Gemilo Oy

Kategorian ‘ajankohtaista’ arkisto

#Pullorahat: Miten kerätä sosiaalisessa mediassa rahaa hyväntekeväisyyskohteille

Keskiviikko, Heinäkuu 25, 2012

Aleksi Valavuoren kuitti Toejoen Veikot #pulloraha
Katri Lietsala // Sosiaalinen media hyväntekeväisyydessä toimii. Tarvitaan kuitenkin muutama asia kuntoon kampanjoinnin onnistumiseksi:

  • Yhteinen asia, joka herättää tunteita riittävän monessa.
  • Tilannetajua eli tilanteeseen reagoidaan vielä, kun asia on tuore ja tuntuu ajankohtaiselta.
  • Aktiiviset  ihmiset, jotka tavoittavat lisää uusia ihmisiä.
  • Pääsy valmiina oleviin sosiaalisen median kanaviin, joissa on jo verkostoa koottuna joko itsellä tai muilla.
  • Kykyä olla läsnä näissä kanavissa tuodakseen asiaa esiin.
  • Edistymisestä kertominen, jotta asia pysyy ajankohtaisena.
  • Selkeä tehtävä, joka jaetaan muille (esim. #pullorahat-casen tehtävänä oli “osta kausikortti”)
  • Helposti ymmärrettävä ohje, miten tehtävän voi suorittaa.
  • Aikaa ja halua ylläpitää keskustelua niin kauan, että tavoite on saavutettu.
  • Jälki- ja välihoitona kiitokset.

Toejoen Veikkojen #Pullorahat ja mitä siitä seurasi?

Kesän 2012 ajankohtaisin junnu-urheilun tukikampanja sosiaalisessa mediassa ei lähtenyt mistään hyväntekeväisyysjärjestöstä, ei urheiluseurasta, lajiliitosta, saati yrityksestä. Se lähti liikkeelle törkeyden huipusta, joka harmitti monia ja yhdestä ihmisestä, joka otti asiakseen tehdä jotain.

Toejoen Veikkojen juniorit keräsivät pulloja ja tölkkejä Pori Jazzeilla, jotta he saisivat jalkapalloharrastukseensa rahaa. Törkeyden huippu: Joku meni ja vohki pullot. Tämän jälkeen Aleksi Valavuori pyysi Twitterissä muitakin laittamaan rahaa Pori Jazzin pullorahat menettäneelle junnujoukkueelle ja jakoi kuvan, jossa hän on jo itse maksanut 200 euroa seuralle.

Poliisin mukaan (lähde: Satakunnan Kansa , Iltalehti) Valavuori rikkoo lakia, jos hän kehottaa muita antamaan rahaa junioreille. Twitter-viestit tai -viesti (ei tietoa julkisuudessa saatavilla?) oli tulkittu rahankeräyksen järjestämiseksi ja siihen Suomessa tarvitaan viranomaisen lupa. Tulkinta yllätti. Valavuorihan ei itse kerännyt rahoja keneltäkään ja maksanut niitä muiden puolesta, vaan ainoastaan kehotti lahjoittamaan rahaa ja on pitänyt muut ajan tasalla, paljonko urheiluseura on kerännyt rahaa.

Vaikeaksi menee, jos yksityisihminen ei saa liekittää liikkeelle avustuksia johonkin kohteeseen, jota pitää tärkeänä – mutta että jopa laittomaksi? Toivottavasti poliisilta tulisi tähän selkeä ohje, sillä sitä tarvitaan.

Voisiko rajan vetää näihin viesteihin, kuten alla:

Tuossa Twitter-viestissä eli tviitissä kerätään rahaa maksamalla itse avustuskohteelle rahaa palkkiona, jos joku lähtee seuraajaksi Twitterissä (engl. followers) tai lähettää eteenpäin henkilön viestejä (RT = retweet). Samalla mainostetaan kaupallista sivustoa.

