Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘innovaatio’

Keinoja selvitä taantumasta

Perjantai, Lokakuu 30, 2009

Katri Lietsala // Teknologiateollisuus ry arvioi, että parhaimmillaan syvästä lamasta voisi alkaa nousu jo ensi vuodesta, kun taas pahimmillaan taantuma alkaa taittua vasta vuoden 2011 lopussa.

VUL-skenaariot maailman taloudesta

VUL-skenaariot maailman taloudesta

- Tilanne on kuin lokakuinen myrsky Kemissä. Ensin lähti liikkeelle kesärenkailla autolla ja sai ajella ihan rauhassa. Yhtäkkiä on tilanteessa, jossa pitää vain yrittää tarkkailla tietä. – johtaja Juha Ylä-Jääski, Teknologiateollisuus, innovaatioympäristö-

L-skenaariossa ptkäaikainen kysyntä hiipuu kaikilla markkina-alueilla ja investoinnit pysähtyvät täysin lukuunottamatta valtion elvytysinvestointeja. Tämä merkitsisi massatyöttömyyttä ja poliittisia levottomuuksia.

Teknologiateollisuuden mukaan palvelujen tarjoajille L-taantuma (lama) saattaisi tarjota saumaa, koska mitään uutta ei osteta, vaan vanhaa pidetään toimintakunnossa. Perinteisessä teollisuudessa tuossa voi olla järkeä, mutta sosiaalisessa mediassa ja verkkopalveluissa epäilen, että moni toimija saisi isot säästöt vaikka laskettaisiin yhteen investointi uuteen järjestelmään ja palvelusopimus verrattuna vanhan järjestelmän ylläpito-kuluihin ja tehottomuudesta aiheutuviin työtunteihin.

U-skenaario on edellistä taantumaennustetta hivenen myönteisempi. Ensi vuoden lopussa alkaisi jo hidas nousu, jolloin taantuma toimisi darwinistisesti. Silloin heikot katoavat, toimiala järjestäytyy uudelleen.

Pelkistetyt ratkaisut myyvät ennen U:n kuopasta nousua. Tämän olemme huomanneet ainakin omassa toiminnassamme jo nyt. Asiakkaat etsivät sosiaalisen median ratkaisuja, joissa suunnitellut ydintehtävät onnistuvat sen sijaan, että ratkaisut kuorrutettaisiin kaikella mahdollisella.

Teknologiateollisuuden taantumaennusteista paras on V-skenaario, jossa taantuma-aika käytetään jo aiemmin huomattujen muutostarpeiden toteuttamiseen ja taloutta pidetään aiempaa tarkemmin silmällä yrityksissä. V-käyrällä nousu on jo ensi vuonna ja tilanne paranee nopeasti, vaikka kaikilla aloilla volyymit eivät enää palaakaan ennalleen.

Taantuman aikana yritykset kehittävät teknologiaa, tekevät yritysjärjestelyjä ja etsivät uusia liiketoimintamalleja, jos ne ovat valinneet ns. pitkän valon strategian. Samat yritykset ymmärtävät myös investoida ihmisiin. Lyhyen valon strategiassa sopeutetaan toiminnasta aiheutuvat kustannukset vastaamaan rahavirtaa, joka taloon saadaan sisään ja keskitytään ydintoimintaan.

Tärkein neuvo on, että yritysten tulisi taas muistaa myydä.

- Kertoo paljon, että Suomessa on vain yksi myynnin professori. Meillä myynti katsotaan tuputtamiseksi ja puhelinmyynniksi, kun taas markkinointi koetaan seksikkäämmäksi.

Teknologiateollisuuden oma raportti kehottaa ytimekkästi: “Huolehdi, että kassassa on rahaa.” Tehokkaan myynnin ja oikean hinnoittelun lisäksi keinona on nopeuttaa saatavia ja valvoa hankintoja.

Saatavien nopeuttaminen tarkoittaa sosiaalisen median toimijalle käytännössä, että asiakkaat maksavat laskusta osan heti hankintapäätöksen jälkeen ja viimeisen erän palvelun valmistuttua. Näin ei tuottajan tarvitse yksin kattaa niin kauan esimerkiksi palkkakustannuksia, jotka asiakkaan tilaamasta työstä aiheutuvat.

