Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘luottamus’

Ideoinnin perusteet

Sunnuntai, Maaliskuu 28, 2010

Vain sinä itse voit järjestää aikaa ideointiin. CC Roby Ferrari

Katri Lietsala // Sitä enemmän on mahdollisuuksia ideoida, mitä enemmän on kiinnostusta tutustua monenlaisiin asioihin, omaa uskallusta tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa ja on kykyä pitää silmänsä avoinna.

- Hulluille ärsykkeitä tulee niin paljon, ettei niitä pysty jäsentämään. Älykäs saa havainnot nippuun. Stressi aiheuttaa, että mennään jo sekaisin. Jos tietty määrä ärsykkeitä tulee koko ajan, älykkyys alenee ja lopulta siitä seuraa burnout. Marko Parkkinen, Futupack-seminaari, Hanasaari 23.3.2010.

Näkemykset ovat kokemusten muokkaamia. Jotta ideoissa ei alkaisi toistaa itseään, kannattaa katsella kriittisesti omaa maailmankuvaansa ja yrittää ymmärtää, miksi ajattelee maailmasta niin kuin ajattelee tai miksi vieruskaveri näkee asiat mahdollisesti toisin.

- Ei tarvita kuin kaksi hyvin keskinkertaista ihmistä muodostamaan kollektiivinen nerouden tila. Tyhmin määrittää yhteistyön maksimitason, koska se, jolla on pienin kartta, hyväksyy vain oman siivunsa verran koko potentiaalista. Pitäisi kiinnostua siitä, mikä on oman ajattelutapamme näkökulmasta täysin väärin ja kysyä: “Tämä on mielenkiintoista: Miksi sinä noin ajattelet?”

Yrittäjä suhtautuu
optimisesti maailmaan
ja muihin ihmisiin

Parkkinen listasi yritysideoiden perustuvan maailmaankuvaan ja lahjakkuuteen. Kolmantena ulottuvuutena on mahdollisuus tai tunneäly.

- Jos toisen maailmakuva on liian erilainen, ihminen lopettaa suvaitsemisen ja menee tekemään juttuja muiden kanssa. Jos huomaa, että aina käy niin, pitää pysähtyä peilin eteen ja kysyä, onko ainoa nero ja jumaluus, joka on laskeutunut maan pinnalle vai voisiko omassa toiminnassa olla jotain parannettavaa.

Uskon samaan kuin Parkkinen. Jos pystyy näkemään toisen ajatuksissa jotain hyvää, pärjää paitsi ihmissuhteissa, myös liiketoiminnassa paremmin.

Tosin Gemilon aikana olen huomannut, että joskus on vaikea ajatella muista hyvää. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun meiltä on pyydetty esimerkiksi tarjouksia vain siksi, että kilpailijat ovat halunneet udella ideat, hinnat ja tiedot tekijöistä. Olen ajatellut, että ehkä olisi aika uudenlaiselle avoimuudelle ja listata kaikki nämä yritykset. Jos haluat pysyä pois tuolta listalta, älä tee meille vale-tarjouspyyntöjä.

Salailu hidastaa
idean kehittymistä
toiminnaksi

Suomessa on tapana tehdä asioita hiljaa ja harkiten. Tämä koskee jopa ideointia ja niiden toimivuuden testausta. Periaatteena näyttäisi olevan, että ennemmin tusina selvityksiä ja niihin rahaa kuin suoraan kiinni tekemiseen niin, että oppisi kokeilun ja erheiden kautta. Tai sitten pakerretaan omassa tuotekehityksessä vuosikausia ja kilpailijat ovat jo vallanneet markkinat keskeneräisemmällä palvelullaan sillä välin.

- Tehdään 25 vuotta omaa juttua ja sitten tuodaan se markkinoille. Lisäksi on salauspolitiikka, ettei kerrota kenellekään mitään: “Kun se on liikesalaisuus!” Ei niihin kukaan ehdi täällä tarttua niin, että siitä olisi haittaa, Marko Parkkinen kuittasi.

Ideavaiheessa jokaisella on vastuu nähdä jokaisessa ideassa jotain hyvää, mutta tavallisempaa on, että jos joku keksii idean ja uskaltaa kertoa sen ääneen, vastustusta saa kohdata joka kerta.

- Jumalan vastainen, mahdoton toteuttaa ja olisinhan mä sen itsekin keksinyt, jos olisin jaksanut lähteä keksimään, mutta kun en jaksanut. Silloin tietää keksineensä uutta, kun ihmiset sanovat, ettei idea onnistu.

