Katri Lietsala // Kotimaamme perinteinen media on lähtenyt paljon räväkämmin mukaan Twitter-palveluun kuin muiden toimialojen yritykset. Kokosin alle listan suomalaismedian Twittereistä. Todennäköisesti kaikkia ei ole mainittu listassa, joten kommenteissa voi ehdottaa lisäyksiä, niin täydennän valikoimaa.

Aamulehti (0 seurattavaa / 118 tilaajaa) **
Helsingin Sanomat (0 seurattavaa / 75 tilaajaa)
Ilta-Sanomat (1 seurattava / 33 tilaajaa)
Karjalainen (617 seurattavaa / 224 tilaajaa)
Kauppalehti (48 seurattavaa / 95 tilaajaa)
Seiska (0 seurattavaa / 10 tilaajaa)
Talouselämä (1 seurattava / 6 tilaajaa)
Taloussanomat (0 seurattavaa, 103 tilaajaa)
Tekniikka&Talous (0 seurattavaa, 52 tilaajaa)
Tietokone (122 seurattavaa / 120 tilaajaa)

Yleisradio on osannut profiloida Twitterinsä eikä tuota kaikkea samaan kanavaan. Joku on ahkeroinut vallan kovasti, sillä heidän valikoimansa on jo näinkin laaja Twitterissä:

• YleX (878 seur. / 918 tilaajaa)
• YLE Tiede (310 seur. / 314 tilaajaa)
• Elävä arkisto (304 seurattavaa, 314 tilaajaa)
• YLE Uutiset (102 seur. /232 tilaajaa)
• YLE Teema (46 seur./195 tilaajaa)
• YLE Urheilu (55 seur. / 110 tilaajaa)
• YLE Puhe (78 seur. / 86 tilaajaa)

Twitterissä näyttää olevan ainakin neljä eri tapaa reagoida, seuraisiko ketään vaiko eikö. Ensimmäinen ryhmä seuraa yhtä monta kuin on seuraajaa, toinen ryhmä ei seuraa ketään julkisesti ja kolmas ryhmä seuraa vain oman yrityksensä Twittereitä nostaakseen niitä esiin tai vain omia ystäviään, joita tuntee. Neljäs ryhmä valitsee Twitter-virrat, joita ehtii oikeasti kunnolla seurata ja joiden sisällöllä on arvoa. Arvioni on täysin mutua, mutta väittäisin, että tämä neljäs ryhmä alkaa olla harvinaisin.

Fiksuimmat ovat hoksanneet saman kuin Twitterin tosikäyttäjät: Seuraaminen kannattaa. Seuraajien listassa näkyminen on ilmainen linkki omaan Twitteriin sen lisäksi, että seuratuista sisällöistä voi olla iloa. Joskus.

Osalle Twitterin käyttäjiä vastavuoroisesta seurannasta näyttää tulleen jopa etiketti: Jos seuraat minua, seuraan kiitokseksi sinua.

Kaikilla mediataloilla ei jostain syystä ole ketään, jota seurata. Miksi kummassa ei? Lähteethän löytyvät toimituksen ulkopuolelta.

** Sulkeissa esitetään ensin, montako Twitteriä kyseisen kanavan omistaja seuraa ja sen jälkeen, montako kertaa kyseinen kanava on merkitty seurattavaksi. Luku ei ole sama kuin käyttäjien määrä, sillä yksittäisellä käyttäjällä voi olla useita omia Twittereitä, joissa hän merkitsee kanavan suosikikseen.

Arto Liukkonen // Facebook paransi kuukausi sitten mainosten kohdentamista kaupungin perusteella. Tuolloin kohdentaminen ei onnistunut vielä suomalaisiin kaupunkeihin, mutta nyt myös suomalaiskaupungit on saatu mukaan. Tämä on erittäin odotettu uudistus, joka mahdollistaa paikallisten palveluiden mainostamisen Facebookissa. Muutos miellyttää varmasti myös vaaliehdokkaita, sillä mainokset voi nyt kohdentaa omaan vaalipiiriin helposti.

Toinen uudistus mainostamiseen on kohdentaminen käyttäjän kielen perusteella. Tämä ei kuitenkaan toimi niin hyvin kuin toivoisi, koska käyttäjän kieli otetaan kielestä, jolla tämä käyttää Facebookia. Näin ollen Facebookin mukaan vajaa puolet suomalaisista puhuu englantia, puolet suomea, ja erittäin pieni osa, alle 20 000 ihmistä, käyttää ruotsia.