Katri Lietsala // Tekijänoikeusjärjestöt haluavat hyvitysmaksun mp3-soittimena toimivista matkapuhelimista ja tietokoneen USB-muisteista. Hyvitysmaksua perustellaan kolmella eri kohdalla:

“1) myytyjen laitteiden määrä,
2) laitteiden käyttö kappaleiden valmistamiseen yksityiseen käyttöön ja
3) yksityisen käytön vaikutus markkinoihin. ” -Teoston ehdotus, sivu 6

Jotenkin tragikoomista, että esimerkiksi musiikin ostajana minun pitäisi maksaa vielä vähän lisää kaikista välineistä, joissa kuuntelen samaa musiikkia. Olen kappaleen jo kertaalleen ostanut ja mielestäni Teostollekin siinä yhteydessä kai jotain hyvitystä antanut. Kummallinen tulkinta, että yhtäkkiä alan “valmistaa” kappaleita yksityiseen käyttöön.

Apulannan Ylijäämävalumaa kuulostaa kuitenkin tismalleen samalta, kuuntelinpa sitä iTunesilla tietokoneellani tai iPodin-kuulokkeista. Nämä jo itsessään rajoittavat, etten voi kuunnella ostamaani kappaletta millä sovelluksella haluan tai missä vain laitteessa, mikä sillään ärsyttää ihan tarpeeksi.

En edes käytä USB-tikkua kuin työasiakirjojen tallentamiseen. Silti pitäisi maksaa hyvitystä? Mitä Tietoviikon keskusteluista voi päätellä, niin ei ymmärrä moni mukaan.

Avoimet rajapinnat eivät koske musiikkia..

Tomi Terentjeff // Gemilo julkaisee tänään oman sosiaalisen median alustansa, joka tukee sekä avainsanoitettuja sisältöjä että sosiaalisen verkoston luomista.

Gemilo Social täydentää yrityksen ja yhteisön ulkoista ja sisäistä viestintää. Sen käyttäjät voivat verkostoitua ja jakaa dokumentteja tai tietoa toisilleen. Sisällöt kertovat esimerkiksi käyttäjistä itsestään, heidän työtehtävistään, hankkeistaan, tulevista tapahtumista ja mielenkiintoisista www-sivuista.

Kaikki tieto on löydettävissä avainsanoilla.

Käyttäjää kiinnostavista asioista generoidaan automaattisesti syöte käyttäjän profiiliin, joten käyttäjä voi seurata palvelun tapahtumia paitsi omasta profiilistaan, myös valitsemassaan RSS-lukijassa. Käyttäjän toiminnoista kerätään myös syöte, joka mahdollistaa aktiivisten käyttäjien seuraamisen. Syötteitä saa koottua myös yksittäisten avainsanojen mukaan.

Gemilo Social tukee vuorovaikutusta kommentointimahdollisuudella. Lisäksi käyttäjät pystyvät liittymään erilaisiin ryhmiin. Kullakin ryhmällä on tarvittaessa esimerkiksi oma blogi, wiki ja/tai postitusilista, jolla viestiä.

Gemilon sosiaalisen median viestintäratkaisu soveltuu korvaamaan esimerkiksi nykyisin käytössä olevia oppimisympäristöjä, kuten Moodlen ja Blackboardin. Se myös päihittää monen jähmeän intranet-järjestelmän.

Kuva 1: Palvelun etusivu

Kuva 2: Profiilisivu ja syötteet

Katri Lietsala // Google AdSense on helppo tapa ansaita lisätuloja, jos omalla sivulla on paljon kävijöitä. Eteneminen on varsin yksinkertaista. Kun haluat Google-mainokset näkyviin www-sivullesi, ilmoita kotisivusi ja yhteystietosi Googlen lomakkeella. Saat html-koodipätkän, joka sinun pitäisi lisätä oman sivusi koodiin. Sen avulla Googlen kautta ostetut mainokset alkavat näkyä sivullasi ja tienaat mainosnäytöistä.

Mainokset tulevat suoraan Googlen asiakasyrityksiltä, jotka maksavat mainostilasta Googlelle ja välillisesti myös kaikille niille, joiden sivuilla ilmoitusta klikkaillaan.

Jos et halua niinkään mainostaa muita yrityksiä omilla sivuillasi AdSensen tapaan, vaan tavoitteena on saada oma mainos muiden sivuille tai sopivien Googlen hakutulosten yhteyteen, avaa oma Googlen AdWords-tili.

