Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘sosiaalinen media’

Sosiaalinen media rekrytoinnissa – mitä tulisi huomioida?

Torstai, Kesäkuu 16, 2011

Katri Lietsala // Taloussanomat uutisoi, ettei sosiaalisesta mediasta löydy parhaita osaajia. Minusta tämä on kuin väittäisi, ettei Internetin avulla voi löytää parhaita osaajia.

Jotta voisi yleistää, ettei sosiaalisesta mediasta löydy parhaita osaajia, on monta seikkaa, jotka pitäisi sulkea myös pois vaikuttavista tekijöistä. Käyn tässä nopeasti muutaman kohdan läpi, joista on toivottavasti ainakin vähän apua, kun pohtii, miten rekrytoida sosiaalisen median avulla.

Rekrytoivan yrityksen tulisi miettiä esimerkiksi, millainen yrityksen työnantajamielikuva on, oliko työpaikkailmoitus tehty niin, että se houkutteli sellaisia hakijoita, joita haluttiin, osattiinko työpaikkailmoitusta rummuttaa eteenpäin sosiaalisessa mediassa oikeilla sivustoilla, oikeiden ihmisten kautta vai jätettiinkö se kuin perinteisessä mediassa odottelemaan omalle sivulleen, jos joku vaikka huomaisi sen.

Jutussa mainittiin, että yritykset ilmoittavat työpaikoistaan Facebookissa yrityksen omalla Facebook-sivulla. Jotta tällainen rekrytointitapa tuottaa hyviä tuloksia, tulisi potentiaalisen rekrytoitavan jo oletuksena seurata kyseistä Facebook-sivua tai yrityksestä tykänneissä olla riittävästi sellaisia ihmisiä, jotka jakavat työpaikkailmoitusta eteenpäin. Tueksi tarvitaan siis muutakin.

Pidä yllä omaa verkostoa ja hyödynnä sitä tarvittaessa.

Sosiaalinen media on juuri niin toimiva kuin itse rakennetut verkostot, jotka palveluihin luodaan. Nämä verkostot eivät synny päivässä eivätkä edes kuukaudessa toisin kuin pikakonsultit ehkä lupaavat yrityksille.

Onnenpotkuna saattaa löytää olemassa olevan ryhmän, joka toimii valmiina verkostona, mutta sielläkin luottamus ansaitaan läsnäololla ja osallistumisella. Kumpaakaan ei yleensä saa hetkessä aikaan, ellei ole ennestään tunnettu.

Olen tehnyt muutaman epäonnistuneen rekrytoinnin (uusi myyntipäällikkö haussa!). Niistä oppineena luotan omaan ensimmäiseen intuitioon sekä verkostoni suosituksiin rekrytoinneissa entistä enemmän. Sosiaalisen median verkostot ovat rekrytointiin hyvä tuki, koska niissä on muitakin ihmisiä kuin sellaisia, joita tapaan usein kasvotusten – ja etenkin avoimet verkostot takaavat myös onnekkaita sattumia.

Ilman olemassa olevaa sosiaalisen median verkostoa on yrityksellä heikommat lähtökohdat onnistua rekrytoinnissa kuin kilpailijalla siinä vaiheessa, kun verkostoa yhtäkkiä tarvitsisikin (työpaikka auki). Ainakin jos molemmilla on samanveroinen, yhtä kiinnostava työpaikka  tarjolla ja vain toisella valmis tapa rummuttaa tietoa työpaikasta.

Muistitko yrityksen muut työntekijät, asiakkaat ja kumppaniverkostot?

Sosiaalisen median solmukohtia ovat ihmiset – ei pelkkä yksittäinen sivusto. Ihmiset saavat asioita aikaan. Niin työpaikoilla kuin sosiaalisessa mediassa. Työntekijä voi jakaa työpaikkailmoituksia omalle verkostolleen, jos vain on helposti jaettava sisältölinkki  tarjolla.

Jos yritys on ollut pitkään mukana sosiaalisessa mediassa ja onnistuneesti osallistunut, sille yleensä on kertynyt myös oma yleisempi joukko seuraajia tai tykkääjiä. Yrityksellä on myös asiakkaita ja kumppaneita, joilla heilläkin on verkostoja. Ehkä saisit viestiä liikkeelle heidänkin kauttaan verkossa.

