Gemilo Oy

Kategorian ‘viestintä’ arkisto

Sosiaalisen median soveltaminen vasta alussa

Torstai, Heinäkuu 2, 2009

Katri Lietsala // Miltei 60 %:ia Gemilon sosiaalisen median kyselyyn vastanneista yrityksistä ja 96 %:ia kunnista arvioi, etteivät ne osaa hyödyntää sosiaalista mediaa tarpeeksi hyvin. Moni vastanneista ilmoitti tietävänsä,  mitä ovat sosiaalinen media ja sille tyypilliset ominaisuudet, kuten syötteet ja avainsanat, mutta käytännön toteutuksia oli etenkin kunnissa vain harvalla ja omaa sosiaalisen median strategiaa vielä harvemmalla.

Sosiaalinen media suomalaisyrityksissä ja kunnissa -selvityksemme perusteella näyttää, että sosiaalisen median markkinat ovat oikeasti Suomessa varsin alullaan. Monet yrityksistä ja kunnista vasta miettivät blogeja, wikejä, yhteisöalustoja ja Facebook-sovelluksia.

Sosiaalisen median kyselyyn vastanneet ajattelivat yllätyksettömästi sosiaalisen median soveltuvan markkinointiin ja viestintään. Myös verkostoituminen nousi esiin niin kuntien kuin yritysten vastauksissa. Ehkä vuoden kahden kuluttua mukana on jo vahvemmin näkemyksiä sosiaalisen median hyödyntämisestä vaikkapa strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja hiljaisen tiedon siirtoon – tai jopa ansaintaan.

Lue Gemilon white paper Sosiaalinen media suomalaisyrityksissä ja kunnissa. Tulokset perustuvat 87 vastaajan aineistoon, joka kerättiin verkkokyselyllä keväällä 2009. Kyselyistä toiseen kutsuttiin 50 suurta tai keskisuurta yritystä, ja toinen kysely osoitettiin Suomen sadalle suurimmalle kunnalle. Kyselyn toteutti Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Anna Savisaari. Kiitos Anna, harjoittelustasi Gemilossa ja tsemppiä opintoihin!

Miksei sosiaalista mediaa osata hyödyntää


Twitteriä sovelletaan sujuvasti

Keskiviikko, Toukokuu 27, 2009

Katri Lietsala // Sosiaalisen median palvelu Twitter on helppo tapa luoda henkilö-, yritys- tai palvelukohtainen syöte. Veikkaan, että peruskäyttäjälle Twitter on jopa helpompi sekä ymmärtää että ottaa käyttöön kuin moni syötelukijoista, joissa pitäisi kuitenkin osata yhdistää sivu, jolla syöte on, ja syötelukija, johon sisällön haluaa tilata.

Twitterissä kaikki tehdään samassa palvelussa eikä käyttäjän tarvitse ymmärtää koko syöte-sanaa, kunhan päättää, ketä haluaa seurata (follow) ja osaa tiivistää 140 merkkiin kaiken tarvitsemansa.

Kokosin aiemmin yhteen 12 tapaa soveltaa Twitteriä ja avaan niitä nyt hieman lisää.

Viihde kiinnostaa kaikkialla – niin myös Twitterissä. Kuningatar siellä jo on (1. henkilökultti), samoin julkkispariskuntia, kuten Ashton ja Demi kuittailemassa toisilleen (2. henkilökohtaiset suhteet) sekä tietysti media (3. sisältötärpit ja nostot lisäyleisön houkuttelemiseksi), joka näistä julkimoista kirjoittaa tai tekee myös omasta itsestään osan mediaa, kuten Digitytöt (328 seurattavaa, 299 tilaajaa).

Kyllä, Seiskakin on jo paikalla (0 seurattavaa, 10 tilaajaa), ja koko joukko muita suomalaismedian edustajia on avannut Twitterinsä.