Kausikortti joka junnujoukkueelle

Mikä avuksi, jos rahaa ei saa pyytää antamaan hyväntekeväisyyskohteeseen edes yksityishenkilö Twitterissä, joka kanavana soveltuisi tähän luontevasti?

Suomessa on sallittua ostaa kaikenlaista. Niinpä ihmiset ovat nyt ostaneet kausikortteja.

Lopulta varsin sama lopputulos, mutta eri tapaan ilmaistuna, koska kausikorttiahan ei ole pakko koskaan käyttää ja nurmikentän/hiekkakentän viereen mahtuu väkeä. Paljon.

Urheiluseurojen kannattaisi ottaa tästä oppia ja lisätä myytäviin tuotteisiin lippisten, t-paitojen ja kaulahuivien lisäksi kausikortti. Toisekseen seurojen www-sivujen pitäisi mahdollistaa verkko-ostokset sekä mahdollisimman helppo tapa antaa pienikin summa rahaa juniorityöhön. Kausikortin myynnissä on se hyvä puoli, että kortin voi laittaa vaikka sähköisenä itse tulostettavaksi, jolloin edes postitus- tai painatuskuluja ei tule, kuten virallisemmista fani- ja kausikorteista, joita urheilujoukkueilla on tapana myydä.

Esimerkiksi Toejoen Veikkojen fanituotteita pystyy ostamaan vain heidän toimistostaan. Edes Tampereen Ilveksellä ei ole kätevästi mitään lahjoita-nappulaa, mutta ohje, miten rahaa voi maksaa kannatusjäsenyyden kautta. He myös hyödyntävät Veikkauksen kanssa tehtyä sopimusta, jossa Ilveksen sivun kautta pelatuista Veikkauksen peleistä tulee rahaa urheiluseuralle.

Mielenkiintoista nähdä lopputulos, paljonko Toejoen Veikot saavat junnutyöhön rahaa Valavuoren ansiosta. Toivon, että joku etsisi seuraavaksi oman paikallisen junnuseuransa ja avustaisi juniorityötä. Uskon, että kehottamalla tähän, en syyllisty samalla rikokseen.

Gemilo Platform laajeni: Näin toimii kuva- ja videokaruselli

Maanantai, Kesäkuu 18, 2012

Katri Lietsala // Gemilon video- ja kuvakaruselli toimii upeasti visuaalisena elementtinä, joka auttaa paremmin hahmottamaan laajojakin kokonaisuuksia ja nostamaan parhaimmat herkut esiin.

All Bright Tampere 2012. Gemilon kuva- ja videokaruselli.

Karusellin muokkaustilaan pääsee etusivulta ilman vaikeita hakupolkuja tai uppoutumatta sen syvällisemmin sivuston päärakenteeseen. Selkeä Muokkaa -teksti näyttää, mistä muokkaustilan saa auki ja mihin osioon muokkaus liittyy.

Karuselli tukee valokuvia ja videoita. Ylläpitäjä kirjoittaa valokuvaan haluamansa kuvatekstin. Hän voi lisätä kuvatekstiin myös linkin. Linkki vie url-osoitteeseen, jonne asiakkaamme haluaa kävijöitään ohjata. Jos linkkiä ei ole, kuvateksti näkyy tavallisena tekstinä ilman linkityksiä.

Karuselli voidaan jakaa teemoihin.

Karuselli-teemat sisältävät useita kuvia ja videoita. Kuvista ja videoista näytetään automaattisesti muodostetut peukalonpääkuvat (engl. thumbnail). Kun pikkukuvaa klikkaa, se avautuu karusellinäkymään isona.

Jos kuvia on enemmän kuin pikkukuvina mahtuu karusellinäkymään, käyttäjä voi selata pikkukuvia nuolilla eteen- ja taaksepäin, kunnes löytää riittävän mielenkiintoisen kuvan katsottavaksi isompana.

