Katri Lietsala // Tämä oli nii-in selvästi tulossa TwitterSheepin vanavenessä. En ehtinyt statusta sanoa Artolle, kun jo Facebookista huomasi, että Status Cloud tekee sen, mitä itse vasta ajatteli.

Status Cloud on tuore sovellus, joka kokoaa tilapäivitysten sanat Facebookista ja kokoaa ne käyttäjälle avainsanapilveksi. Pilvi voi muodostua esimerkiksi koko Facebookin käyttöajalta, viime kuukaudelta, viikolta tai päivältä. Tähän mennessä sovelluksessa oli luotu jo 150 000 pilveä.

Kuva: Status Cloud

En tiedä, mahtoiko suosio yllättää, onko bugi Chromeen liittyvä vai tekikö kehittäjä Chad Scira “virheen” tahallaan, sillä jäin jumittamaan kohtaan, jossa kysytään saako minulle lähettää sähköpostia.

Kokeilin viisi kertaa ja aina ilmestyi sama kysymys, saako minulle lähettää sähköpostia Facebookin kautta, vaikka sovellus ei varsinaisesti sähköpostiosoitettani tiedäkään. Niin kauan kuin kielsin, ei sovellus suostunut tekemään avainsanapilveä. Kun vastasin lopulta myönteisesti, alkoi pilvi latautua.

Kokeilin ahneuttani koko Facebook-ajan kattavaa avainsanapilveä ja sovellus latailee sitä edelleen. Ei tainnut onnistua. Mennyt jo viisi minuuttia.

Tilannekatsaus: Vaihdoin Internet Exploreriin ja sain sekä kuukauden että koko Facebook-ajan avainsanapilvet muodostettua vaivatta. Ei vienyt edes minuuttia. Ehkä kehittäjä sääteli palvelinta tällä välin tai sitten sovellus ei vain sopinut vielä yhteen Chromen kanssa.

Avainsanapilvi on hyvä itsereflektion paikka. Helsinki-Tampere-akselia ja juttua lapsista. Finally happy, thanks! Noihin tunnelmiin.

Katrin avainsanapilvi Facebook-tilapäivityksistä

Katri Lietsala // Pownce oli palvelu, joka muistutti ominaisuuksiltaan Twitteriä. Sen pro-tilistä veloitettiin 20 dollaria vuodessa, mikä oli jo sillään poikkeuksellista verrattuna kaikkiin ilmaispalveluihin, joita mm. Piilaaksossa on kehitetty.

Six Apart osti Powncen joulukuussa 2008. Käyttäjille kerrottiin, että heillä on aikaa kaksi viikkoa siirtää omat sisällöt ulos palvelusta ennen kuin palvelu suljetaan. Käyttäjät eivät pystyneet siirtämään yhteyksiä, joita he olivat luoneet sivustolla eikä käyttäjille tarjottu mitään tapaa kertoa, mistä Powncen jälkeen omat tiedot löytyvät.

Chris Messina kertoi MindTrekin key note -puheenvuorossaan pitävänsä tällaista toimintaa eräänlaisena petoksena, koska sivuston ylläpito ei olisi maksanut niin paljon, etteikö sitä olisi kannattanut jatkaa.

Osa sosiaalisen median sivustoista seuraa kuitenkin Powncen bittivirtaa. Yahoo sulkee Geocities-palvelun. Bubbleshare suljetaan marraskuussa 2009. Myös Imeem kertoi käyttäjilleen, että sisällöt poistetaan parin viikon kuluessa, koska yritys ei halua enää kustantaa käyttäjien sisältöjen ylläpitoa.

- Tässä menetetään jotain paljon enemmän kuin vain yksittäisen valokuvan arvo. Minne kaikki suljettujen palveluiden sisällöt ja niissä luodut ystävyydet menevät? Chris Messina

P’äivän kuuma sana näyttää olevan activity streams, joista eilenkin puhuttiin MindTrekin paneelissa. Kun ihminen vie identiteettinsä nettiin ja luo sinne oman kuvansa, hän antaa sivustojen ylläpitäjille melkoisen määrän dataa – ja tuottaa sitä koko ajan lisää käyttäessään sivustoja.