Google on pienyrittäjälle varsin ystävällinen ratkaisu, sillä mukaan pääsee hyvin pienillä summilla. Maksu peritään vain klikatuista mainoksista, joten näkyvyys ja huomioarvo omalle pikkuilmoitukselle on usein paljon isompi kuin varsinainen kulu, joka mainonnasta aiheutuu.

- Voit esimerkiksi asettaa päiväbudjetiksesi viisi euroa ja maksaa korkeintaan kymmenen senttiä aina, kun mainostasi napsautetaan. - AdWords 31.10.2008 -

Ilmoitusten näkyvyyteen voi vaikuttaa antamalla avainsanoja, joiden mukaan Google mainosta näyttää. Google lupaa haistella myös nettisurffailijan sijainnin käyttäjän IP-osoitteen perusteella, jolloin oma mainos näkyy rajatummalle määrälle ihmisiä.

Katri Lietsala // BlogPulse keskittyy näyttämään erilaisia tuloksia perustuen blogeihin. Sen avulla voi muun muassa analysoida verkkotrendejä sen lisäksi, että mukana tyypillisiä listauksia luetuimmista blogeista ja jopa ihmisistä, jotka syystä tai toisesta näyttävät paistattelevan Internetin valokiilassa. Kim Holmberg Åbo Akademin informaatiotutkimuksen laitokselta näytti eilen mielenkiintoisia graafeja samasta palvelusta Yrityksen verkkotietoiskut -tapahtumassa ICT-talossa Kupittaalla.

Olin tapahtumassa itsekin puhumassa, miten yritysten tulisi ensin miettiä, mihin haluavat sosiaalista mediaa käyttää. Vasta sen jälkeen voi sitten valita, tarvitseeko blogin, wikin, sosiaalisen verkoston vai kaikkien näiden yhdistelmän.

Tuon trendikuvan perusteella näyttäisi siltä, että blogeissa puhutaan blogeista. Ilmiö tavallaan ruokkii itse itseään. Sosiaaliset verkostot eivät sellaisenaan näytä innostavan - tai ehkä blogeissa puhutaan ennemmin yksittäisistä palveluista niiden nimillä kuin yleistermillä sosiaalinen verkosto. Wikit kiinnostavat vielä vähemmän. Täytyy perehtyä hieman lisää paremmalla ajalla.

Tomi Terentjeff // Olemme avanneet Gemilon uuden verkkopalvelun nimeltä Waraamo osoitteessa www.waraamo.com. Waraamossa ihmiset voivat ostaa yritysten heille tarjoamia henkilökohtaisia palveluja.

Waraamo perustuu online-varauskirjaan, jonka avulla kuluttajat voivat tehdä varauksia Waraamo-yrityksiin. Tavoitteenamme on, että Waraamosta tulee palveluiden ostoskeskus. Tilat ovat nyt valmiit ja vuokralaisia etsitään. Tarjoamme kaikille viimeistään 17.11.2008 liittyneille yrityksille ja yhteisöille loppuvuoden ilmaiseksi.

Waraamo poikkeaa perinteisistä ajanvarauskirjoista monella tapaa. Isoin muutos on, että Waraamossa kukin kuluttaja omistaa palveluhistoriansa. Aiemmin tilanne oli paljon hankalampi kuluttajalle. Tarvittiin eri käyttäjätunnus jokaiseen yritykseen, joista hän teki varauksia. Samalla käyttäjän tiedot hajautuivat eri yrityksiin.

Me halusimme helpottaa kuluttajan arkea. Niinpä Waraamon käyttäjä saa tarkistettua kaikki tietonsa, esimerkiksi tulevat ja menneet varaukset, yrityksestä riippumatta omassa Waraamo-profiilissaan. Jatkossa käyttäjä voi myös jakaa kokemuksensa oman verkostonsa kanssa ja arvioida kunkin yrityksen palvelut.

Waraamo on beta-vaiheessa. Tämä tarkoittaa, että lisäämme varauskirjaan ja palveluiden ostoskeskukseen ominaisuuksia pitkin matkaa. Suurin osa niistä tulee olemaan käyttäjille täysin ilmaisia tai ne kuuluvat peruskuukausimaksuun, jota oman waraamonsa avanneet yrittäjät maksavat.

Waraamon tekeminen aloitettiin toukokuussa. Puoli vuotta tästä meillä on kaikkiaan 662 tikettiä koodareille ja Waraamon ensimmäinen versio ulkona.

Olkaa hyvä, yrittäjät, saa kokeilla ja antaa palautetta. Kuuntelemme mielellämme ja pyrimme myös toteuttamaan toiveet.

Kuluttajille Waraamo avautuu vielä parhaiten kunkin Waraamo-yrityksen kautta. Kysy joko oma lempiyrittäjäsi käyttää Waraamoa.