Joskus yrityksessä voi olla myös Gemilon Pekkaa lainatakseni organisaatioläskiä, joka ei ole toiminnalle hyväksi.

Rutiineja ja toimintatapoja kannattaa niitäkin käydä läpi kriittisesti. Miksi hukata kallista työaikaa esimerkiksi liitteiden versiohallintaan, jos saman voi tehdä nopeammin yhteisöalustalla?

- Jos Nokiaa menee katsomaan sisältä, aika paljon menestyksestä on kiinni tehokkaasta sisäisten prosessien järjestämisestä. Myös Dell on organisoinut logistiikkaketjunsa eri tavalla kuin muut toimijat. - Juha Ylä-Jääski -

Erään asiakkaan kanssa laskimme vasta, miten paljon hän itse asiassa säästää ostaessaan Gemilolta sosiaalisen median ratkaisun, jonka avulla hänen yrityksensä työntekijät pystyvät käyttämään työtunteja liiketoiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin.

- Valtaosa yritysten innovaatioista on muuta kuin teknologiaa. Se on arvon luomista asiakkaalle, miettimistä, mitä asiakas tarvitsee. - Johtaja Juha Ylä-Jääski, Teknologiateollisuus ry -

Ylä-Jääski puhui Kemin Heavy Hightechin Octoberfest-tapahtumassa lokakuun alussa.

Twoddler – ja vauvat twittaa

Maanantai, Kesäkuu 1, 2009

Arto Liukkonen //En voi soittaa, mailata tai kirjoittaa vanhemmilleni, mutta voin käyttää Twitteriä!“. Näin Twoddlerin (Twittering Toddlers) kehittäjät kuvailevat lopputulostaan.

Twoddlerin prototyyppi on rakennettu perinteiseen Fisher Price -leluun ja liitetty USB-liitännällä tietokoneeseen. Jokainen painallus rekisteröityy koneelle. Jos lapsi painaa esimerkiksi äitinsä kuvaa muutaman kerran peräkkäin, twoddleroitu lelu lähettää Twitteriin automaattisesti viestin äidille, jossa kerrotaan, että lapsella on ikävä.

Twoddler vei pääpalkinnon Belgiassa järjestetyssä Innovative and Creative Applications 09 -kilpailussa. Kilpailun ideana oli toteuttaa rajapintoja hyödyntäen jokin ilmainen, julkinen, arkipäiväinen palvelu, jollaista julkiset tahot eivät ole vielä tajunneet tehdä.

Vastaavanlaisia kilpailuja on järjestetty esimerkiksi Englannissa, kampanjalla Show Us The Better Way, “Näytä meille parempi tapa”. Kilpailumalli rantautui keväällä myös Suomeen, sillä Mindtrek-konferenssin yhteydessä järjestetään Apps for Democracy Finland – Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailu.

Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailu on kaikille avoin. Siihen voivat osallistua yksityishenkilöt ja yritykset. Pääpalkintona parhaasta toteutuksesta on 3 000 euroa, mutta samalla tuotteella voi voittaa myös useampia palkintoja eri sarjoista. Ihan pelkällä ideallakin saa osallistua, elleivät taidot tai aika veny riittävän hyvään toteutukseen.

Tavoitteena on kehittää maksuttomia, avoimiin julkisen tiedon rajapintoihin perustuvia palveluita. Suomi.fi listaa julkisia datavirtoja, joita projektissa voi käyttää hyödykseen. Lista päivittyy juhannukseen saakka, joten kannattaa pistää sivu ylös ja tarkkailla muutoksia. Kilpailutyöt tulee palauttaa 31. elokuuta klo 14:00 mennessä.

Twiittwiit

CC Attribution: mtretiakova@Flickr

Ideoiden liikakalastelu hidastaa markkinoita

Maanantai, Maaliskuu 30, 2009

Noise

Helposti tarkkailtavissa, mutta ekosysteemi kadoksissa.

