Savon Sanomat luokitteli eilen Facebookin synkeäksi, Iltalehti jo aiemmin vaaralliseksi ja MikroPC ajanhaaskaajaksi. Tietoviikko päätteli Facebookin sosiaaliseksi roskalavaksi.

“Sitä ei pyöritetä sydämen hyvyydestä, vaan kyllä omistajien intresseissä on rahastaa se jollain tavalla ulos.” – Supon asiantuntija Riku Kalinen, Savon Sanomat 11.6.2009

Viittaako Supon asiantuntija, että Facebook myy tiedustelupalveluille tietoja ihmisistä, jotka käyttävät Facebookia vai miksi yrityksen halu ansaita rahaa tekisi sivustosta jollain tapaa epämääräisen?

Riku Kalisen haastattelu sai miettimään, että siinä vaiheessa kun omasta elämästä tulee turvallisuusuhka, Facebookin kaltaiset sivustot vaikeuttavat ihan varmasti piiloutumista.

Geni näyttää sukupuun, ja Google Mapsin satelliittikartta kotipihalta riippukeinun paikan. Facebook listaa ystävät, joita voi lähteä kuulustelemaan, LinkedIn asiakkaat ja kumppanit. Heidätkin pystyy laittamaan seurantaan, puhumattakaan jo nyt liikesalaisuuksien seuraamisesta, jos omat verkostot haluaa sellaiseksi laskea tai linkit, jotka julkaisee Delicious-palvelussa.

Flickr avaa ovet kotiin näyttäen vaikkapa, minkä mallinen tietokoneen näyttö toisen makuuhuoneessa on. Lisäksi kännykän avulla saa paikannettua itsensä vaikkapa Kampissa – jopa seurattua, mitä reittejä ihminen lenkkeilee. Dopplr kertoo Supolle ja muille seuraajille myös, minne on vasta menossa.

Missään et ole enää turvassa valvonnalta. Et edes Loimaan torilla.

Salaisuudet ovat harvinaistuneet. Sosiaalisessa mediassa läpikulku on lähes poikkeuksetta sallittu. Lupa ei takaa, että läpikulkija ymmärtäisi kaiken näkemänsä arvon.
CC Attribution: purplbutrfly@Flickr

Jäin miettimään, mihin kaikkeen Twitteriä hyödynnetäänkään. Tässä tiivistettynä lista, josta bloggaan vielä lisää vähän myöhemmin:

1. henkilökultti
2. henkilökohtaiset suhteet
3. sisältötärpit ja nostot
4. vaikuttaminen
5. markkinointiviestit
6. tarjoukset
7. palautekanava
8. seuranta ja tarkkailu
9. tiedottaminen
10. brändin hallinta
11. rekrytointi
12. muistiinpanot

Twitter on mikroblogi-alusta ja esimerkki sosiaalisen median palvelusta. New York Timesilla on ihan kelpo artikkeli, joka esittelee “kaiken”, mitä kannattaa tietää Twitteristä, jos palvelu on sinulle vielä outo.

Moni mörkö on ihan muualla kuin Facebookissa.

Katri Lietsala // Yle uutisoi, että Kokkolan Facebook-kielto saattaa olla vain väliaikainen. Kokkolan kaupungin it-yksikkö esti Facebookiin pääsyn viime viikolla noin 3 000 koneelta ja nyt vasta tuli mieleen pohtia, onko sittenkään faktaa, että Facebook lisää haittaohjelmien määrää. Tuotahan on kerrottu yhtenä perusteena palvelun kieltämiselle, kuten Kauppalehden  Eniro-haastattelu osoittaa.

Eniron it-johtaja Pekka Vartiainen mainitsi haastattelussa, että yritys antaa työntekijöidensä käyttää Googlen ja Suomi24:n sähköpostiohjelmia. Eikö sähköpostin käytössä vasta  olekin riski tietohallinnon näkökulmasta, koska ihmiset avaavat liitetiedostoja tarkastamatta, onko niissä viruksia?

