Katri Lietsala // Osallistumme MindTrekissa Kansalaisosallistujan työkalut ( in english Apps for Democracy) -sarjaan sekä konsepti-idealla että valmiilla palvelulla. Anna äänesi viimeistään 30.9.2009. Eniten ääniä saanut työ palkitaan. Kilpailutöitä on kaikkiaan 23.

Kuvasin alle lyhyesti kilpailutyöt, joilla Gemilo on mukana kilpailussa:

Hilmappi (www.hilmappi.fi) on jokaisen Hilma-hankintatietokannan kanssa tuskailleen unelma. Sen avulla yritykset säästävät työaikaa ja tekijöiden on helpompi valita Hilmaan lisätyistä  julkishallinnon tarjouspyynnöistä ne, joihin osallistua.

Hilmapissa hankintailmoitukset näkee kartalla, jolloin on helppo yhdellä silmäyksellä kurkata esimerkiksi vain oman kotikaupungin lähellä olevat tarjoukset, jos toimituksia ei tee koko Suomeen.

Lisäksi Hilmapissa saa merkittyä hankintailmoituksia suosikeiksi, jolloin niihin voi palata myöhemmin. Hilmassa joutuisi haun aloittamaan aina alusta. Hilmassa ei saa myöskään poistettua näkyvistä niitä tarjouspyyntöjä, jotka on jo katsonut ja todennut omalle yritykselleen turhiksi. Hilmappi auttaa tässäkin.

Hilmappi tarkoittaa, että aiempaa useammalla yrityksellä on realistiset mahdollisuudet edes löytää hankintatarjous, mikä edesauttaa avointa kilpailua ja toivottavasti tuottaa sitä kautta kunnille, valtiolle, yliopistoille, oppilaitoksille jne. paremman valikoiman, mistä valita toteuttaja.

YTV-reittiwidget työpöydälle on vasta konsepti, mutta tavoitteenamme on toteuttaa se heti, kunhan saamme koottua riittävät resurssit widgetin tekemiseen. Ideana on, että joukkoliikenteen käyttäjän ei tarvitse enää avata selainta ja mennä erikseen YTV Reittioppaaseen katsoakseen sieltä seuraavan bussiyhteyden, jos edellinen vuoro ehti jo mennä. Sen sijaan tulevan bussiyhteyden näkee suoraan oman tietokoneensa työpöydältä. 

Tavoitteena on sulavoittaa julkisen liikenteen käyttämistä ja auttaa kiireisiä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta jumittavat toimistossa tietokoneensa ääressä niin, että muutama vuoro ehtii jo mennä – ja pitää taas katsoa erillisellä haulla uusi, seuraava bussi, johon saattaisi jo päästä.

Henkilökohtaisesti toivon, että Gemilo saa tehtyä widgetin mahdollisimman nopeasti omalle bussireitilleni. Se olisi kätevää ;) Hilmappi on jo säästänyt meidän työaikaamme Gemilossa rutkasti, joten uskallan suositella sitäkin.

Katri Lietsala // Miltei 60 %:ia Gemilon sosiaalisen median kyselyyn vastanneista yrityksistä ja 96 %:ia kunnista arvioi, etteivät ne osaa hyödyntää sosiaalista mediaa tarpeeksi hyvin. Moni vastanneista ilmoitti tietävänsä,  mitä ovat sosiaalinen media ja sille tyypilliset ominaisuudet, kuten syötteet ja avainsanat, mutta käytännön toteutuksia oli etenkin kunnissa vain harvalla ja omaa sosiaalisen median strategiaa vielä harvemmalla.

Sosiaalinen media suomalaisyrityksissä ja kunnissa -selvityksemme perusteella näyttää, että sosiaalisen median markkinat ovat oikeasti Suomessa varsin alullaan. Monet yrityksistä ja kunnista vasta miettivät blogeja, wikejä, yhteisöalustoja ja Facebook-sovelluksia.

Sosiaalisen median kyselyyn vastanneet ajattelivat yllätyksettömästi sosiaalisen median soveltuvan markkinointiin ja viestintään. Myös verkostoituminen nousi esiin niin kuntien kuin yritysten vastauksissa. Ehkä vuoden kahden kuluttua mukana on jo vahvemmin näkemyksiä sosiaalisen median hyödyntämisestä vaikkapa strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja hiljaisen tiedon siirtoon – tai jopa ansaintaan.

Lue Gemilon white paper Sosiaalinen media suomalaisyrityksissä ja kunnissa. Tulokset perustuvat 87 vastaajan aineistoon, joka kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2009. Kyselyistä toiseen kutsuttiin 50 suurta tai keskisuurta yritystä, ja toinen kysely osoitettiin Suomen sadalle suurimmalle kunnalle. Kyselyn toteutti Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Anna Savisaari. Kiitos Anna, harjoittelustasi Gemilossa ja tsemppiä opintoihin!

Katri Lietsala // Sulkavan vt. kunnanjohtaja Sami Sulkko lopetti bloginsa, koska osa kunnanvaltuutetuista ja sulkavalaisista päätteli kunnanjohtajan esittäneen koko kunnan nimissä mielipiteensä sen sijaan, että hän olisi kirjoittanut pelkästään omasta näkökulmastaan. Yle uutisoi, että Sulkko ei halunnut enempää ristiriitoja.