Kuvien ja videoiden järjestäminen

Gemilon julkaisujärjestelmän käyttöliittymä on yksinkertaisen mukava käyttää eikä vaadi laajempaa teknistä osaamista edes ylläpitäjältä. Tästä on hyvä osoitus vaikkapa kuvien järjestäminen: Ylläpitäjä järjestää kuvat haluamaansa järjestykseen tarttumalla kuvan otsikkoon muokkaustilassa ja raahaamalla sen haluamaansa kohtaan listassa (engl. drag and drop eli tartu ja raahaa). Ominaisuus on nyt asiakkaidemme käytettävissä kuva- ja videokarusellissa.

Gemilon julkaisujärjestelmän Tartu ja raahaa -ratkaisu toimii erinomaisesti vaikkapa sivustoilla, joissa on vahva visuaalinen ilme ja isot kuvapaikat, mutta sisältöjen tärkeysjärjestys saattaa vaihdella useinkin. Kuva- ja videokarusellista tuttu ominaisuus on ollut käytössä esimerkiksi FremantleMedian etusivulla.

Embed-videot säästävät palvelintilaaa

Karusellin videot voi tuoda vapaavalintaisesti sekä Vimeosta että YouTubesta. Käyttäjä katsoo haluamansa videon suoraan karusellissa (engl. embedded video player) eikä hänen tarvitse klikata ulos sivustolta missään vaiheessa.

Karusellin muokattavuudesta on pyritty tekemään mahdollisimman joustava käyttäjälleen. Siksi kunkin karuselliin lisätyn kuvan kuvateksti on muokattavissa jälkeenpäin ja kuvatekstiin on vaihdettavissa eri kuva poistamatta jo kertaalleen kirjoitettua tekstiä. Jos kuvatekstiä ei ole, sen voi jättää lisäämättä ja kuva näkyy edelleen yhtä hienosti kuin ennenkin.

Kun kyse on julkisista videoista, asiakkaamme säästävät palvelinkuluista käyttämällä hyödyksi sosiaalisen median tarjoamia ilmaisia videosivustoja, kuten YouTubea ja Vimeota. Samalla säästyy työaikaa, koska kertaalleen markkinointimielessä lisätty video toimii linkittämällä myös takaisin omille sivuille.

Jokin videoista voi tulla Vimeosta ja toiset YouTubesta. Teknologia ei tätä estä.

Jos kyse on sisäisestä sivustosta, jonka karuselliin ei voi tuoda videoita ulkopuolisista palveluista, kuten Vimeosta ja YouTubesta, videon saa lisättyä turvalliselle palvelimelle, josta videoita näytetään vain esimerkiksi intranetin käyttöoikeuksien mukaisesti yrityksen omalle henkilökunnalle. Toimitamme palvelintilan osana SaaS-ratkaisua.

Monta karusellia samalla sivulla

Kun karuselleista oikein innostuu, voi tuntua, ettei yksi enää riitä. Asiakkaidemme toiveesta Gemilon järjestelmässä yksittäinen sivu voi sisältää useita karuselleja.

Tästä on erinomainen esimerkki Visit Tampere. Sivusto on laaja, kolmekielinen matkailuportaali, jota ylläpitää kehitysyhtiö Tredea. Heidän karusellissaan on neljä pääteemaa ja niiden lisäksi vielä 2 alateemaa. Kullekin kielelle on tilaajan pyynnöstä oma kielikohtainen karuselli.

Lisäksi jokaisen kielen etusivulla voi olla oma selattava osio, joka sisältää teksti- ja kuvapaikan. Käyttäjä saa selattua sisältöjä helposti eteen- ja taaksepäin siirtymättä etusivulta pois. Ratkaisu helpottaa sisältöjen tarjoamista pienissä paloissa kävijälle. Kun sopivan kiinnostava kohde löytyy, käyttäjä klikkaa sivustossa syvemmälle tutustumaan sisältöön paremmin.

Visit Tampereen tapauksessa toteutimme myös viikko-ohjelman.  Viikko-ohjelma on selattavissa päivien mukaan. Kullekin päivälle saa päivän tärkeimpiä tapahtumia listattuna. Viikko-ohjelma soveltuu erityisen hyviin jatkuviin, toistuviin tapahtumiin, jotka ovat samoja viikosta toiseen pitkänkin ajan ja jotka ylläpitäjä haluaa nostaa näkyvästi esiin.