Facebookissa kaikki tapahtuu suoraan selaimessa. Käyttäjälle tämä on turvallisempi tapa selata esimerkiksi videoita ja katsoa valokuvia kuin availla niitä sähköpostinsa kautta. Ei tarvitse arvailla, viittaako sähköpostiliitteen tiedostopääte haittaohjelmaan, joka mönkii koneeseen heti, kun liitteen klikkaa auki.

Kun Koobface-virus levisi Facebookissa, se pääsi etenemään, koska käyttäjää pyydettiin latamaan koneelle “päivitys“, joka olikin haittaohjelma. Lataaminen ja asentaminen ovat aivan eri asioita kuin esimerkiksi Facebook-sovelluksen lisääminen, joka sillään ei vielä asenna mitään koneellesi eikä siten levitä haittaohjelmaakaan.

Facebookin käyttäjä on turvassa haittaohjelmilta niin kauan kuin selaa Facebookin sivuja ja lisää sovelluksia, mutta ei lataa mitään koneelleen, jos sovellus sellaista ehdottaa. Muistisääntö on helppo. Yritysten kannattaisi kertoa siitä työntekijöilleen ja oppilaitosten opiskelijoilleen.

Riski saada Facebookin kautta haittaohjelma tietokoneeseen on nykyisin yhtä suuri kuin riski saada haittaohjelma miltä tahansa nettisivulta, jonka kautta voi ladata tiedoston. Kun seuraavan kerran tekee mieli klikata “Katso meidän superhieno video sinusta“, jonka lähettäjää et tunne tai video on täysin tuntemattomalla www-sivulla, niin käytä järkeä ja jätä tiedosto avaamatta.

** Valokuva OliverAlex / Creative Commons.

Vivek Kundra, 34,  kertoo aikovansa hyödyntää tietoverkkoon hajautettua laskentaa, joka perustuu skaalautuviin datakeskuksiin (cloud computing). Liittovaltion it-infrastruktuurin uudistamiselle on selkeä tavoite, sillä USA:n presidentti haluaa nähdä säästöjä, joita saadaan teknologian avulla: eikä vain it-investoinneissa vaan teknologiainvestointien ansiosta kaikessa toiminnassa.

Vielä mielenkiintoisempaa on, että Kundra luo data.gov-nettisivun, jonne julkaistaan julkisomaisuutena valtion ja hallinnon aineistoja. Niin sanottu public domain on varsin surkeassa jamassa Suomessakin. Kukahan täällä tekisi saman? Suomalaiset osaavat kyllä säilöä, mutta eivät jakaa julkisin verovaroin tuotettua informaatiota avoimina sisältöinä.

Kundra on hyödyntänyt työssään YouTubea ja Twitteriä. Hän aikoo viedä parkkimaksujen maksamisen ja ajokortin uusimisen Facebookiin. Jokohan tästä alkaa hyötysovellusten esiinmarssi suositulla sosiaalisiin verkostoihin perustuvalla sivustolla?

Kundran suunnitelmista uutisoi New York Times -lehden Caucus-blogi ja Saul Hansell Bits-artikkelissaan.

Vaikka Kundran kokeilut ovat ehkä suppeita esimerkkejä, niissä on hyvää draivia ja uskallusta kokeilla. Me Suomessa saamme lukea neuvottelukunnista ja liittyä verkostoihin. Valtiolla on jopa oma innovaatio-osasto.

Facebookissa Yhdysvaltojen nopeiten kasvava ryhmä on nykyisin yli 55-vuotiaat naiset. Myös Suomessa on havaittavissa vastaava trendi, joten kasvu jatkunee vielä pitkään. Suomalaisista Facebook-käyttäjistä puolet on alle 25-vuotiaita, kun taas yli 40-vuotiaat kattavat ainoastaan 10 %:ia.

Muita tammikuun Facebook-kohokohtia:

• Lähes miljoona italialaista liittyi Facebookiin.
• Yli puoli miljoonaa espanjalaista liittyi Facebookiin.
• 52 maassa Facebookin kävijämäärät kasvoivat yli 10 %:ia ja 13 maassa kasvua oli yli 20 %:ia.
• 30 maassa kasvua kertyi tammikuussa yli 25 %:ia enemmän verrattuna vuoden 2008 joulukuuhun.
• Kävijämäärä kasvoi nopeiten Indonesiassa – kasvu oli lähes 40 %:ia käyttäjämäärän nousten yli 1,1 miljoonaan indonesialaiseen.