Minusta on harmi, jos virkamies ei voi pitää blogia.  Ainakin Lahdella, Seinäjoella ja Helsingillä on yhä omat bloggaavat johtajansa. Mikkelissä bloggailee kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Haapaveden kaupunginjohtaja näyttää joskus bloganneen, mutta kirjoitukset päättyvät viime kesään 2008.

Ehkä harmillisempaa kuin blogien vähyys on kuitenkin olemassa olevien kuntajohtajien “blogien” anti-blogimaisuus.  Näistä vähistäkin kuntajohdon blogeista vain kaksi oikeastaan edes on blogeja. Tiukasti tulkittuna blogi on blogi vain, jos se mahdollistaa kommentoinnin: joko suoraan tai moderoidusti.

Onneksi olkoon Lahti! Teidän kaupungissanne on rohkeita ihmisiä töissä. Uskallatte blogissa ottaa vastaan kommentteja ettekä tyydy online-monologiin.

Kuntaliiton mukaan Suomessa on 348 kuntaa. Joko kunnissa ei ole  ymmärretty blogien etuja tai sitten en vain onnistunut löytämään blogeja hakukoneella.

Katri Lietsala // Paikkatiedon tavoitteena on päätöksentekijöille toiminnan hallinta ja ennakointi. Toimivaan paikkatietopalveluun tarvitaan ainakin hyvä idea, yksikkö, joka ylläpitää järjestelmää, toimijoita, jotka tuottavat tai analysoivat tietoa ja varsinainen jakelukanava, jota kautta tieto etenee esimerkiksi päättäjille, asukkaille, kollegoille, alihankkijoille.

- Paikkatiedon avulla voidaan priorisoida toimintaa. Esimerkiksi suunnittelussa voidaan hyödyntää kaikkia olemassa olevia tietolähteitä ja hankkia mahdollisesti uusia. – Johtava konsultti Ilkka Suojanen, ESRI Finland Oy -

Suojasen mukaan paikkatietoa voisi hyödyntää myös asiakaspalvelun kehittämiseen, teknisiin toimintoihin ja tilannekuvan hahmottamiseen. Kun tilanne on tiedossa, julkinen hallinto voisi paremmin reagoida palveluidensa kilpailukykyyn, parempaan laatuun ja kuluihin.

Ilkka Suojanen muistutteli myös, että nuoren sukupolven alkaessa käyttää kunnan palveluja, heidän odotuksensa verkkopalveluille ovat toiset kuin vanhemmillaan.

- He ovat tottuneet saamaan palvelun vaikka illalla kello kymmeneltä.

Paikkatietoinsinööri Markku Saastamoisen mukaan kunnissa ei ole hyödynnetty vielä paikkatietoa siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Syitä on monia. Osa ei ole tullut ajatelleeksi paikkatiedon merkitystä, ja toisaalta tarvittava erityisosaaminen saattaa puuttua. Saastamoinen arvioi, että rakennusvalvonta on ehkä yleisin paikka, jossa kunnissa on hyödynnetty paikkatietoa.

- Aineistot on meidän pääoma. On tärkeää, että aineistoa päivitetään ja se ei ole vanhentunutta, jos jokin järjestelmä rakennetaan. - Markku Saastamoinen, Virtain kaupunki -

Saastamoisen mukaan julkisen hallinnon paikkatietopalveluissa vaivaa ns. tiimalasi-ongelma: aineistoja on paljon, mutta ylläpitäjiä vain muutama.

- Pitäisi pystyä jakamaan ja hajauttamaan toiminnot osaksi varsinaista prosessia. Selainpohjaisessa ratkaisussa asioista vastuussa oleva henkilö voi päivittää tiedot itse eikä hän tarvitse siihen paikkatietoon erikoistunutta ihmistä. - Markku Saastamoinen -

Mylläsin ajatuksia vielä vähän eteenpäin esittelemällä, miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää asukkaiden kuulemisessa ja uuden paikkatietosisällön luomisessa. Silloin paikkatiedon päivittämiseen ei osallistukaan enää vain kunnan oma työntekijä, vaan asukkaat itse. Parhaimmillaan syntyisi vuorovaikutusta, jossa tietoa ei vain jaeta, vaan sitä myös kerätään, työstetään ja arvioidaan yhdessä.

Esimerkiksi Open Street Map -hankkeessa  on ihmisiä pyydetty luomaan ilmaista paikkatietoaineistoa. Google on vastaavasti kerännyt Intiassa kadunnimiä suoraan asukkailta karttasovellukseensa, sillä tietoa ei ole olemassa missään tietojärjestelmässä ennestään. Suomessa taas tie- ja katuverkostotietoja ylläpidetään yhdessä kuntien kanssa Digiroadissa.

Suojanen ja Saastamoinen puhuivat GIS Day -tapahtumassa kanssani tänään Virtain Marttisessa Tampereen yliopiston Virtain kulttuurintutkimusasemalla.