Olen nähnyt ainakin Twitterissä monta työpaikkailmoitusta, joita ihmiset ovat jakaneet, jos ovat pitäneet työnantaja-yrityksestä tai alkuperäisen linkkivinkin lähettäneestä ihmisestä niin paljon, että haluavat auttaa. Apua kannattaa myös pyytää henkilökohtaisesti. Sitä voi jopa ostaa.

Hyvä toiminta pitää mielikuvankin hyvänä.

Mielikuvaa yrityksestä ei muuteta hetkessä. Edelläsi on jo kerrottu, millainen olet työnantajana. Samoin vanavedessä. Osa totta, osa ei. Sosiaalisessa mediassa työnantaja, rekrytoiva yritys voi näyttää, millainen se on, mutta jos viesti on kovin eri kuin mikä yritys oikeasti on, tulee tämä kaikki kuitenkin olemaan “sosiaalisessa mediassa” tiedossa.

Loistavakaan rekryilmoitus ei yksin riitä. Jos hakija poimii verkossa työpaikkailmoituksia, hän todennäköisesti arvioi työnantajan yleistä kiinnostavuutta pelkän rekrytointi-ilmoituksen sijasta myös koko verkkonäkyvyyden perusteella: mitä yrityksestänne on kirjoitettu keskustelupalstoilla, hänen ystäviensä Facebook-seinillä, miten yrityksenne olemassa olevat työntekijät tai johto mahdollisesti näkyvät verkossa, millainen kotisivu teillä on jne.

Pelkkä väline ei takaa menestystarinaa.

Taloussanomien siteeraaman pienen selvityksen perusteella on arvioitu, että Suomessa jopa joka toinen yritys hyödyntää Facebookia ja Linkedin-palvelua työntekijöiden palkkaamiseksi. Vastanneista reilusta sadasta yrityksestä 13 prosenttia kertoi onnistuneensa rekrytoinneissa hyvin sosiaalisen median avulla.

Sosiaalinen media ei sellaisenaan tarjoa taikatemppuja. Se ei hoida töitä ihmisten puolesta. Tuloksiin tarvitaan edelleen työtunteja. Epäilen, että joka toinen yritys Suomessa hyödyntäisi LinkedIniä rekrytointiin. Tämä on tilastoharha, joka johtunee selvitykseen vastanneista yrityksistä.

Mikäli heittää rekrytointi-ilmoituksen tai minkä tahansa sisällön sivulle, jota ei seuraa kukaan, on aika sama, oliko sivu Facebookissa, Twitterissä vai LinkedInissä. Seuraajia tai tykkääjiä kertyy useimmille pitkin matkaa, ja ne ansaitaan. Se tarkoittaa pitkäkestoista osallistumista. Se, että jollain yksittäisellä sivustolla on satojatuhansia tai miljoonia käyttäjiä, ei ikävä kyllä tarkoita samaa määrää silmäpareja viesteille.

Jos sosiaalisessa mediassa on vaikeuksia saada kiinni parhaita tekijöitä, tarkastaisin ensimmäiseksi omat taidot käyttää palveluja, missä ollaan jo näkyvillä ja mitä on tehty lisänäkyvyyden saamiseksi paitsi yritykselle, myös varsinaiselle rekrytointi-ilmoitukselle. Jos oman alan ihmiset eivät ole LinkedInissä, turha sinne on rekryilmoitusta laittaa. Esimerkiksi Tietoviikon mukaan LinkedIniä käyttävät lähinnä tietotekniikan ja it-palveluiden, televiestinnän ja tutkimuksen kanssa työskentelevät.

Meille on tullut työpaikahakemuksia ilman varsinaisia rekrytointi-ilmoituksia. Suurin osa yhteyttä ottaneista kertoo innostuneensa nähtyään www-sivumme ja luettuaan yritysblogia, jota käytämme myös vapaista työpaikoista kertomiseen. Verkkonäkyvyys näyttäisi siis toimivan ja meidän tapauksemme muistuttaa enemmistöä.

Toisaalta Gemilon tekijöiden tuleekin olla verkossa. Kaikilla toimialoilla näin ei ole.

Sosiaalisen median ratkaisut yrityksille

Tiistai, Maaliskuu 8, 2011

Katri Lietsala // Gemilo luottaa toteutuksissa paitsi kovaan teknologiatiimiin, myös Gemilo Socialiin. Gemilo Social on suomalainen järjestelmä, joka yhdistelee lukuisat sosiaalisen median ominaisuudet samaan palveluun helpottamaan työntekoa ja auttamaan yritystä niin sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä.