Parkkinen puhui ideasta, että se on kuin vesipisara, jossa on roska. Vertaus ei ehkä ole ihan niin kirkas kuin ajatus sen takana, mutta kyllä siitä ymmärtää, mitä hän ajaa takaa.

- Suomessa ajatellaan, että tehdään tämä valmiiksi ja puhutaan siitä sitten. Me eristetään roska kaikesta kosteudesta ja siitä ei tule ikinä pisaraa. Jos joku on jo alkanut tehdä jotain samanlaista, silloinhan voi yhdistää kaksi ideaa, ja jos joku alkaa kopioida ideaasi, sittenhän teitä on kaksi, joista parempi pärjää. Ei siinä ole mitään kamalaa.

- Pirukaan ei tiedä, mikä on paras idea. Applen tapa vapauttaa ihmiset miettimään hölmöjä juttuja on tehokasta. Kun idea on sitten vesipisara-vaiheessa, kysy kysymys, joka on kaikkein vaikein: Miksi tämä mun idea on huono?

Parkkinen tuli tunnetuksi Mainostoimisto Bobista, mutta on kaikkiaan ollut perustamassa lukuisia yrityksiä ja mukana yhdessä konkurssissa, mikä osoittanee, että ideoita on tullut kahlattua läpi. Hän puhui Tekesin järjestämässä Futupackin tilaisuudessa, jossa olin tällä viikolla itsekin puhumassa, miten pakkausteollisuus voisi hyödyntää sosiaalista mediaa.

Tarvitsemme rohkeutta luoda käytäntöjä

Keskiviikko, Syyskuu 30, 2009

Katri Lietsala // Uuteen ei voi hypätä suoraan edes sosiaalisessa mediassa, koska organisaation kulttuuri voi olla sellainen, ettei se sulata sosiaalisen median kaikkia vaateita, kuten keskeneräisyyttä, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, jossa tekijöillä on aina kasvot ja heidät tiedetään.

Jotta jotain sosiaalisesta mediasta voitaisiin joskus soveltaa, kannattaa varautua, että arkipäiväistyminen saattaa viedä vuosia ja vaatii aina ihmisten sitoutumisen ja motivoinnin lähteä mukaan. Muuten käytännöt pysyvät ennallaan.

Juha-Matti Arola Koneelta muistutti Mindtrekin paneelissa tänään, että vanha tapa on luoda yrityksen prosessit siellä, missä ei tunneta yhtään työympäristöä, kun taas sosiaalisessa mediassa kaikki lähtee tekijästä itsestään: alhaalta ylöspäin.

Lisäksi olisi hyvä ajoissa oppia, että johtaja on ennemmin valmentaja kuin joku, joka sanoo, mitä työntekijä tekee. On myös pyrittävä luomaan helpoin mahdollinen väline, koska yrityksillä ei ole varaa palkata henkilöitä vain neuvomaan jonkin työkalun käytössä.

- Laiskuuttamme olemme esimerkiksi Koneella luoneet yhden tilan, jonne pääsee 24 tuntia päivässä. Sinne pääsee virtuaalisesti ja osasto saa oikeudet tehdä tilan niin kuin haluaa. Tosin IT ei tietysti tykkää, kun sitä ei voi kontrolloida, mutta pitää antaa kukkien kukkia. Juha-Matti Arola

Teemu Salovaara Elisasta listasi, että yritysten motiivina on säästää kuluissa ja hyötyä sosiaalisen median sovelluksista. Silloin niihin on mahdollista sijoittaa.

Salovaara arvioi, että Elisa on sosiaalisessa mediassa nyt kokeiluvaiheessa eikä sosiaalisen median isointa juttua ole ehkä vielä löydetty, vaikka juttuja testaillaan.

Yksi Elisan haasteista on ollut järjestää hajautetussa organisaatiossa viestintä. Elisalla on toimipisteitä esimerkiksi Kemijärvellä, Helsingissä ja Turussa.

- Nyt järjestetään verkkotapaamisia, bloggausta ja wikejä sekä SharePoint. Se edellyttää kuitenkin vanhojen työskentelytapojen rikkomista, jotta voi omaksua uudet tavat. Teemu Salovaara

Salovaara nauratti yleisöä kertomalla työntekijästä, joka sai eri osastolta SharePointin kautta tiedostoja, mutta ei tiennyt kenen kanssa teki töitä, koska tiedostoista ei varsinaisesti puhuttu yli osastorajojen.

- Sovimme, että edes kerran kuussa ihmisten on keskusteltava keskenään. Media ei merkitse, mutta se, että ihmiset viestittävät enemmän ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Jouni Kantonen RedTailMediasta korosti, että sosiaalisen median sovellukset tarkoittavat paljon enemmän markkinoinnille kuin pelkkää viestintää.