- Luotan Facebookiin, Twitteriin ja FriendFeediin ja se on voimakas suhde. Omalla sivullani päätän, mitä näytän, mutta toisaalta muilla sivuilla syntyy  pääomaa kaikesta. Chris Messina

Messina näytti Naomi Kleinin kirjaa No logo ja arvioi, että jatkossa saattaa olla yhä tärkeämpää, että omalla sivulla ei ole muita logoja kuin oma logo.

- Lisäksi omaa nimeä vielä arvokkaammaksi on muodostumassa varmistettu oikea henkilöllisyys (verified account). Chris Messina

Mikään järjestelmä ei kuitenkaan ole aukoton. Messina kertoi tehneensä Twitter-sivulleen samanlaisen kuvan, jota Twitter käytti näyttääkseen, onko käyttäjä varmistanut henkilöllisyytensä oikeaksi vai ei. Muut twitteristit kysyivät Messinalta, miten hän oli saanut identiteettinsä verifioitua. “Kuvankäsittelyohjelmalla“, mies vastasi.

Twitter reagoi asiaan myöhemmin, mutta Messinan esimerkki osoittaa silti, miten lähes aina on jokin tapa toteuttaa vilunkia.

Messina seuraa 1574 Twitter-kanavaa. Lisäksi hänellä on 17 831 seuraajaa ja omaa 8 264 tweettausta. Nostamalla esiin myös Brightkiten, Flickr’n ja Digg-sivuston Messina korosti, että kaikella mitä teemme on arvo, joka luo pääomaa (data capital) .

Otetaan käytännön esimerkki. Kun tilaat jonkin syötteen, syötelukijasi ei pysty millään tietämään, onko esimerkiksi netissä julkaistu kuva profiilikuva vai kuva esineestä, jota toivoo lahjaksi. Niinpä merkitysten luomiseen tarvitaan edelleen ihmisiä.

Nykynetissä tämä tarkoittaa, että kaikki data (eli pääomamme?) on tallessa vain sivustoilla, joita käytämme. Amerikkalaispuhuja tiivisti sanomansa slidesetissä varsin lyhyeen iskulauseeseen:

- Data is money!

Messina vaikutti olevan hivenen huolissaan, etteivät ihmiset saa käyttää vain niitä työkaluja, joita he haluavat käyttää. Tähän ei ole vielä päästy netissä, vaikka syötteet asiaa edistävätkin.

- Miksi minun pitää liittyä Twitteriin nyt pystyäkseni seuraamaan jotakin sisältöä, jos haluankin olla Facebookissa? Chris Messina

Messina povaa tulevaisuuden ratkaisuksi pilviä (cloud), jotta Internetissä toteutuisi hajautettu malli (distributed social media model). Silloin ihmiset saisivat olla vain omiksi kokemissaan palveluissa ilman, että heidän täytyisi luoda tunnuksia niihin sivustoihin, joita muut tuttavat tai ystävät käyttävät.

Messina piti riskinä, että Facebookista on tulossa ainoa tapa lähteä mukaan palveluihin, vaikka se ei ole suinkaan ainoa vaihtoehto tarjota käyttäjille helpompi sisäänkirjautuminen. Ainoastaan markkinoiduin.

Messina kehui vuolaasti OpenID-hanketta, koska siinä käyttäjätunnus ei perustu keskitettyyn järjestelmään ja malli on käytössä jo lukuisilla sivuilla. Itseäni vähän mietityttää, miten avoin malli oikeastaan on, koska edelleen se jää jonkin yhden yrityksen omistukseen?

- Tämä on tilaisuus, jonka Microsoft menetti tilaisuutena luoda passit. Pidän kuitenkin tärkeänä, että identiteetin omistaa itse.

- Sinulla on jo avoinID, jos omistat Googlen, Yahoon, MySpacen tai WordPressin tunnuksen tai vaikkapa Orangen liittymä. Koska kaikki palvelut haluavat nyt tarjota avoimen ID:n, saatat omistaa tietämättäsi jo kolmesta viiteenkin avointa tunnusta. Valitse se, jota käytät, yhtiöltä, johon luotat ja joka edustaa sinua. Chris Messina

Naapurimme Viro on jo ottanut käyttöön OpenID:n kansalaisilleen. USA:ssa testataan valtion sivuilla mallia, jossa käyttäjät voivat kirjautua sisään omilla olemassa olevilla tunnuksillaan.

