jää tyhjäksi ja saattaa vaikuttaa tarpeettomalta. Nopeimmat jo tulkitsevat, että nyt tuli sutta. En ymmärtänyt, ei siitä mitään hyötyä voi siis olla?

Tuossa kohtaa kannattaa hengähtää tovi.

Sosiaalisen median työkalut eivät sovellu kaikkeen, mutta ei sekään ole järkevää, jos yrittää vatkaimella maalata taloa ja valittaa, ettei vatkain toimi. Tai jos istuu autoon pelkääjän paikalle ja kritisoi, kun auto ei liiku.

Kannattaa lukea läpi juttu “The Über-Connected Organization: A Mandate for 2010“, jonka ovat kirjoittaneet Jeanne C Meister ja Karie Willyerd. He nostavat esiin, ettei teknologia sillään ole vaikeaa, mutta soveltaminen kyllä.

Silti vaivannäkö kannattaa. Tutkimuksessa jopa ihan vain iloksi nettisurffailun on todettu parantavan tuottavuutta. Toivottavasti pian on tutkimustuloksia sosiaalisen median soveltamisesta yrityskäyttöön, niin saadaan lisää tietoa, ovatko hyödyt yhtä hyvät myös silloin.

Asiakkaidemme kanssa on ollut mukava jakaa onnistumiset ja toisaalta oppia lisää, mitä voi tehdä toisin. Koska sosiaalinen media ei ole mikään yhden yön ihme, tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Sitoutuminen on henkilökohtaisen läsnäolon lisäksi toinen muistettava juttu. Kolmas muistisääntö on ottaa toiminta tavaksi.

Iloitsen verkossa tavatuista ihmisistä (yrityksen uudet kontaktit, olemassa olevan asiakassuhteen ylläpito), käydyistä keskusteluista ja kommenteista (liidit, diilit, markkina- ja kilpailijatieto), jaetuista sisällöistä (oppiminen, näkyvyys, markkinointi ja viestintä), uusista ideoista (tuote- ja palvelukehitys). Näiden liiketoiminnan kannalta tärkeiden asioiden lisäksi jäljelle jää liuta etuja, joilla ei ole rahallista, vaan henkistä arvoa.

- Nyt pistän itse sosiaalisen mediani kiinni ja alan tehdä töitä.- Petteri Järvinen, Havaintoja digimaailmasta -blogi 11.12.2009 -

Toisin kuin Järvinen, nyt pistän tietokoneeni kiinni ja siirryn vapaalle.

Katri Lietsala // Sosiaalisen median strategia on väärä, jos yritys hakee vain kanavaa, johon tuupata viestiä eteenpäin. Tämän vahvistaa myös Harvard Business Schoolissa tehty tutkimus, jossa arvioidaan, että on virhe ajatella sosiaalisen verkoston toimivan noin vain kuin media, josta saa lisää klikkauksia omalle sivulleen.

Ihmiset eivät tavallisissakaan keskusteluissa halua kuunnella suoramarkkinointia ja uppoutuessaan keskenään jonkin asian äärelle he keskittyvät toisiinsa, olipa kyse pelistä, jutustelusta, tiedonvaihdosta tai yleisesti ajanvietteestä. Se tarkoittaa, ettei sosiaalisiin verkostoihin perustuvalla sivulla välttämättä klikata vieressä näkyvää mainosta. Huomiohan kiinnittyy muualle.

- Menestyäkseen pitää siirtää  ajatukset sosiaalisesta mediasta sosiaaliseen strategiaan. – Mikolaj Jan Piskorski Understanding Users of Social Networks -artikkelissa 14.9.2009

Sosiaalisen median strategia on hyvä, kun se aloitetaan sosiaalisen verkoston jäsenten tarpeista. Suomeksi sanottuna: kaikki alkaa ihmisistä ja miten heitä voisi auttaa. Yrityksen pitää olla valmis todelliseen vuorovaikutukseen ja antaa vuorovaikutuksen näkyä paitsi verkkosivullaan, myös varsinaisissa tuotteissa ja palvelussa.

Yksinkertaisimmillaan kädenojennus voi olla Facebook Connect tai OpenID, jotta käyttäjien ei tarvitse erikseen hankkia tunnuksia yrityksen palvelua varten tai koota sosiaalista verkostoa uudelleen.

Monimutkaisimmillaan, mutta ehkä kauneimmillaan sosiaalisen median strategia on muuttuessaan käytännöiksi. Se on osallistumista, vuorovaikutusta ja tekoja, jotka seuraavat siitä, että yritys ei ole esittänyt yritysmonologia, vaan sen ihmiset ovat jaksaneet kuunnella, ottaa huomioon, reagoida ja toteuttaa toiveet siltä osin kuin mahdollista – ja liiketoiminnan menestymisen kannalta tarpeen.

Kuva: popsicle @ flickr