Katri Lietsala // Jyllin Kodit kutsuu suomalaisia unelmoimaan ja katsomaan, miten moni on jo toteuttanut sen, mistä toinen kenties vasta haaveilee. Haaveensa voi laskea liikkeelle Kolmas ikä -sovelluksessa Facebookissa. Sovelluksen nimi Kolmas ikä viittaa elämänvaiheeseen, jolloin ihminen aloittelee eläkepäiviä ja työt vaihtuvat vapaa-aikaan.

Aika moni jättää unelmiensa toteuttamisen eläkepäiville – tai huomiseksi. Me kysymme, miksi et toteuttaisi edes yhtä haaveistasi jo tänään!

Gemilon toteuttama Facebook-sovellus on osa laajempaa kampanjaa, jolla Jyllin Kodit haluaa herätellä arvokeskustelua. Sosiaalisen median lisäksi hyödynnämme painettuja mainoksia lehdissä ja radiomainosta.

Jyllin Kodit rakennuttaa Ikaalisten kylpyläkaupunkiin senioriasuntoja. Säätiön tavoitteena on, että niistä tulisi koteja koko elämäksi. Säätiön ovat perustaneet aikoinaan Jalmari ja Lyyli Jylli. Heidän ohjeensa oli säätiölle välittää lähimmäisistä, kohdata kaikki ihmiset tasa-arvoisesti sekä edistää sellaisia arvoja kuin luottamus ja yhteisöllisyys. Mukavalla asiakkaallamme on mukavat arvot.

Arto Liukkonen // Kyllä, otsikon uutinen on jo vanha, mutta sain vasta äskettäin käsiteltyä vuotanutta dataa lähemmin. Tapauksessa on kyse siis tietoturva-asiantuntija Ron Bowlesin julkaisemista tiedostoista, joista käy selville yli 100 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot. Moni käyttäjä oli tästä vuodosta kauhuissaan, ja moni jopa aikoi poistaa profiilinsa tai sen tietoja.

Julkaistusta tiedostosta selviää muun muassa kaikkien Facebook-haussa mukana olevien käyttäjien url-osoite ja henkilökohtaisia tietoja.

- HS.fi

Media tottakai otti uutisen heti omakseen ja paisuttelivat asiaa reilusti. Helsingin Sanomien mukaan tietojen joukoissa oli käyttäjien “henkilökohtaisia tietoja”.

Mitä oikeasti “vuoti”?

Bowlesin julkaisema torrent-julkaisu pitää sisällään muutamia tekstitiedostoja, joissa on otteita käyttäjien tiedoista. Yksi tiedosto sisältää linkit käyttäjien julkiseen Facebook-profiiliin ja toinen tiedosto käyttäjien nimet. Loput tiedostot ovat erinäisiä statistiikkoja nimien perusteella, esimerkiksi yksittäisten nimien määrä, suosituimmat etunimet, suosituimmat etunimen ja sukunimen alkukirjaimen yhdistelmät, ja niin edelleen. Nimilistat ovat käytännössä merkityksettömiä, sillä näitä ei ole tiedostoissa yhdistetty käyttäjäprofiileihin. Käytännössä ne ovat siis kuin puhelinluettelo josta puuttuu osoitteet ja numerot.

Profiililinkit sisältävää tiedostoa käsittelemällä sain erotettua siitä käyttäjien ID-tunnisteet. Tämä tunniste on julkinen tieto ja se löytyy jokaisesta profiilista. Loin näiden tunnisteiden avulla pienen esimerkin, joka esittelee tämän “vuodon” vakavuutta. Esimerkki löytyy osoitteesta http://51.fi/fbleak/. Esimerkki on myös upotettu tämän blogimerkinnän loppuun. Selaamalla sivua alaspäin listaan latautuu uusia henkilöitä lähes loputtomiin (reilu 171 miljoonaa kappaletta). Paljoa tämän pahempaa tuolla vuotaneella datasetillä ei saa aikaiseksi. Löydätkö itsesi listalta? Tai kaverisi?

Huolestuitko itse tästä vuodosta? Oletko muuttanut yksityisyysasetuksiasi? Kysy ja kommentoi alle.

Katri Lietsala // Jos haluaa, että verkkoon julkaistu viesti tavoittaa mahdollisimman suuren yleisön nopeasti, kannattaa käyttää sosiaalista mediaa. Eilen suomalaiset tykkäsivät klikkailla Kuopion Kaupunkilehden juttua puolialastomista hipeistä Kuopion metsissä (21.7.2010).

Google Analyticsin luku on loistava. Juttu keräsi liki 55 000 klikkausta keskiviikkona. Kävijöistä yli 50 %:ia tuli Facebookin kautta, seuraavaksi eniten kävijävirtaa antoivat suurimpien lehtien eli Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, MTV3:n ja Aamulehden suorat linkitykset juttuun. Lehden omilta sivuilta juttuun klikattiin 7 000 kertaa.

- 55 000 on mille tahansa jutulle valtava kävijämäärä ja luku kasvaa edelleen, uutispäällikkö Silja Tenhunen.

Kun juttelin Silja Tenhusen kanssa – kuinka ollakaan Facebookissa – totesimme molemmat, että jutun linkitystilastot osoittavat sosiaalisen median merkityksen. Samalla tilastot näyttävät, että Julkisen sanan neuvoston periaatelausumilla on merkitystä media-alalle.