Gemilo Socialin tärkeimpiä ominaisuuksia on sähköinen työpöytä. Näkymät voidaan muokata henkilölle, yksikölle, tiimille ja miksei vaikkapa vain yksittäiselle hankkeellekin. Gemilo Socialin erikoisuutena on myös teknologian räätälöitävyys niin, että eri ominaisuuksista saadaan koottua tarvittavat osiot asiakkaalle.

Gemilo Socialin sivusto on jatkossa osoitteessa http://www.gemilosocial.fi/. Alustan monikielinen käyttöliittymä toimii jo suomeksi, englanniksi, saksaksi, ruotsiksi ja norjaksi, mutta markkinointisivustosta tehtiin ajan säästämiseksi nyt alkuun englanninkielinen. Annamme mielellämme lisätietoja suomeksi, jos kiinnostuit. Tilaa meiltä esittelykäynti tai online-esittely verkossa.

Sähköinen työpöytä sosiaalisen median ominaisuuksilla päihitti wikin ja Google Docsin

Yritykselle soveltuvien online-työkalujen kehittäminen aloitettiin Gemilossa tilanteessa, jolloin sosiaalisesta mediasta oli alettu vasta puhua. Syy oli varsin yksinkertainen. Olimme ottaneet käyttöön jo omassa yrityksessämme wikin, mutta se tuntui riittämättömältä työkaluksi sisäiseen viestintään ja materiaalihallintaan.

Päätimme etsiä wikiä korvaavaa tai täydentävää järjestelmää. Tarjolla oli yksittäisiä ominaisuuksia erillisissä palveluissa, mutta ei valmista kokonaisuutta, joka yhdistäisi tärkeimmät työkalut yrityksen käyttöön.

Tuntui hullulta, että olisi pitänyt luovuttaa tärkeimmät tiedot Google Docsiin ja ajanhukalta käyttää lukuisia eri palveluja, joista jokainen vaatisi erillisen kirjautumisen ja pirstaloisi yrityksen liiketoiminnalle tärkeät tiedot tuntemattomille palveluntuottajille.

Varsin nopeasti huomasimme kaipaavamme esimerkiksi:

  • enemmän mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen yrityksen sisällä ja nopeaa kommentointia
  • keinoja jakaa tiedostoja ja niiden tausta-aineistona olevia liitetiedostoja sekä erilaisia aineistoihin liittyviä merkintöjä
  • tapoja suodattaa sisältöjä ihmisten, hankkeiden ja päivitysten ajankohtaisuuden mukaan.

Nykyisin lista Gemilo Socialin ominaisuuksista on jo varsin pitkä.

Gemilo Social on meillä käytössä koko ajan. Sillä on korvattu mm. yrityksen wiki, yrityksen sisäinen mikroblogi, sisäiset blogit, projektien, tehtävien ja aineistojen hallintajärjestelmä, jaettu tapahtumakalenteri ja julkisen www-sivuston julkaisujärjestelmä.

Englanniksi vastaaviin palveluihin viitataan usein sanoilla enterprise collaboration tai networked enterprise platform.

***

Gemilo etsii kumppaneita myymään Gemilo Socialia ja toteuttamaan yhteishankkeita. Otathan yhteyttä.

Facebookin yrityssivut – konversoi selaajista fanejasi

Perjantai, Tammikuu 21, 2011

Arto Liukkonen // Facebook-sivut, Fanisivut, tykkäyssivut, faniryhmä, yrityssivut, viralliset sivut; rakkaalla lapsella on monta nimeä. Usein puhuttaessa Facebookin ryhmistä tai sivuista tarkoitetaan kuitenkin usein samaa asiaa eli “Sivuja”.

Facebook-sivujen avulla yritys, tuote tai palvelu voi tiedottaa  faneilleen (nykyisin suomennettu “tykkääjät“), mutta fanittaminen sopii mielestäni paremmin Suomen kieleen. Sivuilla jaetaan esimerkiksi uutisia omasta toiminnasta, kysellään käyttäjien mielipiteitä tai käytetään sivua palautekanavana. Kun Facebook-sivulle lisätään sovellus, sivuilla on mahdollista myös järjestää kilpailuja ja arvontoja.

Facebook-sivulla voi olla useita ylläpitäjiä. Nämä ylläpitäjät eivät näy julkisesti koskaan, vaan kaikki heidän kirjoitukset näkyvät Sivun nimissä. Sivua siis hallitaan oman henkilökohtaisen Facebook-tunnuksen kautta ilman, että fanit näkevät yksilöä kirjoituksen takana.