Katri Lietsala // Pieniä yrityksiä työllistävät tarjouspyynnöt, joihin uhrataan aikaa ja mietitään ideat, aikataulut ja usein myös käyttöliittymäkuvat valmiiksi. Kun tarjouskierros on ohi, potentiaalisena pidetty asiakas saattaa todeta, että emme vielä tilaakaan mitään tai yritys toteuttaa koko jutun itse. Tämä on ajanhukkaa kaikille niille yrityksille, joilta tarjous on pyydetty.

Mikä mahtaa olla yhteenlaskettu summa euroissa, joka menetetään tarjouskilpailuihin turhaan uhratuissa päivissä? Ei harmittaisi ollenkaan niin paljon, jos olisi hävinnyt tarjouskilpailussa parhaalle kilpailijalle kuin jos huomaa, ettei kukaan saanut kauppaa. Silloin käy mielessä, että tarjouspyynnön jättäjä vain uteli ideat, kun ei niitä itse keksinyt tai teetti ilmaiseksi muilla hankkeensa suunnittelutyön, kun ei konsultoinnista halunnut erikseen maksaa.

Haluan kiittää diplomi-insinööri Tapio Hintikkaa, joka antoi suuryritysten kuulla kunniansa “pienten yritysten ryöstöviljelystä“. Kiitos myös Talouselämälle, että arasteltu aihe nostettiin esiin.

”Kun pienen firman yhteistyötarjous on jätetty, ison firman ekspertit tulevat tekemään syväkartoitusta. — Syväkartoituksen jälkeen pikkufirmaa pyydetään jättämään vielä uusi tarjous. Jonkun ajan kuluttua tulee kuitenkin ilmoitus, että me tehdäänkin tämä itse.” - Tapani Hintikka, Talouselämä 27.3.2009 8:55.

Gemilolla on valitettavasti kokemuksia tästä. Eräs suuryritys pyysi kaksi kertaa tarjouksen ja kävimme niin sanottuja asiantuntijakeskusteluita, kunnes ymmärsimme, että tarjouksenpyytäjä vain imi tietoja eikä ollut alunperinkään tilaamassa mitään.

Toinen tapaus paljastui vastikään, joten siksikin Hintikan puheenvuoro kävi sydämeen.

Kävimme ehdottamassa yhteistyötä viime kesänä monikansalliselle suuryritykselle. Yritys ei ollut pyytänyt tarjousta, vaan Gemilo ehdotti, miten he saisivat lisää liiketoimintaa. Yrityksen yhteyshenkilö kiitteli hyvästä ideasta, jota ei ollut tullut ajatelleeksi ja kehotti lähettämään lisätietoja. Nyt yritys on toteuttanut itse tarjoamastamme palvelusta perusversion.

Jos olisimme tehneet yhteistyötä, kaikki olisivat hyötyneet ja käyttäjillä olisi paljon parempi palvelu käytettävissä.

** Valokuva: ekstranoise / Creative Commons.

USA kehittelee julkishallinnon verkkoratkaisuja

Perjantai, Maaliskuu 6, 2009

Katri Lietsala // Barack Obaman palkkaama teknologiajohtaja (chief
information officer
, CIO) on pistänyt tuulemaan liittovaltion viestinnässä.

Vivek Kundra, 34,  kertoo aikovansa hyödyntää tietoverkkoon hajautettua laskentaa, joka perustuu skaalautuviin datakeskuksiin (cloud computing). Liittovaltion it-infrastruktuurin uudistamiselle on selkeä tavoite, sillä USA:n presidentti haluaa nähdä säästöjä, joita saadaan teknologian avulla: eikä vain it-investoinneissa vaan teknologiainvestointien ansiosta kaikessa toiminnassa.

Vielä mielenkiintoisempaa on, että Kundra luo data.gov-nettisivun, jonne julkaistaan julkisomaisuutena valtion ja hallinnon aineistoja. Niin sanottu public domain on varsin surkeassa jamassa Suomessakin. Kukahan täällä tekisi saman? Suomalaiset osaavat kyllä säilöä, mutta eivät jakaa julkisin verovaroin tuotettua informaatiota avoimina sisältöinä.

