Gemilo Oy

Viestit avainsanalla ‘AOIR’

Paluu menneisyyteen avain verkkoyhteisön menestymiseen

Perjantai, Lokakuu 24, 2008

Kanadalaisen tv-sarjan kotisivu ja verkkoyhteisö

Katri Lietsala // Degrassi on kanadalainen nuorisosarja, jota televisioyhtiö tukee omalla verkkoyhteisöllä.

Richard Lachmanin mukaan Degrassi-yhteisön käyttäjät ovat rakentaneet tarjolla olevilla työkaluilla sen kokonaisuuden, jonka he halusivat. Sivustolla sai lähettää yksityisiä viestejä, mutta siellä ei ollut chattia. Vuorovaikutusta tuettiin myös keskustelupalstoilla. Ihmiset alkoivat käyttää keskustelupalstoja kuin chat-ryhmiä, koska he halusivat hengailla paikoissa, joissa heidän ystävänsä tai tuttunsa olivat samaan aikaan.

Eräässä keskustelupalstan viestissä on usean vuoden aikana kertynyt jo 32 000 vastausta. Keskustelusta on tullut ikään kuin oma alayhteisönsä. Ihmiset puhuvat myös verkkopalvelun historiasta eivät ainoastaan sivuston varsinaisesta teemasta, joka on Degrassi. He voivat myös palata johonkin tiettyyn keskusteluun vielä vuosien jälkeen.

Kahdeksan vuoden aikana osa käyttäjistä on jo lähtenyt kotoa, valmistunut ja mennyt yliopistoon, aloittanut työt. He eivät katsele enää tv-showta, mutta verkkoyhteisöllä on edelleen heille erityinen merkitys, vaikka se ei varmasti ollut tv-yhtiön tavoite.

Hakuominaisuuksilla voi toki palata kaikkeen, mutta sivuston kehittäjät ovat myös toteuttaneet Memories-osion, jonne käyttäjä saa talteen keskustelujaan ja voi palata 27-vuotiaana siihen, mitä sanoi 19-vuotiaana.

Menneillä keskusteluilla on merkitystä myös uusille käyttäjille. Lachman näytti kommenttia, jossa käyttäjä kiitti mahdollisuutta palata aikaan, jolloin ei itse vielä ikänsä vuoksi voinut osallistua, mutta sivuston menneen sisällön avulla pystyy eläytymään yhä samaan ajankohtaan.

Lachman listasi myös muutaman neuvon sivustojen suunnittelijoille:

  • Personoi moderaattorit ja ylläpitäjät.
  • Nuukaile säännöissä.
  • Viesti säännöt selkeästi ja pidä niistä kiinni.
  • Anna yhteisön itsensä valvoa.
  • Valvo.
  • Kokeile ideoita liittyen historian, pysyvyyteen ja yhteenkuuluvuuteen.

Lachman puhui AOIR-konferenssissa Kööpenhaminassa lokakuussa 2008.

Tanskalaistutkimus: Perinteinen pärjää verkossa

Tiistai, Lokakuu 21, 2008

Katri Lietsala // Viime vuoden vaalien aikaan Tanskassa odotettiin Internetin nousevan yhtä tärkeäksi mediaksi kuin television ja että Web 2.0 aiheuttaisi Internetin läpimurron ihmisten miettiessä, ketä äänestää. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Huomasimme, että verkkoa käytettiin lisänä, ei niinkään korvikkeena. Televisio säilyi ykkösenä, mutta Internet nousi lehtien rinnalle. – Jakob Linaa Jensen-

Ihmiset olivat myös edelleen uskollisia perinteiselle medialle. He käyttivät tuttujen televisiokanavien, radioiden ja lehtien verkkosivuja, joten Internetin käytöllä ei oikeastaan ollut vaikutusta poliittiseen agendaan. Tutut vanhat kanavat tarjosivat sisällön.

Eniten tanskalaiset käyttivät erilaisia poliittisia kyselyjä ja testejä verkossa tai seurasivat online-mielipidekyselyjä. Yli 40 prosenttia myös osallistui verkkokyselyihin itse eikä vain katsonut niiden tuloksia, kun taas vain 5,6 prosenttia oli kysellyt tai kommentoinut puolueiden tai poliitikkojen blogeissa.

Taas yksi esimerkki, miten vaivattomuus leimaa osallistumista verkossa. Mitä helpommin tanskalainen pystyi osallistumaan, sen todennäköisempää vaaleihin liittyvän palvelun käyttö oli.

Jensen kertoi, että käyttäjät, jotka eivät olleet sinut Internetin kanssa, suhtautuivat verkkoon kielteisesti. Heille Internet edusti edelleen lähinnä pedofiilien tyyssijaa. Jensenin vastaus heille oli varsin ymmärrettävä. Se sopii myös vastaukseksi heille, jotka Suomessa ensimmäiseksi osoittivat sormellaan Internetiä, kun mietittiin, mikä motivoi Kauhajoen murhaajaa.