Monen karusellin sivustot

Visit Tampereen karusellin erikoisuus on kartta-upotus (Google Maps). Ylläpitäjä voi vaihtaa kartalla näkyvää sijaintia ja sijainnin yhteydessä näkyvää tekstiä.

Tämä antaa hienot mahdollisuudet päivittää kartalle esimerkiksi ajankohtaisimman matkailukohteen vaikka päivittäin. Nyt liikkeelle lähdettiin näyttämällä, missä matkailuneuvonta sijaitsee.

Uusittu etusivu ja kuvavirta-osio päivitettiin Visit Tampere -sivustolle viime viikolla. Otamme mielellämme vastaan tietoa käyttökokemuksista.

Soita: Katri 040-7499072 tai Tomi 040-5685117.

Gemilon platform on monipuolinen kotimainen järjestelmä, jota on sovellettu useisiin eri käyttötarkoituksiin. Valikoimaan kuuluvat intranet, yhteisöalusta, oppimisympäristö ja julkaisujärjestelmä, jolla voi päivittää www-sivustoja. Jatkossa näissä kaikissa on otettavissa käyttöön Gemilon kuva- ja videokaruselli

Facebook USA: Jopa yksi viidestä osti Facebook-kommentin tai -mainoksen perusteella

Keskiviikko, Kesäkuu 6, 2012

Katri Lietsala // Reutersin ja Ipsoksen tutkimuksen mukaan joka viides amerikkalainen Facebookin käyttäjä on ostanut Facebookissa olleen mainoksen tai Facebookissa annetun kommentin perusteella jotain. Jotta kauppa ei suotta innostuisi, Reuters uutisoi, että neljä viidestä käyttäjästä ei ole ostanut mitään Facebookissa julkaistujen mainosten tai Facebook-kommenttien perusteella.

Kyse on tavasta, miten tuloksen haluaa tulkita.

Toimittajat oikaisivat samaan ruotuun Suomessa niin kuin listani alla osoittaa. Saatiin itseään toistavia otsikoita, joiden perusteella heikkohermoisempi päättelee, ettei kannata enää mainostaa Facebookissa. Yllättävän vähän kukaan jaksoi miettiä omaa otsikointiaan.

Helsingin Sanomat toisti Reutersin (STT:n?) tulosanalyysin toteamalla otsikossa: Tutkimus: Facebookin mainokset eivät houkuta ostamaan. Entäpä muu suomalaismedia, joka Facebookin kanssa kilpailee mainosrahoitteisesta tulovirrasta?

Hain Googlella Yle.fin sivuilta. En löytänyt yhtään tulosta. Menin Ylen sivuille ja kirjoitin hakukenttään Facebook, suodatin tuloksia ensin lajittelulla viimeiset 24 tuntia ja sen jälkeen viimeiset 2 päivää. Haun kautta ei noussut Yleltä yhtään juttua Facebook-mainosten ja kommenttien merkityksestä ostopäätöksiin. Joko haku ei toimi uudistuneilla Ylen sivuilla tai Yle on ohittanut tämän uutisen kirjoittamatta.

Toivon jälkimmäistä. Ehkä päätökseen on vaikuttanut, että kysely koski vain amerikkalaisia ja siihen vastasi vain 1032 ihmistä. Tilanne Suomessa voi siis olla paljon heikompi TAI paljon parempi. Se vaatisi tutkimista.

Miten paljon on yksi viidestä eli viidennes?

Kun Tekniikka&Talous kuvailee suomalaisia aktiivisiksi verkkokaupassa, toimittaja painottaa jutussa, että viidennes suomalaisista ostaa verkkokaupasta ulkomailta tavaraa tai palveluja. Siis jopa yksi viidestä. Eikä meille silti suostuta toimittamaan tänne jokaisesta verkkokaupasta.