Arto Liukkonen // Reign of Elements on Gemilon tuottama, Facebookissa pelattava roolipeli, jonka sisältöä tuottavat pelaajat itse. Peli julkaistiin virallisesti 24. lokakuuta. Jo seuraavana päivänä sillä oli yli tuhat aktiivista pelaajaa. Sivunäyttöjä kertyy noin 150 000 päivässä, ja uusia pelaajia tulee satoja päivässä.

Reign of Elementsin kehityksessä otettiin jo alkuvaiheessa pelaajat mukaan. Valitsimme kymmenen aktiivisen pelaajan joukon eräästä toisesta pelistä, joille annoimme käyttöön työkalut esineiden, alueiden, vihollisten ja tehtävien suunnitteluun.

Viralliseen julkaisuun mennessä ydinpelaajat olivat suunnitelleet täysin koko pelin kulun ja juonen pelimaailman ympärille. Eri esineitä pelistä löytyy nykyisin satoja ja vihollisia lähes kolmesataa usealla kymmenellä eri alueella. Juonta eteenpäin ohjaa 70 tehtävää.

Nyt julkaisun jälkeen kaikille pelaajille tulee pian vapaaseen käyttöön työkalut, joilla luoda uutta sisältöä. Muut pelaajat voivat äänestää näistä ehdotuksista parhaat peliin mukaan. Pelaajat voivat myös keskustella sisällöstä ja uusista ominaisuuksista foorumilla.

Lisäämme uusista ominaisuuksista suosituimmat peliin. Näin ylläpitoon tarvittava työ pysyy minimissä ja suunnitteluun ei tarvitse käyttää resursseja yhtä paljon kuin jos kyse olisi vain yrityksessä tehtävästä kehitystyöstä. Nykyisellä mallilla tehtäväksi jää uusien ominaisuuksien tuottaminen ehdotusten perusteella ja ylläpito.

Pelisovellus on muutenkin esimerkki suomalaisesta crowdsourcing-ratkaisusta. Esimerkiksi yleisohjetta ei ole kirjoitettu, vaan pelaajat muokkaavat ja täydentävät wiki-sivustoa. Wikinä käytämme avoimen lähdekoodin MediaWikiä.

Pelifoorumissa pelaajat auttavat toisiaan ja selittävät uusille pelaajille pelin kulkua. Foorumi-sovelluksena toimii avoimen lähdekoodin Simple Machines Forum.

Nopeimmin apua saa chat-huoneesta, jossa päivystää kokeneita pelaajia läpi vuorokauden.

Gemilo Chat -sovellus on toteutettu itse, ja se sopii myös yritysten ja yhteisöjen käyttöön Facebookissa. Kysy lisää, niin tehdään teillekin oma.

Katri Lietsala // Degrassi on kanadalainen nuorisosarja, jota televisioyhtiö tukee omalla verkkoyhteisöllä.

Richard Lachmanin mukaan Degrassi-yhteisön käyttäjät ovat rakentaneet tarjolla olevilla työkaluilla sen kokonaisuuden, jonka he halusivat. Sivustolla sai lähettää yksityisiä viestejä, mutta siellä ei ollut chattia. Vuorovaikutusta tuettiin myös keskustelupalstoilla. Ihmiset alkoivat käyttää keskustelupalstoja kuin chat-ryhmiä, koska he halusivat hengailla paikoissa, joissa heidän ystävänsä tai tuttunsa olivat samaan aikaan.

Eräässä keskustelupalstan viestissä on usean vuoden aikana kertynyt jo 32 000 vastausta. Keskustelusta on tullut ikään kuin oma alayhteisönsä. Ihmiset puhuvat myös verkkopalvelun historiasta eivät ainoastaan sivuston varsinaisesta teemasta, joka on Degrassi. He voivat myös palata johonkin tiettyyn keskusteluun vielä vuosien jälkeen.

Kahdeksan vuoden aikana osa käyttäjistä on jo lähtenyt kotoa, valmistunut ja mennyt yliopistoon, aloittanut työt. He eivät katsele enää tv-showta, mutta verkkoyhteisöllä on edelleen heille erityinen merkitys, vaikka se ei varmasti ollut tv-yhtiön tavoite.

Hakuominaisuuksilla voi toki palata kaikkeen, mutta sivuston kehittäjät ovat myös toteuttaneet Memories-osion, jonne käyttäjä saa talteen keskustelujaan ja voi palata 27-vuotiaana siihen, mitä sanoi 19-vuotiaana.