- Suomessa suurin osa yrityksistä on peloissaan ja johtajat etsivät säästöjä sen sijaan, että loisivat mahdollisuuksia luoda lisäarvoa asiakkailleen. Jouni Kantonen

Kirjailija, konsultti ja bloggaaja David Coleman tarinoi isosta amerikkalaisesta sairaalasta. Vaikean taloustilanteen vuoksi sairaalassa oli niin iso budjettivaje, että sen vuoksi 600 ihmistä olisi pitänyt irtisanoa.

Sairaala päätti nostaa esiin asian sähköpostitse ja blogissa, jotta ihmisistä ei tarvitsisi luopua. Lisäksi pidettiin tapaamisia ihmisten kanssa myös kasvotusten. Lopulta irtisanottavien määrä kutistui alle sataan.

- Organisaatio on avautunut ja puhuu online asioista, se myös vertailee parhaita käytäntöjään muiden vastaavien sairaaloiden kanssa. David Coleman

Juha-Matti Arola, KONE, kertoi esimerkin, miten sosiaalista mediaa hidastavat usein organisaatioiden omat tietohallintorutiinit.

- Voimme avata palomuurin, mutta sinun pitäisi ensin valita kotona YouTube-video, jonka haluat katsoa?? Meidän tulisi luopua salasanoista ja käyttöoikeuksista, koska ne voi yrityksessä laittaa projektipäällikölle, joka voi antaa oikeudet niille, joiden kuuluu tietää kyseisistä sisällöistä. Juha-Matti Arola, KONE

Joskus yrityksen on paras luottaa terveeseen järkeen lakimiesten sijaan.

- Omiin ihmisiin pitää luottaa, he ovat omaa väkeä. Jouni Kantonen, RedTaiMedia

David Coleman tiivisti lopussa tilanteen yrityksille, jotka miettivät, ottaisivatko ne yhteisöllisiä työkaluja käyttöön vai ei. Muut panelistit komppasivat. Pienille yrityksille annettiin myös vinkiksi ostaa sosiaalisen median ratkaisut ulkopuoliselta palveluna.

- Riski on jättää tekemättä kuin olla tekemättä. Muuten olet ulkona markkinoilta. David Coleman, Collaborative Strategies

Ideoiden liikakalastelu hidastaa markkinoita

Maanantai, Maaliskuu 30, 2009

Noise

Helposti tarkkailtavissa, mutta ekosysteemi kadoksissa.

Katri Lietsala // Pieniä yrityksiä työllistävät tarjouspyynnöt, joihin uhrataan aikaa ja mietitään ideat, aikataulut ja usein myös käyttöliittymäkuvat valmiiksi. Kun tarjouskierros on ohi, potentiaalisena pidetty asiakas saattaa todeta, että emme vielä tilaakaan mitään tai yritys toteuttaa koko jutun itse. Tämä on ajanhukkaa kaikille niille yrityksille, joilta tarjous on pyydetty.

Mikä mahtaa olla yhteenlaskettu summa euroissa, joka menetetään tarjouskilpailuihin turhaan uhratuissa päivissä? Ei harmittaisi ollenkaan niin paljon, jos olisi hävinnyt tarjouskilpailussa parhaalle kilpailijalle kuin jos huomaa, ettei kukaan saanut kauppaa. Silloin käy mielessä, että tarjouspyynnön jättäjä vain uteli ideat, kun ei niitä itse keksinyt tai teetti ilmaiseksi muilla hankkeensa suunnittelutyön, kun ei konsultoinnista halunnut erikseen maksaa.

Haluan kiittää diplomi-insinööri Tapio Hintikkaa, joka antoi suuryritysten kuulla kunniansa “pienten yritysten ryöstöviljelystä“. Kiitos myös Talouselämälle, että arasteltu aihe nostettiin esiin.

”Kun pienen firman yhteistyötarjous on jätetty, ison firman ekspertit tulevat tekemään syväkartoitusta. — Syväkartoituksen jälkeen pikkufirmaa pyydetään jättämään vielä uusi tarjous. Jonkun ajan kuluttua tulee kuitenkin ilmoitus, että me tehdäänkin tämä itse.” - Tapani Hintikka, Talouselämä 27.3.2009 8:55.

Gemilolla on valitettavasti kokemuksia tästä. Eräs suuryritys pyysi kaksi kertaa tarjouksen ja kävimme niin sanottuja asiantuntijakeskusteluita, kunnes ymmärsimme, että tarjouksenpyytäjä vain imi tietoja eikä ollut alunperinkään tilaamassa mitään.