- Internet ei vahingoita, vaan ihmiset, jotka Internetiä käyttävät.

Jensenin tulokset perustuvat 5080 käyttäjän paneeliin ja kyselyyn, johon vastasi 980 ihmistä. Heistä 25,4 prosenttia oli hyvin kiinnostuneita politiikasta ja 45,9 % jonkin verran kiinnostuneita. Vain 3,6 vastaajista ilmoitti, ettei heitä kiinnosta politiikka.

Jensen puhui AOIR-konferenssissa viime viikolla Kööpenhaminassa.

Pelkkä olemassaolo ei tarkoita merkityksellisyyttä

Maanantai, Lokakuu 20, 2008

Katri Lietsala // Internet antaa kansalaisyhteiskunnalle joustavuutta, joka ei ole ennen ollut mahdollista. Kansalaiset voivat ottaa käyttöönsä erilaisia työkaluja ja käyttää niitä haluamallaan tavalla. He myös sitoutuvat verkkopalveluihin: kirjautuvat sisään ja alkavat toimia. Lähtökohta toiminnalle on yksinkertainen.

- Ihmiset eivät etsi itsensä replikaatteja, vaan toisiaan verkossa. - Paul Nixon -

Paul Nixon ja Antje Grebner totesivat viime viikon AOIR-konferenssissa myös, että Internetissä syntyy julkisia virtuaalisia tiloja ja kansalaisten verkostoja, jotka ovat olemassa vain verkon kautta. Näissä saattaa piillä uusi kansalaisyhteiskunta, joka toimii eri tavalla ja erilaisilla rakenteilla kuin verkon ulkopuolella, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, miten tunnistaa nämä uuden kansalaisuuden muodot, miten huomata rakenteet, jotka ovat muuttuneet.

- Entä jos löydämme verkosta elämää? Onko sillä mitään väliä, jos löydetyllä elämällä ei ole vaikutusta mihinkään? - Paul Nixon -

Minusta sama huomio pätee blogeihin ja sosiaaliseen mediaan ylipäätään. Jos blogi on olemassa, mutta kukaan ei tiedä siitä, blogilla ei ole kuin jälki, jonka se jättää verkkoon. Näin ollen sillä ei ole vaikutusta kuin korkeintaan kirjoittajalle itselleen. Siksi osa niin sanotusta verkkokeskustelusta ei ole keskustelua, saati sosiaalista vuorovaikutuksen puuttuessa.

Facebookin, Jaikun, Twitterin status update -tyyppiset tilapäivitykset saattavat johtaa samalla tavalla harhaan. Ihmiset kuvittelevat muiden tietävän tapahtuneesta, koska kertoivat siitä ohimennen verkossa. Heillä on oma sosiaalinen verkosto taltioituna, mutta ei välttämättä läsnä.

Sama harha voi lamauttaa yrityksen vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa, koska kuvitellaan, että oma viesti on olemassaolonsa ansiosta jo jollain tapaa verkossa merkityksellinen, ymmärretty – tai edes vastaanotettu.

Oppimisympäristöjen kehittäjät etsivät uusia ratkaisuja

Sunnuntai, Lokakuu 19, 2008

Katri Lietsala // Opiskelijat arvostavat Internetin oppimisympäristöissä käytettävyyttä ja mukautuvuutta, jolla ratkaisun saa personoitua itselleen sopivaksi. Avoimen lähdekoodin liitännäisten avulla perusoppimisympäristöstä tulee joustava. Liitännäisten lisäksi kaivattiin mahdollisuutta tilata yksittäisistä aiheista sisältöjä. Tähän tarpeeseen syötteet vastaisivat hyvin.

Shirley Williams kertoi AOIR-konferenssissa selvityksestä, jossa huomattiin, että Facebook näytti toimivan paremmin kuin yliopiston käytössä oleva Blackboard. Itse asiassa osa opiskelijoista näyttäisi oppivan sosiaalisten verkostojen kautta jopa ilman kurssimateriaaleja.

Williams listasi Blackboardin ongelmaksi, että siellä verkostoon kuuluvat aina luokkakaverit eivätkä esimerkiksi samasta aiheesta kiinnostuneet muut opiskelijat, saati jo valmistuneet tai eri vuosikurssin opiskelijat.

Lisäksi verkossa olevissa oppimisympäristöissä on usein ongelmana, että kurssin päätyttyä kurssilaisten verkosto katoaa. Näinhän on myös Moodlessa, jota Suomessa käytetään useissa kouluissa ja yliopistoissa? Moodlen tyyppisiä oppimisympäristöjä ei ankkuroida henkilökohtaiseen profiiliin, joka on kaiken ydin sosiaalisessa mediassa. Sen rakenne perustuu enemmän tiedostojen jakamiseen kuin verkostoihin, joissa sisältö virtaa.