Menneillä keskusteluilla on merkitystä myös uusille käyttäjille. Lachman näytti kommenttia, jossa käyttäjä kiitti mahdollisuutta palata aikaan, jolloin ei itse vielä ikänsä vuoksi voinut osallistua, mutta sivuston menneen sisällön avulla pystyy eläytymään yhä samaan ajankohtaan.

Lachman listasi myös muutaman neuvon sivustojen suunnittelijoille:

• Personoi moderaattorit ja ylläpitäjät.
• Nuukaile säännöissä.
• Viesti säännöt selkeästi ja pidä niistä kiinni.
• Anna yhteisön itsensä valvoa.
• Valvo.
• Kokeile ideoita liittyen historian, pysyvyyteen ja yhteenkuuluvuuteen.

Lachman puhui AOIR-konferenssissa Kööpenhaminassa lokakuussa 2008.

Katri Lietsala // Viime vuoden vaalien aikaan Tanskassa odotettiin Internetin nousevan yhtä tärkeäksi mediaksi kuin television ja että Web 2.0 aiheuttaisi Internetin läpimurron ihmisten miettiessä, ketä äänestää. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Huomasimme, että verkkoa käytettiin lisänä, ei niinkään korvikkeena. Televisio säilyi ykkösenä, mutta Internet nousi lehtien rinnalle. - Jakob Linaa Jensen-

Ihmiset olivat myös edelleen uskollisia perinteiselle medialle. He käyttivät tuttujen televisiokanavien, radioiden ja lehtien verkkosivuja, joten Internetin käytöllä ei oikeastaan ollut vaikutusta poliittiseen agendaan. Tutut vanhat kanavat tarjosivat sisällön.

Eniten tanskalaiset käyttivät erilaisia poliittisia kyselyjä ja testejä verkossa tai seurasivat online-mielipidekyselyjä. Yli 40 prosenttia myös osallistui verkkokyselyihin itse eikä vain katsonut niiden tuloksia, kun taas vain 5,6 prosenttia oli kysellyt tai kommentoinut puolueiden tai poliitikkojen blogeissa.

Taas yksi esimerkki, miten vaivattomuus leimaa osallistumista verkossa. Mitä helpommin tanskalainen pystyi osallistumaan, sen todennäköisempää vaaleihin liittyvän palvelun käyttö oli.

Jensen kertoi, että käyttäjät, jotka eivät olleet sinut Internetin kanssa, suhtautuivat verkkoon kielteisesti. Heille Internet edusti edelleen lähinnä pedofiilien tyyssijaa. Jensenin vastaus heille oli varsin ymmärrettävä. Se sopii myös vastaukseksi heille, jotka Suomessa ensimmäiseksi osoittivat sormellaan Internetiä, kun mietittiin, mikä motivoi Kauhajoen murhaajaa.

- Internet ei vahingoita, vaan ihmiset, jotka Internetiä käyttävät.

Jensenin tulokset perustuvat 5080 käyttäjän paneeliin ja kyselyyn, johon vastasi 980 ihmistä. Heistä 25,4 prosenttia oli hyvin kiinnostuneita politiikasta ja 45,9 % jonkin verran kiinnostuneita. Vain 3,6 vastaajista ilmoitti, ettei heitä kiinnosta politiikka.

Jensen puhui AOIR-konferenssissa viime viikolla Kööpenhaminassa.

Katri Lietsala // Internet antaa kansalaisyhteiskunnalle joustavuutta, joka ei ole ennen ollut mahdollista. Kansalaiset voivat ottaa käyttöönsä erilaisia työkaluja ja käyttää niitä haluamallaan tavalla. He myös sitoutuvat verkkopalveluihin: kirjautuvat sisään ja alkavat toimia. Lähtökohta toiminnalle on yksinkertainen.

- Ihmiset eivät etsi itsensä replikaatteja, vaan toisiaan verkossa. - Paul Nixon -

Paul Nixon ja Antje Grebner totesivat viime viikon AOIR-konferenssissa myös, että Internetissä syntyy julkisia virtuaalisia tiloja ja kansalaisten verkostoja, jotka ovat olemassa vain verkon kautta. Näissä saattaa piillä uusi kansalaisyhteiskunta, joka toimii eri tavalla ja erilaisilla rakenteilla kuin verkon ulkopuolella, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, miten tunnistaa nämä uuden kansalaisuuden muodot, miten huomata rakenteet, jotka ovat muuttuneet.