Mikäli sinulla ei ole Facebook-tunnusta, mutta haluat perustaa sivun yrityksellesi, tulee ensin luoda henkilökohtainen profiili. Tätä profiilia ei ole tietenkään pakko käyttää  mihinkään muuhun kuin sivun ylläpitoon. Valinta on kunkin oma.

Sivujen tekeminen Facebookissa on ilmaista. Virallisen sivun luomiseen tulee kuitenkin olla oikeus toimia kohteen puolesta. Minä en esimerkiksi saisi perustaa sivua Tampereen kaupungille, mutta Gemilon sivun olen saanut perustaa.

Seinä vai Etusivu

Oletuksena käyttäjät ohjataan Sivuilla “Seinä”-välilehdelle. Seinä on sama kuin tavallisessa käyttäjäprofiilissa. Siinä näkyvät kaikki Sivun ylläpitäjien ja fanien lähettämät viestit, kuvat ja linkit. Perinteiselle Seinälle on myös parempia vaihtoehtoja.

Etusivun hyödyt

Yrityksen virallisella Facebook-sivulla Etusivun tekeminen on nykyään helppoa. Sen avulla saat konversoitua käyttäjistä faneja. AllFacebook-blogin tekemän tutkimuksen mukaan mainoksesta klikanneista käyttäjistä tuli Sivun fani 19%:n todennäköisyydellä jos heidät ohjattiin Seinälle ja 35 %:n todennäköisyydellä jos ohjaus vei Etusivulle.

Jos siis mietit, miten houkutellaan Facebook-käyttäjästä fani, ota käyttöön Etusivu Facebookissa yrityksesi virallisella sivulla.

Etusivun avulla voi kehottaa käyttäjiä tykkäämäänFacebook-sivusta, jotta he näkevät vain faneille tarkoitettua sisältöä, kuten tarjouksen tai arvontalomakkeen. Yllä mainittu tutkimus selvitti, että myös tykkäämiseen kehottava fanisivu sai aikaan 200-300 %:ia paremman konversion kuin normaali yrityksen virallisen Facebook-sivun Etusivu.

Etusivun tekeminen

Mikäli ohjelmointi ei ole ongelma, voi oman Etusivun tehdä Facebookin kehitystyökaluilla. Useimmille tämä on kaukana järkevästä ratkaisusta, koska koodaus on vierasta. Onneksi Etusivun luomista varten on myös luotu liuta helppokäyttöisiä työkaluja.

Gemilon ratkaisu tähän pulmaan on syksyllä julkaisemamme Fanisivukone. Fanisivukoneella luot yrityksen viralliselle Facebook-sivulle Etusivun helposti raahaamalla tarvittavat elementit paikalleen. Voit liittää sivullesi tekstiä, kuvia, syötteitä ja tuotekortteja. Jokaiselle elementille saa helposti asetettua näkyvyyden niin, että esimerkiksi tarjouskoodi näkyykin tarvittaessa vain Facebook-faneille.

Fanisivukoneen vuosimaksu on 120 euroa (sis. alv 23 %) tammi-helmikuussa 2011 tilauksen tehneille. Tällä summalla kone auttaa järjestelemään yhden Etusivu-välilehden yhdelle fanisivulle kaikkine ominaisuuksineen.

Fanisivukoneen avulla voimme myös tarjota räätälöidympiä ratkaisuja, kuten kyselyitä ja arvontoja. Esimerkiksi Särkänniemi arpoi ennen joulua elämyslahjakortteja Fanisivukoneella toteutetulla arvontasovelluksella osana normaalia Etusivua. Arvonnan jälkeen arvontaosio piilotettiin näkyvistä ja fanisivun ylläpito jatkuu samoilla työkaluilla kuin ennenkin.

Myös media- ja mainostoimistot saavat säästettyä työaikaansa käyttämällä Fanisivukonetta. Tarjoamme kumppaneille mahdollisuuden lähettää palveluun omia ulkoasuja; kone tekee niistä automaattisesti editoitavia teemoja. Usean fanisivun paketeissa Fanisivukone on lyömätön apu, koska kaikkien sivujen välilehtiä saa yhdestä paikkaa muokattua.