Vaikka päällisin puolin Twitter vaikuttaa henkilökohtaiselta mediamonologilta, yritykset ovat ottaneet aika hienosti palvelun käyttöön. Twitteriä käytetään myös politiikkaan (4. vaikuttaminen).

Tykästyin Dellin Outlet-Twitterin ideaan (5. markkinointiviestit, 6. tarjoukset) ja tapaan, jolla Whole Food Market ottaa huomioon asiakkaansa Twitterissä ei vain yhdellä, vaan monella erilaisella Twitterillään (7. palautekanava). Missä ovat suomalaisten kauppojen tarjous-Twitterit? Tjäreborgin Twitter on alku, mutta ei vielä toimi.

Twitteriin voi myös tuoda yhdistelmäsyötteen, kuten Yle-uutisoinneille on tehty (8. seuranta ja tarkkailu) tai ylipäätään viestittää toiminnastaan niin kuin esimerkiksi Unicef tai alkaville yrittäjille suunnattu YritysHelsinki tekevät Twitterissään (9. tiedottaminen).

Sosiaalinen media näyttää kestävän vapaamuotoisemman viestinnän, jossa hoidetaan samalla kanavalla kiitokset yritysvieraille ja palvelun bugi-ilmoitukset (10. brändin hallinta). Tästä on hyvä esimerkikki vaikkapa Fruugo, joka luo yrityskuvaansa Twitterillä. Twitterillä on myös etsitty työntekijöitä (11. rekrytointi), näin ainakin Digitytöt tekivät hakiessaan markkinointiassistenttia.

140 merkkiin mahtuu hyvin muistiin oivallus, tärkeä linkkivinkki, viimeksi luettujen kirjojen nimet. Jos haluat kokeilla Twitteriä muistilistana, niin tähän on ihkaoikea apu-sovelluskin nimeltä Remember the milk (12. muistiinpanot).

Myös Gemilolla on Twitter, mutta arki on osoittanut, ettemme ehdi ylläpitää huimaa päivitysvauhtia. Tomin, Arton ja minun Twitterit pysyvät ehkä paremmin tahdissa. Tämä yritysblogi on edelleen tärkein kanava, ja siinäkin on ollut kiireiden vuoksi hieman taukoa.

12 tapaa käyttää Twitteriä

Tiistai, Toukokuu 26, 2009

Katri Lietsala // Twitter kehottaa kertomaan kaikille, mitä on tekemässä: What are you doing? Brian Solis sen sijaan suosittelee kokeilemaan ihan toisenlaista viestiä, jotta sanomalla olisi jotain merkitystä myös muille. Entä, jos kertoisit mitä opit tänään tai mikä innosti sinua?

Jäin miettimään, mihin kaikkeen Twitteriä hyödynnetäänkään. Tässä tiivistettynä lista, josta bloggaan vielä lisää vähän myöhemmin:

  1. henkilökultti
  2. henkilökohtaiset suhteet
  3. sisältötärpit ja nostot
  4. vaikuttaminen
  5. markkinointiviestit
  6. tarjoukset
  7. palautekanava
  8. seuranta ja tarkkailu
  9. tiedottaminen
  10. brändin hallinta
  11. rekrytointi
  12. muistiinpanot

Twitter on mikroblogi-alusta ja esimerkki sosiaalisen median palvelusta. New York Timesilla on ihan kelpo artikkeli, joka esittelee “kaiken”, mitä kannattaa tietää Twitteristä, jos palvelu on sinulle vielä outo.

Kokoomus unohti Twitterinsä

Maanantai, Huhtikuu 20, 2009

Katri Lietsala // Suomessa kokoomukselle kävi nolosti Twitterin kanssa jo alkumetreillä. Se avasi Twitterin osana poliittista kampanjointia, mutta yksi asia jäi huomaamatta: Tyhjänä Twitter tekee vain hallaa.