Williams kertoi, että hänen yliopistossaan on mietitty oman oppimisympäristön rakentamista niin, että siinä voitaisiin hyödyntää Facebookista tuttuja ominaisuuksia. Toisaalta osa oppimisympäristöjen nykyisistä ongelmista johtuu koulujen omasta politiikasta ja budjeteista: siitä, miten vapaat kädet opiskelijoille halutaan antaa.

Yleisöstä kommentoitiin, että toisaalta kouluissa, yliopistoissa on aina ollut tavoitteena hoitaa opetus ja oppiminen omassa ympäristössä epämuodollisen vapaamman ympäristön sijasta. Kysyjän mukaan kouluilla ei ole tarvetta puuttua näihin epämuodollisiin oppimisympäristöihin sillä, vaikka nuoret oppivatkin pubeissa, kahviloissa, Facebookin kaltaisissa virtuaalitiloissa, ei koulun tarvitse lähteä samaan paikkaan.

Williams ei allekirjoittanut kommenttia.

- Oppiminen jatkuu koulujen käytävillä. Tarjosimme ennen enemmän yhteisiä tiloja opiskelijoille, siihen pitäisi pyrkiä taas. – Shirley Williams -

Susan Barnes kertoi mielenkiintoisen huomion omasta tutkimuksestaan. Hänen tutkimuksessaan verrattiin Moodlea, Joomlaa ja phpBB:tä. Opiskelijat hallitsivat omia projektejaan järjestelmillä ja käyttivät niitä keskusteluun. Palvelut eivät olleet identtisiä, mutta niitä käytettiin samaan tarkoitukseen.

Tutkijat yllätti, että opiskelijat eivät pitäneet ryhmänsä jäseniä osana sosiaalista verkostoaan. En tiedä, miksi, sillä eihän ryhmätöissä välttämättä toinen opiskelija todellakaan kuulu omaan sosiaaliseen verkostoon. Häneen saattaa tutustua ryhmätyön aikana, mutta aikaa ei välttämättä vietetä enempää yhdessä.

Kansalaisjournalismi kiskoo kommentoimaan paremmin kuin perinteinen

Lauantai, Lokakuu 18, 2008

Katri Lietsala // YouDecide2007-kampanjassa toteutettiin Australian asukkaille alusta, jolla asukkaat saivat raportoida huomaamistaan asioista. Parhaimmat jutuista päätyivät perinteiseen mediaan myös, kun toimittajat kiinnostuivat aiheista.

- Emme odottaneet, että alueilla, joissa oli surkea Internet-yhteys, ihmiset olisivat hypänneet mukaan, mutta niin vain kävi. – Axel Bruns -

Syynä saattoi olla, ettei alueilla ollut laatujournalismia tai välttämättä mitään juttuja näiden ihmisten asuinalueista.

Hankkeesta opittiin, että palveluun kannattaa laittaa siemeneksi jotain sisältöjä, joiden avulla palvelu lähtee käyntiin ja ihmisillä on jotain mihin tarttua. Lisäksi sivuston ylläpitäjien, “toimituksen“, kannattaa seurata, mitä palvelussa tapahtuu.

On myös järkevä suunnitella erilaisia tapoja, joilla kävijä voi osallistua vain hieman kokonaishankkeeseen, jos hänellä ei ole halua, aikaa tai osaamista tehdä esimerkiksi kokonaista artikkelia. Se lisää sivuston houkuttelevuutta.

- Suosituimmat artikkelit oli kirjoitettu perinteisen journalismin tyyliin ja siksi ne ehkä olivat myös helpommin haettavissa. Kaikki kommentoiduimmat artikkelit olivat kansalaisjournalistien kirjoittamia. Amatöörien artikkelit herättävät enemmän keskustelua kuin perinteiseen journalistiseen tapaan kirjoitettu artikkeli. - Axel Bruns -

Juttelin Brunsin kanssa, mikä tähän mahtaa olla syynä. Tutkimusryhmä ei ole vielä haastatellut osallistujia, mutta hän aavisteli syyn olevan toimittajien tavassa irrottaa itsensä jutuista, esitellä vain faktat.

- Niin sanottujen amatöörien jutut on kirjoitettu enemmän sydämellä kuin järjellä, vaikka se onkin ehkä vähän ikävästi sanottu. Kansalaisjournalismissa on perinteistä journalismia enemmän koukkuja, jotka osallistavat muut keskusteluun. - Axel Bruns -

Brunsin mukaan menestyneimmät kansalaisjournalismisivustot ovat onnistuneet yhdistämään kansalaisjournalismin ja perinteisen journalismin. Sisällöt tulisi myös yhdistellä maantieteellisesti, jotta asukkaat löytävät itseään kiinnostavat aiheet paikan mukaan.

Bruns puhui AOIR-konferenssissa Kööpenhaminassa. Bruns on kirjoittanut aiheesta artikkelin yhdessä Jason Wilsonin ja Barry Saundersin kanssa.

Katso myös Gatewatching.org, jos aihe kiinnostaa. Sieltä löydät lisää tietoa samoin kuin Brunsin omalta sivulta.