Mikäli kiinnostuit, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Yli 100 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot julkaistiin netissä

Maanantai, Elokuu 2, 2010

Arto Liukkonen // Kyllä, otsikon uutinen on jo vanha, mutta sain vasta äskettäin käsiteltyä vuotanutta dataa lähemmin. Tapauksessa on kyse siis tietoturva-asiantuntija Ron Bowlesin julkaisemista tiedostoista, joista käy selville yli 100 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot. Moni käyttäjä oli tästä vuodosta kauhuissaan, ja moni jopa aikoi poistaa profiilinsa tai sen tietoja.

Julkaistusta tiedostosta selviää muun muassa kaikkien Facebook-haussa mukana olevien käyttäjien url-osoite ja henkilökohtaisia tietoja.

- HS.fi

Media tottakai otti uutisen heti omakseen ja paisuttelivat asiaa reilusti. Helsingin Sanomien mukaan tietojen joukoissa oli käyttäjien “henkilökohtaisia tietoja”.

Mitä oikeasti “vuoti”?

Bowlesin julkaisema torrent-julkaisu pitää sisällään muutamia tekstitiedostoja, joissa on otteita käyttäjien tiedoista. Yksi tiedosto sisältää linkit käyttäjien julkiseen Facebook-profiiliin ja toinen tiedosto käyttäjien nimet. Loput tiedostot ovat erinäisiä statistiikkoja nimien perusteella, esimerkiksi yksittäisten nimien määrä, suosituimmat etunimet, suosituimmat etunimen ja sukunimen alkukirjaimen yhdistelmät, ja niin edelleen. Nimilistat ovat käytännössä merkityksettömiä, sillä näitä ei ole tiedostoissa yhdistetty käyttäjäprofiileihin. Käytännössä ne ovat siis kuin puhelinluettelo josta puuttuu osoitteet ja numerot.

Profiililinkit sisältävää tiedostoa käsittelemällä sain erotettua siitä käyttäjien ID-tunnisteet. Tämä tunniste on julkinen tieto ja se löytyy jokaisesta profiilista. Loin näiden tunnisteiden avulla pienen esimerkin, joka esittelee tämän “vuodon” vakavuutta. Esimerkki löytyy osoitteesta http://51.fi/fbleak/. Esimerkki on myös upotettu tämän blogimerkinnän loppuun. Selaamalla sivua alaspäin listaan latautuu uusia henkilöitä lähes loputtomiin (reilu 171 miljoonaa kappaletta). Paljoa tämän pahempaa tuolla vuotaneella datasetillä ei saa aikaiseksi. Löydätkö itsesi listalta? Tai kaverisi?

Huolestuitko itse tästä vuodosta? Oletko muuttanut yksityisyysasetuksiasi? Kysy ja kommentoi alle.

Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle

Perjantai, Kesäkuu 4, 2010

Katri Lietsala // Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsaus kertoo ymmärrettävällä kielellä ja selkeästi, mistä julkishallinnon kannattaa lähteä liikkeelle, kun hallinnon ihmiset miettivät sosiaalista mediaa ja vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin osallistumista.

Mukana on ideoita, mihin sosiaalista mediaa voi hyödyntää ja helppotajuisia neuvoja, miten virkamies voi osallistua sosiaaliseen mediaan. Oikeusministeriö julkisti katsauksen tänään.

Yksi katsauksen tärkeimpiä huomioita on minusta seuraava:

“Hallinnon ja virkamiesten käyttöön ottamat palvelut täydentävät muita työ- ja toimintamuotoja eivätkä yleensä korvaa niitä.”

Virassakin saa osallistua sosiaaliseen mediaan

Sosiaalisen median mahdollisuudet-katsauksen kirjoittajat ja katsauksen toimittanut Tuija Aalto nostavat erityisen hienosti esiin, miten virkamiehelläkin on lupa ottaa kantaa asioihin ja että virkamieskin voi olla sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä, vaikka osallistumista tietyt reunaehdot rajaavatkin.

Hallinnossa varmasti moni joutuu kieli poskessa miettimään, missä kohtaa virkarooli päättyy tai asia on riittävän kaukana omasta vastuualueesta, jotta keskusteluihin osallistuminen ei esimerkiksi aiheuta jääviyttä tai kansalainen käsitä väärin, missä roolissa hallinnon ihminen kulloinkin on läsnä.

Hyvä kuitenkin, että katsaus rohkeni ottaa niinkin paljon asiaan kantaa ja linjana on osallistuminen ja aktiivinen kuuntelu. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi kunnille, että tietohallinnon ei pidä estää pääsyä sosiaaliseen mediaan.