Kundra on hyödyntänyt työssään YouTubea ja Twitteriä. Hän aikoo viedä parkkimaksujen maksamisen ja ajokortin uusimisen Facebookiin. Jokohan tästä alkaa hyötysovellusten esiinmarssi suositulla sosiaalisiin verkostoihin perustuvalla sivustolla?

Kundran suunnitelmista uutisoi New York Times -lehden Caucus-blogi ja Saul Hansell Bits-artikkelissaan.

Vaikka Kundran kokeilut ovat ehkä suppeita esimerkkejä, niissä on hyvää draivia ja uskallusta kokeilla. Me Suomessa saamme lukea neuvottelukunnista ja liittyä verkostoihin. Valtiolla on jopa oma innovaatio-osasto.

Palveluyritykset kohti kekseliäitä ratkaisuja

Perjantai, Toukokuu 30, 2008

Katri Lietsala // Tervetuloa tiistaina 3.6.2008 kello 17.00 – 18.30 Ravintola Teatterin Kellobaariin (Pohjoisespa 2, 00130 Helsinki) keskustelemaan avoimesta innovaatiosta ja millainen voisi olla Liike-elämän palveluyritys 2.0 (ks. ohjelma). Minut kutsuttiin mukaan asiantuntijapaneeliin yhdessä Jukka Ala-Mutkan, Jukka Matikaisen ja Markus Myhrbergin kanssa. Puheenjohtajana toimii Ismo Rantala.

Avoimesta innovaatiosta on kirjoittanut paljon muun muassa Henry Chesbrough. Jos etsit suomenkielistä aineistoa, kannattaa lukea läpi viime vuonna julkaistu raportti Avoin innovaatio: Liiketoiminnan seitinohuet yhteistyörakenteet (pdf).

Itse ymmärrän avoimen innovaation yrityksen tapana ottaa mukaan liiketoiminnan kehittämiseen yksittäinen työntekijä, koko henkilöstö, yrityksen asiakkaat, kumppanit ja/tai muut sidosryhmät. Innovaatioon harvemmin riittää (yksinomaan) ideointipalavereissa istuminen ja palautelomakkeiden lisäys. Sen sijaan tarvitaan toimintamalleja, joissa osallistuttamalla syntyy enemmän tai parempaa kuin olisi muuten saatu aikaan.

Avoimuus voi olla hallittua, jolloin rajoja asetetaan tarvittaessa. Yritykset käyttävätkin kekseliäästi esimerkiksi wikejä liiketoimintansa kehittämiseksi eivätkä nämä wikit ole yhtä avoimia kuin Wikipedia, vaan ne voivat olla hyvin tiukasti rajatun osallistujajoukon arkisia työkaluja – edesauttaen silti avointa innovaatiota.

Kehittäminen voi olla yrityksen sisäistä (henkilöt, tiimit, osastot ja tytäryhtiöt) tai seurata yrityksen ydintoiminnasta (asiakkaat, alihankkijat, kumppanit, toimiala). Mielenkiintoiseksi asian tekee, että liiketoiminnan arvo saattaa tulla asiasta, jota ihmiset eivät tee välttämättä kyseinen liiketoiminta mielessään. Hyöty on esimerkiksi osallistumisesta syntyvä lisäarvo, jonka yritys pystyy hyödyntämään. Käsittelen tätä Esa Sirkkusen kanssa osallistumistalouden näkökulmasta kirjassa, joka julkistetaan kesäkuussa 2008.

Avointa innovaatiota hyödyttää myös yrityksen ulkopuolinen arvoverkko, joka voi olla toimialasidonnainen ja sisältää esimerkiksi ne vaikuttajat ja lopulliset päättäjät, jotka säätelevät innovaatiopolitiikkaa. Lisäpotkua avoimeen innovaatioon tulee joskus myös toimialan ulkopuolisista lähteistä: niiltä, joiden osallistumista ei osannut välttämättä edes ennakoida.

Viikon sana: KIBS=Knowledge Intensive Business Services eli osaamis- tai tietointensiiviset liike-elämän palvelut