Vain sinä itse voit järjestää aikaa ideointiin. CC Roby Ferrari

Katri Lietsala // Sitä enemmän on mahdollisuuksia ideoida, mitä enemmän on kiinnostusta tutustua monenlaisiin asioihin, omaa uskallusta tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa ja on kykyä pitää silmänsä avoinna.

- Hulluille ärsykkeitä tulee niin paljon, ettei niitä pysty jäsentämään. Älykäs saa havainnot nippuun. Stressi aiheuttaa, että mennään jo sekaisin. Jos tietty määrä ärsykkeitä tulee koko ajan, älykkyys alenee ja lopulta siitä seuraa burnout. Marko Parkkinen, Futupack-seminaari, Hanasaari 23.3.2010.

Näkemykset ovat kokemusten muokkaamia. Jotta ideoissa ei alkaisi toistaa itseään, kannattaa katsella kriittisesti omaa maailmankuvaansa ja yrittää ymmärtää, miksi ajattelee maailmasta niin kuin ajattelee tai miksi vieruskaveri näkee asiat mahdollisesti toisin.

- Ei tarvita kuin kaksi hyvin keskinkertaista ihmistä muodostamaan kollektiivinen nerouden tila. Tyhmin määrittää yhteistyön maksimitason, koska se, jolla on pienin kartta, hyväksyy vain oman siivunsa verran koko potentiaalista. Pitäisi kiinnostua siitä, mikä on oman ajattelutapamme näkökulmasta täysin väärin ja kysyä: “Tämä on mielenkiintoista: Miksi sinä noin ajattelet?”

Yrittäjä suhtautuu
optimisesti maailmaan
ja muihin ihmisiin

Parkkinen listasi yritysideoiden perustuvan maailmaankuvaan ja lahjakkuuteen. Kolmantena ulottuvuutena on mahdollisuus tai tunneäly.

- Jos toisen maailmakuva on liian erilainen, ihminen lopettaa suvaitsemisen ja menee tekemään juttuja muiden kanssa. Jos huomaa, että aina käy niin, pitää pysähtyä peilin eteen ja kysyä, onko ainoa nero ja jumaluus, joka on laskeutunut maan pinnalle vai voisiko omassa toiminnassa olla jotain parannettavaa.

Uskon samaan kuin Parkkinen. Jos pystyy näkemään toisen ajatuksissa jotain hyvää, pärjää paitsi ihmissuhteissa, myös liiketoiminnassa paremmin.

Tosin Gemilon aikana olen huomannut, että joskus on vaikea ajatella muista hyvää. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun meiltä on pyydetty esimerkiksi tarjouksia vain siksi, että kilpailijat ovat halunneet udella ideat, hinnat ja tiedot tekijöistä. Olen ajatellut, että ehkä olisi aika uudenlaiselle avoimuudelle ja listata kaikki nämä yritykset. Jos haluat pysyä pois tuolta listalta, älä tee meille vale-tarjouspyyntöjä.

Salailu hidastaa
idean kehittymistä
toiminnaksi

Suomessa on tapana tehdä asioita hiljaa ja harkiten. Tämä koskee jopa ideointia ja niiden toimivuuden testausta. Periaatteena näyttäisi olevan, että ennemmin tusina selvityksiä ja niihin rahaa kuin suoraan kiinni tekemiseen niin, että oppisi kokeilun ja erheiden kautta. Tai sitten pakerretaan omassa tuotekehityksessä vuosikausia ja kilpailijat ovat jo vallanneet markkinat keskeneräisemmällä palvelullaan sillä välin.

- Tehdään 25 vuotta omaa juttua ja sitten tuodaan se markkinoille. Lisäksi on salauspolitiikka, ettei kerrota kenellekään mitään: “Kun se on liikesalaisuus!” Ei niihin kukaan ehdi täällä tarttua niin, että siitä olisi haittaa, Marko Parkkinen kuittasi.

Ideavaiheessa jokaisella on vastuu nähdä jokaisessa ideassa jotain hyvää, mutta tavallisempaa on, että jos joku keksii idean ja uskaltaa kertoa sen ääneen, vastustusta saa kohdata joka kerta.

