Katri Lietsala // Sulkavan vt. kunnanjohtaja Sami Sulkko lopetti bloginsa, koska osa kunnanvaltuutetuista ja sulkavalaisista päätteli kunnanjohtajan esittäneen koko kunnan nimissä mielipiteensä sen sijaan, että hän olisi kirjoittanut pelkästään omasta näkökulmastaan. Yle uutisoi, että Sulkko ei halunnut enempää ristiriitoja.

Minusta on harmi, jos virkamies ei voi pitää blogia.  Ainakin Lahdella, Seinäjoella ja Helsingillä on yhä omat bloggaavat johtajansa. Mikkelissä bloggailee kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Haapaveden kaupunginjohtaja näyttää joskus bloganneen, mutta kirjoitukset päättyvät viime kesään 2008.

Ehkä harmillisempaa kuin blogien vähyys on kuitenkin olemassa olevien kuntajohtajien “blogien” anti-blogimaisuus.  Näistä vähistäkin kuntajohdon blogeista vain kaksi oikeastaan edes on blogeja. Tiukasti tulkittuna blogi on blogi vain, jos se mahdollistaa kommentoinnin: joko suoraan tai moderoidusti.

Onneksi olkoon Lahti! Teidän kaupungissanne on rohkeita ihmisiä töissä. Uskallatte blogissa ottaa vastaan kommentteja ettekä tyydy online-monologiin.

Kuntaliiton mukaan Suomessa on 348 kuntaa. Joko kunnissa ei ole  ymmärretty blogien etuja tai sitten en vain onnistunut löytämään blogeja hakukoneella.

Tomi Terentjeff // Teemme yhteistyötä Floobsin kanssa heidän avoimen rajapinnan kehityksessä, jonka avulla mille tahansa sivulle on helppo avata oma nettitv-kanava. Testaamme suoraa lähetystä omasta toimistostamme. Pahoittelut, että jännitysmomentti on loivempi kuin Big Brotherissa. Meillä pysyvät vaatteet päällä ja ääni on mykistetty.

Floobsin kanavilla on ollut jo pitkään erilaisia live-kanavia. Esimerkiksi Summeri lähettää kuvaa suoraan heidän studioltaan Isosta Pajasta Pasilasta. Gemilo livettää toimistoltaan. Floobsin API:n avulla Gemilon Live-kanava näkyy suoraan www-sivujemme kautta meidän omassa soittimessa.

Testitelevisio on osa nettisivu-uudistusta. Päivitimme Gemilon www-sivun ulkoasua ja sisältöjä, ja uudet sivut on nyt julkistettu. Tervetuloa tutustumaan.

ps. Testaustulosten mukaan näyttäisi, että Firefox-selain näyttää lähetyksen parhaiten, kun taas Internet Explorerilla on ongelmia. Ellet näe suoraa lähetystä, olemme kiitollisia, jos voit kertoa selaimesi ja sen versionumeron vaikkapa tämän blogiviestin kommenteissa.

Katri Lietsala // Tekijänoikeusjärjestöt haluavat hyvitysmaksun mp3-soittimena toimivista matkapuhelimista ja tietokoneen USB-muisteista. Hyvitysmaksua perustellaan kolmella eri kohdalla:

“1) myytyjen laitteiden määrä,
2) laitteiden käyttö kappaleiden valmistamiseen yksityiseen käyttöön ja
3) yksityisen käytön vaikutus markkinoihin. ” -Teoston ehdotus, sivu 6

Jotenkin tragikoomista, että esimerkiksi musiikin ostajana minun pitäisi maksaa vielä vähän lisää kaikista välineistä, joissa kuuntelen samaa musiikkia. Olen kappaleen jo kertaalleen ostanut ja mielestäni Teostollekin siinä yhteydessä kai jotain hyvitystä antanut. Kummallinen tulkinta, että yhtäkkiä alan “valmistaa” kappaleita yksityiseen käyttöön.

Apulannan Ylijäämävalumaa kuulostaa kuitenkin tismalleen samalta, kuuntelinpa sitä iTunesilla tietokoneellani tai iPodin-kuulokkeista. Nämä jo itsessään rajoittavat, etten voi kuunnella ostamaani kappaletta millä sovelluksella haluan tai missä vain laitteessa, mikä sillään ärsyttää ihan tarpeeksi.

En edes käytä USB-tikkua kuin työasiakirjojen tallentamiseen. Silti pitäisi maksaa hyvitystä? Mitä Tietoviikon keskusteluista voi päätellä, niin ei ymmärrä moni mukaan.

Avoimet rajapinnat eivät koske musiikkia..

Arto Liukkonen // Reign of Elements on Gemilon tuottama, Facebookissa pelattava roolipeli, jonka sisältöä tuottavat pelaajat itse. Peli julkaistiin virallisesti 24. lokakuuta. Jo seuraavana päivänä sillä oli yli tuhat aktiivista pelaajaa. Sivunäyttöjä kertyy noin 150 000 päivässä, ja uusia pelaajia tulee satoja päivässä.