Europarlamenttivaalit pidetään 7.6.2009. Twitterissä sanottavaa on jo vihreillä, demareilla, keskustalla ja vasemmistolla. En tiedä, kuka hoitaa kokoomuksen sosiaalisen median kampanjaa, mutta ei tuo oikein vakuuta.

Twitter on mikroblogi, jolla voi viestiä lyhyitä ilmoituksia niin tutuille kuin tuntemattomille ihmisille. Ilmaista www-palvelua käytetään myös uutisten välittämiseen esimerkiksi liikenteestä.

Kun kiinnostat riittävän monta, lopputuloksena jutusteluasi saattaa seurata jopa puolisen miljoonaa ihmistä, kuten Digg.comin perustajaa Twitterissä. Kevin Rose tosin kutsuu yleisöä twitteriinsä myös omassa blogissaan.

Suomalaispuolueiden twitterit ovat kaukana noista määristä*:

  • SDP 149 seuraajaa (+106)
  • keskusta 143 (+104)
  • vihreät 143 (+128)
  • kokoomus 97 (+84)
  • vasemmisto 34 (+-, ei tiedossa)

* Vertailutilasto / Twitteristin blogi 6.3.2009.

Eniten tweettejä on vihreillä, seuraavaksi aktiivisin on Vasemmistoliitto.

Toisaalta. Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. USA:n presidentti Barack Obama näytti vaalikampanjoinnissaan mallia hyödyntäen lähes kaikkia sosiaalisen median keinoja, joita oli tarjolla. Nyt viestintäkoneisto on unohtanut osan työkaluista presidenttivalinnan jälkeen. Esimerkiksi mikroblogi Twitterissä Obamalla on tältä vuodelta vain kolme viestiä: tuorein viesti maaliskuulta.

Osallistuminen vie aikaa. Suosittelemme ottamaan sosiaalisen median osaksi arkea. Silloin on paremmat mahdollisuudet onnistua siinä, mitä tekee.

USA kehittelee julkishallinnon verkkoratkaisuja

Perjantai, Maaliskuu 6, 2009

Katri Lietsala // Barack Obaman palkkaama teknologiajohtaja (chief
information officer
, CIO) on pistänyt tuulemaan liittovaltion viestinnässä.

Vivek Kundra, 34,  kertoo aikovansa hyödyntää tietoverkkoon hajautettua laskentaa, joka perustuu skaalautuviin datakeskuksiin (cloud computing). Liittovaltion it-infrastruktuurin uudistamiselle on selkeä tavoite, sillä USA:n presidentti haluaa nähdä säästöjä, joita saadaan teknologian avulla: eikä vain it-investoinneissa vaan teknologiainvestointien ansiosta kaikessa toiminnassa.

Vielä mielenkiintoisempaa on, että Kundra luo data.gov-nettisivun, jonne julkaistaan julkisomaisuutena valtion ja hallinnon aineistoja. Niin sanottu public domain on varsin surkeassa jamassa Suomessakin. Kukahan täällä tekisi saman? Suomalaiset osaavat kyllä säilöä, mutta eivät jakaa julkisin verovaroin tuotettua informaatiota avoimina sisältöinä.

Kundra on hyödyntänyt työssään YouTubea ja Twitteriä. Hän aikoo viedä parkkimaksujen maksamisen ja ajokortin uusimisen Facebookiin. Jokohan tästä alkaa hyötysovellusten esiinmarssi suositulla sosiaalisiin verkostoihin perustuvalla sivustolla?

Kundran suunnitelmista uutisoi New York Times -lehden Caucus-blogi ja Saul Hansell Bits-artikkelissaan.

Vaikka Kundran kokeilut ovat ehkä suppeita esimerkkejä, niissä on hyvää draivia ja uskallusta kokeilla. Me Suomessa saamme lukea neuvottelukunnista ja liittyä verkostoihin. Valtiolla on jopa oma innovaatio-osasto.