Hallinnon sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsaus on mainio! Tekijät ansaitsevat ison kiitoksen, koska se tuo tarvittavan tausta-aineiston, johon perehtymisen jälkeen on helpompi lähteä suunnittelemaan omaa sosiaalisen median strategiaa ja syventyä käytännön toimenpiteisiin.

Soveltajille jää ratkaistavaksi, mikä kanava sopii milloinkin ja miten eri toimialoilla voisi käyttää sosiaalista mediaa. Yleispätevää ohjetta on mahdoton antaa. Niinpä sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsauksessa neuvotaan, että kunkin julkishallinnon organisaation kannattaa laatia oma ohjeensa.

Uskoisin, että hallinnon sosiaalisen median esimerkkejä nähdään vielä monia tänä vuonna. Minulla oli ilo osallistua esimerkiksi ulkoasiainministeriön työskentelyyn sosiaalisen median sparraajana tänä keväänä. He ovat miettineet sosiaalista mediaa varsin monista näkökulmista ja myös soveltaneet jo käytännössä, kuten esimerkiksi Suomen Thaimaan suurlähetystö Bangkokissa teki Facebookissa Thaimaan levottomuuksien aikana. He tiedottivat nopeasti suomalaisille ulkonaliikkumiskielloista ja maan tilanteesta. Sivua seuraa liki 1 000 ihmistä.

Lakien tulkinta jää soveltajille

Neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi ja verkkosuunnittelija Oili Salminen vastaavat oikeusministeriössä sosiaalisen median hallinnolle tarjoamien mahdollisuuksien arvioinnista. He saanevat paljon kyselyjä, kun ohjeiden tekeminen alkaa, koska katsaus opastaa laatimaan sosiaalisen median ohjeet niin, että ne sopivat hallintolakiin, julkisuuslakiin, henkilötietolakiin ja virkamieslakiin. Lisäksi pitää vielä ottaa huomioon sananvapauslaki ja lait, jotka koskevat sähköisen viestinnän tietosuojaa ja työelämän tietosuojaa.

Ehkäpä siksi katsaus on nimetty katsaukseksi eikä ohjeeksi tai suositukseksi, koska näin voidaan jättää vastuuta enemmän kentälle, kun vielä erikseen korostetaan, ettei  kyseessä ole suositus.

“Tämän katsauksen tarkoituksena ei ole antaa suosituksia edellä mainittujen säädösten soveltamisesta sosiaalisen median käyttöön.”

Toisaalta tämä on ihan ymmärrettävää, kun miettii, miten monella tavalla sosiaalista mediaa voi soveltaa. Tapauskohtaisesthan nuo on todennäköisesti pakko miettiä.

Mihin hallinto voi käyttää sosiaalista mediaa?

Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle -katsaus listaa hallinnon viestintätehtäviksi seuraavat:

  • kansalaisten informointi
  • neuvonta ja
  • osallistumismahdollisuuksien edistäminen.

Sosiaalinen media soveltuu näihin kaikkiin, ja jos jossakin ministeriöistä, kunnista tai julkishallinnon muissa organisaatioissa vielä mietitään, pitäisikö sosiaalista mediaa käyttää, katsauksen lukeneelle vastaus pitäisi olla varsin selvä.

“Sosiaalisen median avulla näitä toimia on mahdollista toteuttaa ja samalla voidaan paremmin tavoittaa erilaisia kohderyhmiä, muiden muassa erikielisiä ja eritaustaisia.”

Mukavaa, että katsaus huomioi – joskin lyhyesti – sosiaalisen median myös sisäisen viestinnän työkaluksi. Ehkäpä katsaukseen lisätään vielä jokin päivä esimerkkejä, miten sosiaalinen media tehosti paitsi sisäistä, myös hallinnon eri organisaatioiden keskinäistä viestintää.

Gemilo Socialin näkökulmasta alla oleva on varsin mielenkiintoinen toteamus, koska pyrimme sosiaalisen median keinoin toimivalla intranetillä juuri tähän:

“Sosiaalisen median käyttö organisaation sisäisenä toimintatapana tarjoaa mahdollisuuksia parantaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä sekä kerätä tehokkaasti osaamispääomaa. Johtamisessa uusien välineiden ja tapojen hyötyinä voidaan nähdä tiedonkulun ja vuorovaikutuksen lisääminen.”

Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle-katsauksen valmisteli oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö yhteistyössä hallinnon ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Katsaus julkistettiin tänään. Katsauksen kehittymistä voi seurata osoitteessa: http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Sosiaalisenmedianmahdollisuudethallinnollepa