Toinen tapaus paljastui vastikään, joten siksikin Hintikan puheenvuoro kävi sydämeen.

Kävimme ehdottamassa yhteistyötä viime kesänä monikansalliselle suuryritykselle. Yritys ei ollut pyytänyt tarjousta, vaan Gemilo ehdotti, miten he saisivat lisää liiketoimintaa. Yrityksen yhteyshenkilö kiitteli hyvästä ideasta, jota ei ollut tullut ajatelleeksi ja kehotti lähettämään lisätietoja. Nyt yritys on toteuttanut itse tarjoamastamme palvelusta perusversion.

Jos olisimme tehneet yhteistyötä, kaikki olisivat hyötyneet ja käyttäjillä olisi paljon parempi palvelu käytettävissä.

** Valokuva: ekstranoise / Creative Commons.

Tiukka taloustilanne saattaakin vain edistää sosiaalisen median markkinoita

Keskiviikko, Tammikuu 14, 2009

Katri Lietsala // Sosiaalinen media voi olla yhtä hyvin esimerkiksi työkalu yrityksen sisäiseen käyttöön tai tapa miten yritykset pitävät yhteyttä toisiin yrityksiin. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa ”uudenlaisen liittymän kuluttajaan” (B2C), kuten Kaija Pöysti Aldanellasta tiivisti eilen ICT-Werstaalla.

- Kuluttajasovelluksilla haasteet ovat melkoiset. Käyttäjiä täytyy olla todella paljon ennen kuin alkaa tulla kassavirtaa. Muxlim on hieno esimerkki, että Suomestakin voi tulla menestyvä kuluttajapalvelu, Pöysti arvioi.

Pöystin mukaan kuluttajia potentiaalisempi markkina on yrityksissä.

- Yritysasiakkaista saa kassavirtaa. Heille voi tehdä pienempiä ja isompia juttuja, jotka liittyvät sosiaaliseen mediaan.

Taloustilanteen heikennyttyä moni yritys joutuu miettimään, mistä säästää, miten saada luotua uutta liiketoimintaa tai kehitettyä olemassa olevaa.

- Esimerkiksi asiantuntemuksen löytäminen on yhä tärkeämpää yrityksissä ja siinä sosiaalinen media voi auttaa, Pöysti pohti listatessaan yritysten syitä ottaa sosiaalisen median työkaluja käyttöön.

Näppärimmät firmat miettivät uusien sosiaalisen median palvelujen merkitystä liiketoiminnan ja yrityksen strategian näkökulmasta: ei vain IT-osastolla, viestintäyksikössä tai markkinointitiimissä.

Paljon on jo muuttunut, mutta silti näyttää, että sosiaalinen media kulkeutuu yrityksiin yrityksen työntekijöiden mukana sen sijaan, että se tulisi liiketoiminnan johdon päätöksestä. Pöysti kuvaili, miten ihmiset oppivat ensin kotonaan käyttämään online-työkalua ja sen jälkeen työpaikalla miettivät, miksi töissä ei toimi kaikki yhtä sujuvasti.

Kätevien työkalujen ansiosta työnteko olisi paitsi nopeampaa, yleensä myös mukavampaa.

- Kun ihminen kotona hakee Googlella, hän haluaa samanlaiset hakuominaisuudet myös töihin.
- Eräs amerikkalainen vendor sanoi, että 95 %:ia IT-ratkaisuista tukee bisnesprosesseja, mutta 60-80 %:ia työntekijöiden ajasta kuluu poikkeuksiin bisnesprosesseista.

Kaija Pöysti neuvoo yrityksiä huomioimaan myös ne osallistujat, jotka eivät heti näytä aktiivisimmilta: toisin sanoen ole eniten äänessä ja ota tilaa haltuun.

- Hiljaiset tekevät tärkeää tukityötä. Kun myynnin tukijärjestelmässä saa pisteitä myös, jos auttaa toisia, muuten näkymättömäksi jäävä työ saadaan näkyväksi. Konsulttien saama ranking vaikuttaa suoraan palkkaan ja bonuksiin. Näin ei ole enää merkitystä vain sillä, mitä mieltä pomo on.

Kävimme läpi keskustelupaneelissa, johon itsekin osallistuin, miten  tärkeää on, että asiakas osaa kuvata ongelman, jonka haluaa sosiaalisen median avulla ratkaista tai tavoitteet, joihin uusien työkalujen avulla pyrkii. Sen jälkeen sosiaalisen median yrittäjän on paljon helpompi suositella oikeat ratkaisut. Konsultti voi toki sparrata jo ideointivaiheessakin tai tehdä nykyisestä tilanteesta selvityksen, johon liittää suositukset.