Reuters uutisoi vielä kevättalvesta sähkökirjojen buumista. Mikä oli peruste? Se, että yksi viidesosa amerikkalaisista lukee sähköisiä kirjoja (engl. e-books).

Jos kyseessä olisi niin sanottu “Facebookin viidennes” käännös varmaan menisi seuravaasti: “Neljä viidestä ei osta.” “Neljä viidestä ei lue.

Neljä viidestä on enemmän kuin yksi viidestä, joten sillä perusteella hyvä nostaa otsikkoon, mitä enemmistö tekee. Jos taas miettii, että yksi viidestä ostaisi tuotteita tai palveluja Facebookissa olevan mainoksen tai kommentin perusteella, niin laskeminen muuttuu mainostajallekin kiinnostavaksi. Siinä kannattaa suhteuttaa mainoksen hinta ja kysyä kilpailevalta mainostilalta, miten iso osa niistä on johtanut ostoihin.

Minut yllätti, että jopa yksi viidestä ostaa Faceboookissa olevien kommenttien ja mainosten perusteella. Ainakin amerikkalaisotoksen perusteella. Kuvittelin luvun pienemmäksi, koska niin moni sanoo ohittavansa ainakin mainokset katsomatta niitä ollenkaan. Kommenttien olin uumoillutkin toimivan paremmin, koska se on suosittelua, joka perustuu luottamukseen, että kommentoija on oikeassa.

Miten Facebookille käy?

Kolmannes amerikkalaiskäyttäjistä koki pikkututkimuksen mukaan Facebookin tarpeettomaksi tai tylsäksi ja on vähentänyt Facebookin käyttöä puolen vuoden aikana. Tästä on ehkä vielä vaikea vetää johtopäätöstä, että Facebook olisi kokemassa MySpacen kohtalon hiipuen sivumpaan tai Yahoon huonot lukemat, mutta onhan tuo jonkinlainen signaali kyllästymisestä.

Aika näyttää, ennakoiko Reutersin tilasto, että markkinoilla on tilaa jo uudelle palvelulle vai laajempaa vetäytymistä Facebookin kaltaisista julkisista ja puolijulkisista verkostoista.

900 miljoonaa käyttäjää riittää mediajätiksi. Kaksi kolmesta amerikkalaisesta Facebookin käyttäjästä käyttää Facebookia vähintään saman verran kuin ennenkin ja 20 %:ia jopa enemmän kuin ennen.

Elämä on matematiikkaa. Ilmalogiikkaa. -Mariska

Kolme tapaa parantaa tiedon jakamista ja löydettävyyttä

Tiistai, Kesäkuu 5, 2012

Tomi Terentjeff // Menestyvässä organisaatiossa työntekijät ja johto pysyvät ajan tasalla, mitä yrityksessä tapahtuu ja miksi. Kesän kunniaksi listasimme kolme tapaa kehittää oman organisaation sisäistä viestintää ja tiedonhallintaa.

Ajan hukka voi näyttää pieneltä, mutta pienistäkin kasvaa isoja.
(CC) image by USFWS Headquarters@Flickr

1. Hankkiudu eroon sähköpostilistoista

Sähköpostilistalla on nopea ja helppo jakaa tietoa, mutta samalla viestit tukkivat muiden sähköpostit hankaloittaen tärkeiden ja olennaisten viestien löytämistä viestitulvasta.

Välitetyissä sähköposteissa on usein mukana liitetiedostoja. Liitteet vievät valtavasti levytilaa palvelimella, koska tyypillisesti sama tiedosto on jokaisen viestilaatikossa erikseen tallessa.

Sähköposti on lisäksi henkilökohtainen. Kun henkilövaihdoksia tulee, kaikki keskustelut jäävät makaamaan edeltäjän sähköpostilaatikkoon. Ei hyvä.

Vaihtoehtoinen tapa toimia:

Jos et pysty jättämään sisäistä sähköpostia kokonaan, kuten Gemilo teki, on askel oikeaan suuntaan vaihtaa sähköpostilistat ja ottaa niiden  tilalle järkevämmät tavat viestiä.