Käynnissä on OpenID:n ja Facebook Connectin taistelu vähän samaan tapaan kuin nettiselainten kesken on käynnissä kilpailu markkinoista.

Messinan puheenvuoro nosti hyvin esiin, miten sosiaalinen media on tuonut paljon uutta verkkoon.

- Internet luotiin dokumenttikeskeiseksi verkoksi ja nyt on siirrytty ihmiskeskeiseen verkkoon. Muutos ei tule olemaan helppo, mutta se tapahtuu.

Katri Lietsala // Facebook luovuttaa osoitteita käyttäjilleen. Menemällä osoitteeseen http://www.facebook.com/username/ saat oman henkilökohtaisen Facebook-osoitteen, jonka avulla profiilisi on aiempaa helpompi löytää. Tähän astihan profiilin osoite on ollut epämääräinen id-numerosarja.

Mitä yleisempi nimi sen nopeampi kannattaa olla, sillä Facebook ei kysele oikeuksien perään tai valikoi sen kummemmin, kuka nimen saa. Jos joku on ehtinyt edellesi ja vienyt saman nimen, ei kyseistä osoitetta enää saa samassa muodossa itselleen.

Onnea matkaan 23 717 Virtasta, 23 634 Korhosta ja 21 522 Niemistä. Nimipalvelun mukaan edustatte Suomen yleisimpiä sukunimiä. Jos etunimi on vielä Juhani tai Maria, taidat olla pulassa.

Valitse huolella Facebook-osoitteesi ja tarkasta, ettei tule kirjoitusvirheitä. Ohjeen mukaan nimeä ei voi enää vaihtaa. Siihen tosin täytynee tulla muutos jossain vaiheessa, koska muussa tapauksessahan ihmiset joutuvat poika- ja tyttönimillään pitämään profiilinsa loppuelämänsä, vaikka mahdollisesti vaihtaisivat sukunimeä avioliiton vuoksi – tai ihan muuten vain.

CC Attribution: Leandro “trecker” Gabriel

Katri Lietsala // Internet-tutkijat nostivat AOIR-konferenssissa useita haasteita, jotka liittyvät Facebookiin ja sen nykyiseen käyttöliittymään.

• Käyttäjät eivät voi vaikuttaa syötteisiin, joita he näkevät.
• On vaikea päättää, mitä näyttää millekin “yleisölleen” omassa profiilissaan.
• Vielä vaikeampi on tietää, mitä muut oikeastaan näkevät omista tiedoista.
• Yksityisyyden säätäminen on hankalaa eikä käyttäjä välttämättä ymmärrä, että yksityiseksi merkitty tieto voikin paljastua, jos liittyy johonkin Facebookin ryhmistä.
• Käyttäjällä tulisi olla mahdollisuus pitää useita profiileja samassa palvelussa (musiikifani – yliopisto-opettaja – perhetuttu – party animal = yksi ja sama ihminen, mutta useita viiteryhmiä, joissa näyttää identiteetistään eri puolia IRL).
• Kun mielikuva itsestä on syntynyt, sen muuttaminen on todella vaikeaa jälkeenpäin.
• Kerran jaettua sisältöä ei saa verkosta enää takaisin. Se on jo jollakulla tallessa, kopioituna.
• Palvelun elinkaari ei välttämättä riitä koko käyttäjän elämän ajaksi, vaan ikääntyessään ihmiset siirtyvät toisiin yhteisöihin.
• Eri ikäkausien sisältöihin on myöhemmin hankala, ellei mahdoton palata, vaikka käyttäjä niin haluaisi.

Katri Lietsala // Käyttöliittymä voi olla intuitiivinen tai sitten ei. Tuttavani kertoi, miten hän vieraili Second Lifessa ensimmäistä kertaa eikä osannut oikein liikkua virtuaalimaailmassa, koska käyttöliittymä tuntui oudolta hallita. Satunnainen SL-saalistaja huomasi hänet ja alkoi lähennellä. Vaikka kyse oli virtuaalihahmosta, joka oli vasta luotu, tilanne ahdisti. Hän yritti kieltää, paeta. Kun mikään ei enää onnistunut, hän teki sen, minkä pystyi. Veti piuhan irti seinästä..