- Entä jos löydämme verkosta elämää? Onko sillä mitään väliä, jos löydetyllä elämällä ei ole vaikutusta mihinkään? - Paul Nixon -

Minusta sama huomio pätee blogeihin ja sosiaaliseen mediaan ylipäätään. Jos blogi on olemassa, mutta kukaan ei tiedä siitä, blogilla ei ole kuin jälki, jonka se jättää verkkoon. Näin ollen sillä ei ole vaikutusta kuin korkeintaan kirjoittajalle itselleen. Siksi osa niin sanotusta verkkokeskustelusta ei ole keskustelua, saati sosiaalista vuorovaikutuksen puuttuessa.

Facebookin, Jaikun, Twitterin status update -tyyppiset tilapäivitykset saattavat johtaa samalla tavalla harhaan. Ihmiset kuvittelevat muiden tietävän tapahtuneesta, koska kertoivat siitä ohimennen verkossa. Heillä on oma sosiaalinen verkosto taltioituna, mutta ei välttämättä läsnä.

Sama harha voi lamauttaa yrityksen vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa, koska kuvitellaan, että oma viesti on olemassaolonsa ansiosta jo jollain tapaa verkossa merkityksellinen, ymmärretty - tai edes vastaanotettu.

Katri Lietsala // Opiskelijat arvostavat Internetin oppimisympäristöissä käytettävyyttä ja mukautuvuutta, jolla ratkaisun saa personoitua itselleen sopivaksi. Avoimen lähdekoodin liitännäisten avulla perusoppimisympäristöstä tulee joustava. Liitännäisten lisäksi kaivattiin mahdollisuutta tilata yksittäisistä aiheista sisältöjä. Tähän tarpeeseen syötteet vastaisivat hyvin.

Shirley Williams kertoi AOIR-konferenssissa selvityksestä, jossa huomattiin, että Facebook näytti toimivan paremmin kuin yliopiston käytössä oleva Blackboard. Itse asiassa osa opiskelijoista näyttäisi oppivan sosiaalisten verkostojen kautta jopa ilman kurssimateriaaleja.

Williams listasi Blackboardin ongelmaksi, että siellä verkostoon kuuluvat aina luokkakaverit eivätkä esimerkiksi samasta aiheesta kiinnostuneet muut opiskelijat, saati jo valmistuneet tai eri vuosikurssin opiskelijat.

Lisäksi verkossa olevissa oppimisympäristöissä on usein ongelmana, että kurssin päätyttyä kurssilaisten verkosto katoaa. Näinhän on myös Moodlessa, jota Suomessa käytetään useissa kouluissa ja yliopistoissa? Moodlen tyyppisiä oppimisympäristöjä ei ankkuroida henkilökohtaiseen profiiliin, joka on kaiken ydin sosiaalisessa mediassa. Sen rakenne perustuu enemmän tiedostojen jakamiseen kuin verkostoihin, joissa sisältö virtaa.

Williams kertoi, että hänen yliopistossaan on mietitty oman oppimisympäristön rakentamista niin, että siinä voitaisiin hyödyntää Facebookista tuttuja ominaisuuksia. Toisaalta osa oppimisympäristöjen nykyisistä ongelmista johtuu koulujen omasta politiikasta ja budjeteista: siitä, miten vapaat kädet opiskelijoille halutaan antaa.

Yleisöstä kommentoitiin, että toisaalta kouluissa, yliopistoissa on aina ollut tavoitteena hoitaa opetus ja oppiminen omassa ympäristössä epämuodollisen vapaamman ympäristön sijasta. Kysyjän mukaan kouluilla ei ole tarvetta puuttua näihin epämuodollisiin oppimisympäristöihin sillä, vaikka nuoret oppivatkin pubeissa, kahviloissa, Facebookin kaltaisissa virtuaalitiloissa, ei koulun tarvitse lähteä samaan paikkaan.

Williams ei allekirjoittanut kommenttia.

- Oppiminen jatkuu koulujen käytävillä. Tarjosimme ennen enemmän yhteisiä tiloja opiskelijoille, siihen pitäisi pyrkiä taas. - Shirley Williams -

Susan Barnes kertoi mielenkiintoisen huomion omasta tutkimuksestaan. Hänen tutkimuksessaan verrattiin Moodlea, Joomlaa ja phpBB:tä. Opiskelijat hallitsivat omia projektejaan järjestelmillä ja käyttivät niitä keskusteluun. Palvelut eivät olleet identtisiä, mutta niitä käytettiin samaan tarkoitukseen.

Tutkijat yllätti, että opiskelijat eivät pitäneet ryhmänsä jäseniä osana sosiaalista verkostoaan. En tiedä, miksi, sillä eihän ryhmätöissä välttämättä toinen opiskelija todellakaan kuulu omaan sosiaaliseen verkostoon. Häneen saattaa tutustua ryhmätyön aikana, mutta aikaa ei välttämättä vietetä enempää yhdessä.