Sähköpostilistan voi korvata organisaatioon tiimien ja projektien sisäisellä tietokanavalla, joka on järjestelmä – ei sähköpostilista. Toimintatavan ei ole pakko muuttua kokonaan eli tämä on osa helppoja muutoksia. Sähköpostit voidaan edelleen forwardoida eli lähettää eteenpäin, mutta sähköpostin sijaan viestit päätyvät tähän yhteiseen, tiimeille ja projekteille hankittuun järjestelmään, jossa on tarkoituksenmukaiset työtilat.

2. Julkaise tietoa kohdennetusti

Organisaation intrassa tai muussa tiedonjakokanavassa suurin osa tiedosta jaetaan aina kaikille.

Esimerkiksi intranetin etusivulla on yleensä ensimmäisenä vastassa konsernin tai muut vastaavat uutiset, jotka koskevat vain murto-osaa ihmisistä. Kun ihmiset huomaavat, että suurin osa tiedosta on irrelevanttia heidän kannaltaan, he jättävät herkästi viestit toisarvoisina lukematta.

Jälleen kerran olennainen informaatio jää tietotulvan sekaan. Tietoa ja tiedotteita on siis pyrittävä jakamaan kohdennetusti ja siitä näkökulmasta, joka työntekijän ja johdon työn kannalta tuntuu olennaiselta.

Vaihtoehtoinen toimintatapa:

Kannattaa julkaista tietoa kohdennetusti, kun vain mahdollista. Selvitä, pystyykö intra-alustanne tai työkalu projektien ja tiimien hallintaan auttamaan tässä. Jos  ei, etsi alusta ja tekninen ratkaisu, joka siihen pystyy.

3. Viimeisimmät muutokset näkyville

Kun intrassa jokin tieto muuttuu, ei viimeisimpiä muutoksia yleensä näe mistään. Onpa kyse sivusta tai dokumentista, käyttäjä joutuu yleensä itse tarkistamaan tai mikä pahempaa yrittämään muistaa, onko sivu muuttunut viime käynnin jälkeen. Tämä johtaa herkästi siihen, että käyttäjät käyttävät vanhoja dokumenttipohjia tai muita vanhoja tiedostoja tai alkavat tallentaa taas tiedostokopioita omalle koneelleen käyttäen vain niitä, mikä pahentaa tilannetta.

Käyttäjiltä kuluu aikaa tarkistuksiin, kun he käyvät katsomassa, joko dokumentti on päivitetty tai varmistamassa, onko siihen tullut muutoksia. Kuluva aika yksittäiseen tarkistukseen on pieni, mutta mitä enemmän henkilöstöä, sitä suuremmasta ajanhukasta on kyse.

Vaihtoehtoinen tapa toimia:

Käyttäjille näytetään tuoreimmat päivitetyt tiedostot tai dokumentit, jotka liittyvät heidän omaan työhönsä tai ovat koko organisaation kannalta tärkeitä huomata viimeistään isojen päivitysten jälkeen. Parhaassa järjestelmässä käyttäjä saa tilattua ilmoituksen, kun seurattavaksi merkitty tiedosto muuttuu.

Esimerkiksi Gemilo Platformissa käyttäjät valitsevat, mitä tiedostoja haluavat seurata ja valintansa mukaisesti intrasta lähtee muistutus (engl. notification). Vahtipalvelu kertoo, mikä heitä koskeva tiedosto tai tieto on muuttunut.

Mikä on paras nettiselain? Oikea vastaus on..

Keskiviikko, Toukokuu 23, 2012

Katri Lietsala // ..päivitetyin versio selaimesta.

Käytännössä neljä www-selainta hallitsee markkinoita: Internet Explorer, Google Chrome, Safari ja Mozilla Firefox.  The Next Web uutisoi viikon alussa, että Chrome olisi käytetyin selain ohittaen piirun verran Microsoftin Internet Explorer-selaimen.