Kuopioon leiriytyneistä hipeistä kertova juttu ei olisi noussut yhtä isoksi nettihitiksi ilman muiden mediatalojen tekemiä suoria linkityksiä, jotka noudattavat uutta JSN:n ohjeistusta journalisteille. Suomessa ollaankin nyt tilanteessa, jossa mielenkiintoisimman jutun julkaissut kerää viimein itsekin hyödyn kaikista kävijävirroista, joita juttu saa verkossa aikaan.

- Pienelle välineelle JSN:n linkitysohje on erittäin oleellinen, koska se toimii, kuten pitää. Uutispäällikkö Silja Tenhunen, Suomen Lehtiyhtymä 21.7.2010

Tenhunen on Helsingin Uutisten uutispäällikkö, joka on analysoinut netin lukijakäyttäytymistä yhtymän eri sivuilla verkkotiimin kanssa. Tiimi seuraa etenkin pääkaupunkiseudun lehdissä (Hki, Vantaan Sanomat, Länsiväylä) JSN:n ohjeiden vaikutusta.

- Vaikka johtopäätöksiä on vielä aikaista vetää, näyttää, että varsinkin pk-seudulla, jonka lehtien uutisia iltapäivälehdet, Helsingin Sanomat ja MTV3 usein lainaavat, linkittäminen on lisännyt juttujen lukijamääriä.

Sosiaalinen media vahvistaa lukijasuhdetta

Vaikka yksi juttu saisi huimasti kävijöitä, ei se riitä lukijasuhteeseen ja takaa, että lukija tulee uudestaan seuraamaan samaa verkkosivustoa tai verkkolehteä.

- Yli 90 prosenttia jonkin hittijutun klikkaajista poistuu sivulta jutun luettuaan. Siksi paikallisille lehdille sosiaalinen media on tärkeämpi väline. Sen avulla on mahdollista tavoittaa juuri ne omat lukijat ja houkutella heidät tutustumaan sivustoon niin, että lehden nettisaitin lukemisesta voisi tulla tapa, Silja Tenhunen arvioi.

Kun kiinnostavia juttuja on usein ja säännöllisesti, ne tuovat lopulta myös pysyviä lukijoita. Vaikka jutuista linkitettäisiin kilpailijoiden juttuihin, ei kilpailija silti pelkällä linkillä pitkälle pääse. Todellinen menestyminen vaatii edelleen hyviä sisältöjä ennen kuin lukija oppii luottamaan, että valittua verkkomediaa kannattaa seurata.

Tomi Terentjeff // Gemilo on mukana toteuttamassa Staffpointin Uralinko-hanketta. Uralingon avulla pyritään helpottamaan nuorisotyöttömyyttä, joka on tällä hetkellä suuri ongelma Suomessa. Hanke on suunnattu paitsi nuorille, myös yrityksille, joilla on kyky työllistää nuoria ja ohjata heitä työuralle. Toistaiseksi hanke on saanut hyvin tuulta alleen, erityisesti mediassa. Taloussanomat, Radio Nova, Tekniikka&Talous sekä Maikkari ovat kaikki uutisoineet aiheesta.

Uralingon verkkosivut tukevat Uralingon Roadshow:ta, joka on hankkeen ydin. Uralingon fanisivuilla sekä blogissa tiedotetaan Roadshown etenemisestä sekä raportoidaan matkan tapahtumista. Tulossa on myös Uralinko Facebook-sovellus, joka avataan ensi viikolla. Nyt kaikki antamaan kimpassa kenkää nuorisotyöttömyydelle!

Katri Lietsala // Stara-lehti kirjoitteli Facebook-pelaajien pääsevän eroon suosikkipeleistä sillä, että pelit lähtevät Facebookista. Tähän on paljon parempikin keino, ja se on jo pitkään ollut kenen tahansa Facebookin käyttäjän nenän edessä. Tosin vähän piilossa, mutta tarjolla kuitenkin.

Olen esimerkiksi itse jo piilottanut niiden Facebook-sovellusten syötteet, joita en pelaa tai halua alkaa käyttää. Se on niin yksinkertaista tehdä, etten ollut tullut ajatelleeksi, ettei kyseinen ominaisuus olekaan kaikkien tiedossa.

Alla oleva kuva on Gemilon lähettämä viesti Gemilon fanisivun lukijoille. Fanisivumme löytyy selkokielisestä osoitteesta http://www.facebook.com/GemiloLtd.

Fanisivulta tulleen viestin oikeassa reunassa näkyy Hide-nappula, joka suomennettuna on Piilota. Sama nappula on minkä tahansa sovelluksen lähettämän sisällön vieressä Facebook-sivullasi, jonne Facebook kokoaa kaikki kavereiden tilapäivitykset ja peleihin liittyvät viestit. Vaikkapa ne kaikki, jotka kertovat kaverisi tarvitsevan apua farmilla tai auttavat kysymään tyhmiä.

Olipa Facebookin syötesivulla (engl. News Feed) viesti miltä tahansa sovellukselta tai peliltä, vie samaan kohtaan oikeaan yläkulmaan ensimmäisen rivin tuntumaan hiiri kuin tuossa yllä olevassa kuvassa. Klikkaa Piilota/Hide-nappulaa. Sen jälkeen et näe enää viestejä kyseisestä Facebook-pelistä.

Sama ominaisuus toimii myös kaverin viestien piilottamiseen Facebookissa, mutta kannattaa muistaa, ettei kaverisi saa siitä mitään ilmoitusta. Ensi kerralla, kun tapaatte, hän saattaa edelleen olettaa, että tiedät, mitä hänelle kuuluu, koska olet nähnyt Facebookin tilapäivitykset.