TNS Gallupin mukaan Suomen viisi suosituinta verkkosivustoa ovat Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3, Suomi24.fi ja YLE. Facebook kolkuttelee vauhdilla näiden sivustojen käyttäjämääriä.

Minusta on harmi, jos virkamies ei voi pitää blogia.  Ainakin Lahdella, Seinäjoella ja Helsingillä on yhä omat bloggaavat johtajansa. Mikkelissä bloggailee kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Haapaveden kaupunginjohtaja näyttää joskus bloganneen, mutta kirjoitukset päättyvät viime kesään 2008.

Ehkä harmillisempaa kuin blogien vähyys on kuitenkin olemassa olevien kuntajohtajien “blogien” anti-blogimaisuus.  Näistä vähistäkin kuntajohdon blogeista vain kaksi oikeastaan edes on blogeja. Tiukasti tulkittuna blogi on blogi vain, jos se mahdollistaa kommentoinnin: joko suoraan tai moderoidusti.

Onneksi olkoon Lahti! Teidän kaupungissanne on rohkeita ihmisiä töissä. Uskallatte blogissa ottaa vastaan kommentteja ettekä tyydy online-monologiin.

Kuntaliiton mukaan Suomessa on 348 kuntaa. Joko kunnissa ei ole  ymmärretty blogien etuja tai sitten en vain onnistunut löytämään blogeja hakukoneella.

Floobsin kanavilla on ollut jo pitkään erilaisia live-kanavia. Esimerkiksi Summeri lähettää kuvaa suoraan heidän studioltaan Isosta Pajasta Pasilasta. Gemilo livettää toimistoltaan. Floobsin API:n avulla Gemilon Live-kanava näkyy suoraan www-sivujemme kautta meidän omassa soittimessa.

Testitelevisio on osa nettisivu-uudistusta. Päivitimme Gemilon www-sivun ulkoasua ja sisältöjä, ja uudet sivut on nyt julkistettu. Tervetuloa tutustumaan.

ps. Testaustulosten mukaan näyttäisi, että Firefox-selain näyttää lähetyksen parhaiten, kun taas Internet Explorerilla on ongelmia. Ellet näe suoraa lähetystä, olemme kiitollisia, jos voit kertoa selaimesi ja sen versionumeron vaikkapa tämän blogiviestin kommenteissa.

“1) myytyjen laitteiden määrä,
2) laitteiden käyttö kappaleiden valmistamiseen yksityiseen käyttöön ja
3) yksityisen käytön vaikutus markkinoihin. ” -Teoston ehdotus, sivu 6

Jotenkin tragikoomista, että esimerkiksi musiikin ostajana minun pitäisi maksaa vielä vähän lisää kaikista välineistä, joissa kuuntelen samaa musiikkia. Olen kappaleen jo kertaalleen ostanut ja mielestäni Teostollekin siinä yhteydessä kai jotain hyvitystä antanut. Kummallinen tulkinta, että yhtäkkiä alan “valmistaa” kappaleita yksityiseen käyttöön.

Apulannan Ylijäämävalumaa kuulostaa kuitenkin tismalleen samalta, kuuntelinpa sitä iTunesilla tietokoneellani tai iPodin-kuulokkeista. Nämä jo itsessään rajoittavat, etten voi kuunnella ostamaani kappaletta millä sovelluksella haluan tai missä vain laitteessa, mikä sillään ärsyttää ihan tarpeeksi.

En edes käytä USB-tikkua kuin työasiakirjojen tallentamiseen. Silti pitäisi maksaa hyvitystä? Mitä Tietoviikon keskusteluista voi päätellä, niin ei ymmärrä moni mukaan.

Avoimet rajapinnat eivät koske musiikkia..

Reign of Elementsin kehityksessä otettiin jo alkuvaiheessa pelaajat mukaan. Valitsimme kymmenen aktiivisen pelaajan joukon eräästä toisesta pelistä, joille annoimme käyttöön työkalut esineiden, alueiden, vihollisten ja tehtävien suunnitteluun.