Reign of Elementsin kehityksessä otettiin jo alkuvaiheessa pelaajat mukaan. Valitsimme kymmenen aktiivisen pelaajan joukon eräästä toisesta pelistä, joille annoimme käyttöön työkalut esineiden, alueiden, vihollisten ja tehtävien suunnitteluun.

Viralliseen julkaisuun mennessä ydinpelaajat olivat suunnitelleet täysin koko pelin kulun ja juonen pelimaailman ympärille. Eri esineitä pelistä löytyy nykyisin satoja ja vihollisia lähes kolmesataa usealla kymmenellä eri alueella. Juonta eteenpäin ohjaa 70 tehtävää.

Nyt julkaisun jälkeen kaikille pelaajille tulee pian vapaaseen käyttöön työkalut, joilla luoda uutta sisältöä. Muut pelaajat voivat äänestää näistä ehdotuksista parhaat peliin mukaan. Pelaajat voivat myös keskustella sisällöstä ja uusista ominaisuuksista foorumilla.

Lisäämme uusista ominaisuuksista suosituimmat peliin. Näin ylläpitoon tarvittava työ pysyy minimissä ja suunnitteluun ei tarvitse käyttää resursseja yhtä paljon kuin jos kyse olisi vain yrityksessä tehtävästä kehitystyöstä. Nykyisellä mallilla tehtäväksi jää uusien ominaisuuksien tuottaminen ehdotusten perusteella ja ylläpito.

Pelisovellus on muutenkin esimerkki suomalaisesta crowdsourcing-ratkaisusta. Esimerkiksi yleisohjetta ei ole kirjoitettu, vaan pelaajat muokkaavat ja täydentävät wiki-sivustoa. Wikinä käytämme avoimen lähdekoodin MediaWikiä.

Pelifoorumissa pelaajat auttavat toisiaan ja selittävät uusille pelaajille pelin kulkua. Foorumi-sovelluksena toimii avoimen lähdekoodin Simple Machines Forum.

Nopeimmin apua saa chat-huoneesta, jossa päivystää kokeneita pelaajia läpi vuorokauden.

Gemilo Chat -sovellus on toteutettu itse, ja se sopii myös yritysten ja yhteisöjen käyttöön Facebookissa. Kysy lisää, niin tehdään teillekin oma.

Katri Lietsala // Viime vuoden vaalien aikaan Tanskassa odotettiin Internetin nousevan yhtä tärkeäksi mediaksi kuin television ja että Web 2.0 aiheuttaisi Internetin läpimurron ihmisten miettiessä, ketä äänestää. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Huomasimme, että verkkoa käytettiin lisänä, ei niinkään korvikkeena. Televisio säilyi ykkösenä, mutta Internet nousi lehtien rinnalle. – Jakob Linaa Jensen-

Ihmiset olivat myös edelleen uskollisia perinteiselle medialle. He käyttivät tuttujen televisiokanavien, radioiden ja lehtien verkkosivuja, joten Internetin käytöllä ei oikeastaan ollut vaikutusta poliittiseen agendaan. Tutut vanhat kanavat tarjosivat sisällön.

Eniten tanskalaiset käyttivät erilaisia poliittisia kyselyjä ja testejä verkossa tai seurasivat online-mielipidekyselyjä. Yli 40 prosenttia myös osallistui verkkokyselyihin itse eikä vain katsonut niiden tuloksia, kun taas vain 5,6 prosenttia oli kysellyt tai kommentoinut puolueiden tai poliitikkojen blogeissa.

Taas yksi esimerkki, miten vaivattomuus leimaa osallistumista verkossa. Mitä helpommin tanskalainen pystyi osallistumaan, sen todennäköisempää vaaleihin liittyvän palvelun käyttö oli.

Jensen kertoi, että käyttäjät, jotka eivät olleet sinut Internetin kanssa, suhtautuivat verkkoon kielteisesti. Heille Internet edusti edelleen lähinnä pedofiilien tyyssijaa. Jensenin vastaus heille oli varsin ymmärrettävä. Se sopii myös vastaukseksi heille, jotka Suomessa ensimmäiseksi osoittivat sormellaan Internetiä, kun mietittiin, mikä motivoi Kauhajoen murhaajaa.

- Internet ei vahingoita, vaan ihmiset, jotka Internetiä käyttävät.

Jensenin tulokset perustuvat 5080 käyttäjän paneeliin ja kyselyyn, johon vastasi 980 ihmistä. Heistä 25,4 prosenttia oli hyvin kiinnostuneita politiikasta ja 45,9 % jonkin verran kiinnostuneita. Vain 3,6 vastaajista ilmoitti, ettei heitä kiinnosta politiikka.

Jensen puhui AOIR-konferenssissa viime viikolla Kööpenhaminassa.