Tomi Terentjeff // PHP-skriptauskielen suosio web-kehityksessä räjähti 2000-luvun alkupuolella tasoittuen loppua kohti. PHP:lla on helppo luoda yksinkertaisia dynaamisia verkkosivuja, sillä logiikkakoodi on helposti sulautettavissa HTML-koodin generointiin.  Lisäksi PHP sisältää suhteellisen kattavan ohjelmistokirjaston web-kehityksen perustarpeisiin.

PHP-kielen huono puoli on sen jäykkyys verrattuna korkeamman abstraktiotason skriptikieliin. Sen syntaksi muistuttaa matalan tason C-kieltä, johon on jälkikäteen ympätty olio-ominaisuudet ja läjä sekalaisia ohjelmistokirjastoja.

PHP ei ota kantaa web-koodin rakenteeseen. Siksi ikävän usein näkee dynaamisia websovelluksia, jotka ovat yhtä koodispagettia. Sama tiedosto saattaa pahimmillaan sisältää tietokantakoodin, lomakevalidoinnin sekä HTML-koodingeneroinnin. Tämä huonontaa koodin ymmärrettävyyttä ja ylläpidettävyyttä, mikä taas ennemmin tai myöhemmin maksaa ylimääräisiä työtunteja.

Koodispagetin sivukulut huomaa lopulta joko asiakas laskussaan tai ohjelmistokehittäjä työtehon heikkenemisenä. Viime vuosina PHP-yhteisöt ovat onneksi huomanneet ongelman, ja nykyisin PHP:n päälle on saatavilla varteenotettavia web-sovelluskehyksiä, kuten CakePHP ja symfony. Ilmaisuvoimassaan PHP jää silti paljon jälkeen Pythonista ja Rubystä, jotka ainakin näin ketterän ohjelmistokehityksen kannattajan näkökulmasta näyttävät soveltuvan webkehitykseen paremmin.

Avainsanat: C-kieli, HTML-koodi, ketterä ohjelmistokehitys, koodi, php, pylons, python, ruby on rails, teknologia, Tomi Terentjeff

Maanantai, Maaliskuu 16, 2009 kello 8:38.
Kategorioissa koodi, teknologia.
RSS 2.0 | Trackback