Viralliseen julkaisuun mennessä ydinpelaajat olivat suunnitelleet täysin koko pelin kulun ja juonen pelimaailman ympärille. Eri esineitä pelistä löytyy nykyisin satoja ja vihollisia lähes kolmesataa usealla kymmenellä eri alueella. Juonta eteenpäin ohjaa 70 tehtävää.

Nyt julkaisun jälkeen kaikille pelaajille tulee pian vapaaseen käyttöön työkalut, joilla luoda uutta sisältöä. Muut pelaajat voivat äänestää näistä ehdotuksista parhaat peliin mukaan. Pelaajat voivat myös keskustella sisällöstä ja uusista ominaisuuksista foorumilla.

Lisäämme uusista ominaisuuksista suosituimmat peliin. Näin ylläpitoon tarvittava työ pysyy minimissä ja suunnitteluun ei tarvitse käyttää resursseja yhtä paljon kuin jos kyse olisi vain yrityksessä tehtävästä kehitystyöstä. Nykyisellä mallilla tehtäväksi jää uusien ominaisuuksien tuottaminen ehdotusten perusteella ja ylläpito.

Pelisovellus on muutenkin esimerkki suomalaisesta crowdsourcing-ratkaisusta. Esimerkiksi yleisohjetta ei ole kirjoitettu, vaan pelaajat muokkaavat ja täydentävät wiki-sivustoa. Wikinä käytämme avoimen lähdekoodin MediaWikiä.

Pelifoorumissa pelaajat auttavat toisiaan ja selittävät uusille pelaajille pelin kulkua. Foorumi-sovelluksena toimii avoimen lähdekoodin Simple Machines Forum.

Nopeimmin apua saa chat-huoneesta, jossa päivystää kokeneita pelaajia läpi vuorokauden.

Gemilo Chat -sovellus on toteutettu itse, ja se sopii myös yritysten ja yhteisöjen käyttöön Facebookissa. Kysy lisää, niin tehdään teillekin oma.

- Huomasimme, että verkkoa käytettiin lisänä, ei niinkään korvikkeena. Televisio säilyi ykkösenä, mutta Internet nousi lehtien rinnalle. – Jakob Linaa Jensen-

Ihmiset olivat myös edelleen uskollisia perinteiselle medialle. He käyttivät tuttujen televisiokanavien, radioiden ja lehtien verkkosivuja, joten Internetin käytöllä ei oikeastaan ollut vaikutusta poliittiseen agendaan. Tutut vanhat kanavat tarjosivat sisällön.

Eniten tanskalaiset käyttivät erilaisia poliittisia kyselyjä ja testejä verkossa tai seurasivat online-mielipidekyselyjä. Yli 40 prosenttia myös osallistui verkkokyselyihin itse eikä vain katsonut niiden tuloksia, kun taas vain 5,6 prosenttia oli kysellyt tai kommentoinut puolueiden tai poliitikkojen blogeissa.

Taas yksi esimerkki, miten vaivattomuus leimaa osallistumista verkossa. Mitä helpommin tanskalainen pystyi osallistumaan, sen todennäköisempää vaaleihin liittyvän palvelun käyttö oli.

Jensen kertoi, että käyttäjät, jotka eivät olleet sinut Internetin kanssa, suhtautuivat verkkoon kielteisesti. Heille Internet edusti edelleen lähinnä pedofiilien tyyssijaa. Jensenin vastaus heille oli varsin ymmärrettävä. Se sopii myös vastaukseksi heille, jotka Suomessa ensimmäiseksi osoittivat sormellaan Internetiä, kun mietittiin, mikä motivoi Kauhajoen murhaajaa.

- Internet ei vahingoita, vaan ihmiset, jotka Internetiä käyttävät.

Jensenin tulokset perustuvat 5080 käyttäjän paneeliin ja kyselyyn, johon vastasi 980 ihmistä. Heistä 25,4 prosenttia oli hyvin kiinnostuneita politiikasta ja 45,9 % jonkin verran kiinnostuneita. Vain 3,6 vastaajista ilmoitti, ettei heitä kiinnosta politiikka.

Jensen puhui AOIR-konferenssissa viime viikolla Kööpenhaminassa.