- Jumalan vastainen, mahdoton toteuttaa ja olisinhan mä sen itsekin keksinyt, jos olisin jaksanut lähteä keksimään, mutta kun en jaksanut. Silloin tietää keksineensä uutta, kun ihmiset sanovat, ettei idea onnistu.

Parkkinen puhui ideasta, että se on kuin vesipisara, jossa on roska. Vertaus ei ehkä ole ihan niin kirkas kuin ajatus sen takana, mutta kyllä siitä ymmärtää, mitä hän ajaa takaa.

- Suomessa ajatellaan, että tehdään tämä valmiiksi ja puhutaan siitä sitten. Me eristetään roska kaikesta kosteudesta ja siitä ei tule ikinä pisaraa. Jos joku on jo alkanut tehdä jotain samanlaista, silloinhan voi yhdistää kaksi ideaa, ja jos joku alkaa kopioida ideaasi, sittenhän teitä on kaksi, joista parempi pärjää. Ei siinä ole mitään kamalaa.

- Pirukaan ei tiedä, mikä on paras idea. Applen tapa vapauttaa ihmiset miettimään hölmöjä juttuja on tehokasta. Kun idea on sitten vesipisara-vaiheessa, kysy kysymys, joka on kaikkein vaikein: Miksi tämä mun idea on huono?

Parkkinen tuli tunnetuksi Mainostoimisto Bobista, mutta on kaikkiaan ollut perustamassa lukuisia yrityksiä ja mukana yhdessä konkurssissa, mikä osoittanee, että ideoita on tullut kahlattua läpi. Hän puhui Tekesin järjestämässä Futupackin tilaisuudessa, jossa olin tällä viikolla itsekin puhumassa, miten pakkausteollisuus voisi hyödyntää sosiaalista mediaa.

Millainen on oman yrityksesi näkemys sosiaalisesta mediasta? Olisiko korkea aika tehdä jotain? CC AndyArmstrong

Katri Lietsala // Sosiaalisen median ohjeistus on hyvä apuväline organisaation työntekijöille ja johdolle, kun yksittäiset ihmiset miettivät keskellä työarkeaan, miten sosiaaliseen mediaan pitäisi suhtautua ja mitä oma työnantaja onkaan mieltä, jos Facebook-sivua pitää auki tai avaa Twitter-tilin.

Sosiaalisen median ohje voi esimerkiksi

• vähentää ihmisten mahdollista arkuutta osallistua verkossa
• näyttää, mitä oma työnantaja ajattelee sosiaalisesta mediasta
• listata missä yritys ja sen palvelut ja tuotteet mahdollisesti jo näkyvät
• opastaa käytännössä, miten työntekijänä kannattaisi osallistua vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin työajalla
• ja mitä tulisi huomioida myös työajan ulkopuolella.

Kaikkea ei voi silti ohjeistamallakaan ohjata, saati estää. Tuskin ainakaan Vodafonen tviitin kaltaista rykäisyä. En usko, että tämä jää viimeiseksi tapaukseksi, sillä sosiaalinen media on samanlainen kuin sitä käyttävät ihmiset. Hyvänä päivänä loistava, mutta huonona päivänä tyytymättömyys saattaa purkautua odottamattomalla tavalla.

Esimerkiksi VodafoneUK:n tapauksessa Vodafone ei minusta yrityksenä ole vastuussa yhden ihmisen viserryksestä enää sen jälkeen, kun se on selkeästi reagoinut tapahtuneeseen. Ihmiset tekevät yrityksestä omat päätelmänsä todenäköisesti enemmän sen perusteella, mitä tilanteen jälkeen tapahtuu ja miten heidän omaan henkilökohtaiseen kokemukseensa suhtaudutaan kuin siihen, millainen yksittäinen tviitti kanavasta kaikui.

Tosin jos selviää, että työntekijää on kohdeltu yrityksessä kaltoin, saattaa sekin toki vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen  ja asettaa yrityksen syylliseksi välillisesti myös kyseiseen tviittiin. Yrityskuvaan on silti tässäkin enemmän merkitystä ihan konkreettisilla toimilla: mitä tuli tehtyä, miten tilanne korjataan ja miten siitä kerrotaan asiasta kiinnostuneille.