Tosin joskus sosiaalinen media ei auta. Esiselvityksessä tai pilotin aikana saatetaan huomata, että ensin täytyy olla valmis muuttamaan organisaatiokulttuuria: tapaa viestiä, tehdä töitä ja jakaa vastuuta.

Vastaavasti sosiaalisen median yrittäjien tulisi muistaa, että asiakasyritykset yleensä miettivät, onko sosiaalista mediaa jo muilla käytössä ja millaisia kokemuksia sosiaalisesta mediasta on saatu. Ensimmäisenä uskaltaa olla vain harva edelläkävijä.

Pöystillä oli antaa hyvä neuvo sosiaalisen median yrittäjille ja konsulteille:

- Mitä enemmän on näyttää käytännön esimerkkejä, sen parempi. Älä mene firmaan ja kuvittele, että ne kaikki on Facebookissa. Älä kuvittele, että 12-tuntista päivää tekevä projektipäällikkö sanoo ‘yes’, jos ehdottaa, että hän alkaisi tehdä blogia. Sehän on vain vielä yksi asia kaiken päälle.

On helppo olla Pöystin kanssa samaa mieltä. Sosiaalinen media ei pelasta päivää, jos se jää irralliseksi työrutiineista. Työntekijöiden koulutukseen tulisikin aina jättää resurssia, ja jos jossain on pakko säästää, niin muutamassa lisäominaisuudessa sen sijaan, että nipistää budjettia palvelun käyttöopastuksesta.

Perusinformaatiota sosiaalisesta mediasta tarvitaan edelleen.

- Asiakkaat eivät tiedä, että wikin voi laittaa palomuurin sisälle. Se pitää kertoa, Pöysti huomautti.

Samoin kaivataan vastuullisuutta ja luottamusta.

- Jos jossakin pamahtaa voimala a 200 miljoonaa, pitää pystyä näyttämään, ettei ole väärää ohjetta vaikkapa wikissä. Yrityksillä on lain määräämiä velvoitteita, joita ei voi ohittaa, kun sosiaalista mediaa otetaan käyttöön.

Jos sinä luotat, minäkin luotan

Torstai, Lokakuu 16, 2008

Katri Lietsala // Verkkosivustoon, sisältöön, sisällöntuottajaan tai varsinaisen sivuston omistajaan luotetaan, jos käyttäjä tuntee ne maineeltaan hyviksi. Luottamusta voi lisätä myös erilaisin käytännön keinoin, sillä ihmiset käyttävät joskus oikopolkuja päätelläkseen, voiko johonkin sisältöön luottaa vai ei.

Sen sijaan, että käyttäjät pohtisivat pelkästään sisältöä, he arvioivat, vaikuttaako domain-nimi luotettavalta, milloin sisältöä on viimeksi päivitetty ja mitä tietoa tekijästä on saatavilla. Päättelyyn saattaa vaikuttaa myös muiden lukijoiden määrä ja etenkin se, onko käyttäjällä itsellään sivustossa jo oma profiili tai käyttäjätunnus.

Benjamin H. Detenberin mukaan luottamus perustuu myös käyttäjäpalautteeseen, jonka herättämä luottamus on kiinni paljolti siitä, kuka puhuu kenen kanssa ja montako arviota ihminen on antanut. Käyttäjät saattavat myös katsoa, millainen ryhmä on kyseessä, onko mielipide marginaaliryhmän vai isomman joukon antama tai hyväksymä.

Sisältö ei silti välttämättä ole luotettavaa, mutta se vain havainnoidaan luotettavaksi. Etenkin silloin ollaan pulassa, jos vain määrän perusteella uskotaan, että jokin asia voidaa todeta luottamuksella todeksi, koska tieto esimerkiksi esiintyy verkossa niin monta kertaa.

- Luottamukseen vaikuttaa kaikki se metadata, joka auttaa meitä havainnoimaan. Meihin ei vaikuta vain, mitä itse ajattelemme, vaan myös se, mitä muut ajattelevat. – Benjamin H. Detenber -

Detenberg oli kollegoineen käyttänyt tutkimuksessaan HMS-mallia (Heuristic Systematic model). Mitä sitoutuneempi käyttäjä on, sitä systemaattisemmin luottamus rakentuu ja huomio kohdistuu sisältöön, kun taas käyttäjät, jotka eivät ole niin sitoutuneita palveluun, käyttävät heuristista prosessointia (?): He seuraavat johtolankoja, jotka eivät ole suoraan varsinaisessa sisällössä.