Moni jakoi uutista, miten Googlen vuonna 2008 lanseeraama nettiselain oli viimein kirinyt muiden selaimien ohi ja sillä olisi yli 30 prosenttia kaikista käyttäjistä.

Kaikki eivät allekirjoita Chromen suosiota. Esimerkiksi NetMarketSharen tilaston mukaan IE hallitsee edelleen ja osuus olisi yli puolet kaikista käyttäjistä. Firefox tulisi hyvänä kakkosena, Chrome sen kannoilla.

Tarkkaan ottaen StatCounterkin tiedotti omalla sivullaan, että Chrome oli yhden päivän ajan käytetyin nettiselain maailmassa. Selain saavutti StatCounterin mukaan suosiota etenkin Intiassa, Venäjällä ja Brasiliassa.

Olisin liittänyt StatCounterin sivulta tilasto-liitännäisen (html snippet), mutta ainakaan itselläni se ei toiminut tänään. Toivottavasti tilaston taso ei ole samanlainen.

Miksi päivitetyin selain on paras selain?

Meille riittäisi, että asiakkaat ja heidän käyttäjänsä muistaisivat päivittää selaimensa säännöllisesti. Tiedän kokemuksesta, että tämä ei kuitenkaan onnistu joka paikassa. Osassa yrityksiä ja julkishallintoa jopa selainpäivitykset kulkevat vain tietohallinnon kautta.

Mikä pahinta, joitakin selainversioita ei päivitetä uudempaan, koska aiemmin tilattu, kallis järjestelmä toimii vain vanhalla selaimella – ja tämän vuoksi kaikki saman organisaation ihmiset pakotetaan käyttämään kyseistä versiota kyseisestä selaimesta. Järjestelmäpäivityksen arvioidaan maksavan vielä enemmän kuin sen, että käyttäjät tuskailevat vanhan selaimen kanssa.

Aiemmista teknologiahankinnoista ehkä vuosikymmenen jos toisenkin takaa aiheutuu ikävä lieveilmiö. Se valitettavasti vaikuttaa meihin muihin teknologiatoimittajiin eikä vain vanhan teknologian ylläpitäjään ja sen käyttäjiin. Tilaajat saattavat uusissakin hankinnoissa vaatia tukea vanhentuneelle selaimelle vaatien uutta palvelua toimimaan pahimmillaan jopa selainversiossa, josta selainversion kehittäjäkin on jo kehottanut luopumaan.

Microsoft kehottaa esimerkiksi hautaamaan IE6-selaimen (ks. countdown-kampanjasivusto). Tämä nettiselain otettiin käyttöön yli 10 vuotta sitten ja uusin Microsoftin kehittämä selainversio on jo numerolla 9. Silti yli 4 %:ia kaikista maailman Internet-käyttäjistä jatkaa sitkeästi päivittämättä selaintaan IE6:sta uuteen.

Kehittäjille ja graafikoille vanha selain lisää aina päänvaivaa. Se syö toimittajan resursseja, koska näkymiä ei tarkistetakaan enää esimerkiksi neljälle eri nettiselaimelle, vaan vielä vanhoillekin versioille.

Uudet selaimet tukevat paremmin toiminnallisuuksia, joita nykyajan webissä on mahdollista tarjota. Niitä on lähes poikkeuksetta myös mukavampi käyttää. Turvallisuushakuiset netissä surffaajat tietävät, että vanhoissa selaimissa voi olla myös tietoturva-aukkoja, jotka uusimmista selainversioista on jo korjattu. Jo näistä syistä yksittäisen käyttäjän kannattaisi käyttää toista selainta kaikissa muissa verkkopalveluissa kuin siinä reliikissä, jota vielä hintasyistä mahdollisesti käytetään vanhentuneessa selaimessa.

Tämä blogi on kirjoitettu Firefoxissa.

Päivitä selaimesi tai ala käyttää eri selainta. Tänään.

Google Chrome
Mozilla Firefox
Microsoftin IE 9